Ulkoasiainministeri Pertti Paasio Euroklubin seminaarissa

Meneillään on toisen maailmansodan jälkeisen ajan syvällisin turvallisuus- ja talouspoliittinen järistys, jonka keskus on historiallisessa Keski-Euroopassa.

Muutokset ovat dramaattisuudestaan huolimatta vuosikymmenien kehityksen tulos. Tapahtumat ovat toistaiseksi sujuneet rauhanomaisesti - näin voinee sanoa eräitä valitettavia poikkeuksia väheksymättä. Valtioiden suhteet ovat tasa-arvoistumassa ja voimapolitiikalle jää toivottavasti yhä vähemmän elintilaa.

Se, mikä toisen maailmansodan jälkeen näytti vakiintuneen Euroopassa, ennen muuta kahtiajako ja itä-länsi vastakohtaisuus, on nyt liikkeessä. Monissa maissa kansalaiset eivät ole jääneet odottelemaan vaan ovat pystyttäneet viitat kehityksen tulevalle suunnalle. Poliittinen päätöksentekokoneisto on koko Euroopassa syvällekäyvän murroksen keskellä. Myös Länsi-Euroopan taloudellinen integraatio muuttaa vallan painopisteitä.

Tulevaa kehitystä arvioidessamme meidän on syytä, taas kerran, olla varovaisia. Tilannetta leimaa epävakaisuus. Sen toteaminen ei kuitenkaan merkitse synkkää ennustetta.

Suomen asemaan ei meneillään oleva kehitys ole olennaisesti vaikuttanut. Ulkopolitiikkamme lähtökohdat pysyvät. Haluamme johdonmukaisesti toimia niin, että asemamme säilyy vakaana vaikka maanosassamme tapahtuisi suuriakin muutoksia.

On huomattu, että ETYKin saavutuksilla on merkitystä tämän päivän tilanteessa. Ehdotukset ETYK-maiden huippukokouksen koollekutsumisesta ovat yksi osoitus tästä. Suomi kannattaa ETYK-maiden huippukokouksen koollekutsumista lähimmässä tulevaisuudessa, toivottavasti jo kuluvan vuoden aikana.

Itä-Euroopan poliittinen ja taloudellinen uudistuminen on tietenkin suurimman kiinnostuksen kohteena koko Euroopassa. Suomi on osallistumassa omista lähtökohdistaan ja kokemustensa pohjalta Itä-Euroopan maiden taloudelliseen avustamiseen. Me pyrimme vastaamaan näiden maiden omiin kehitystarpeisiin. Erityisesti haluamme osallistua niiden suunnattomien ympäristöongelmien ratkaisemiseen.

Suomi on osallistunut erityisesti Puolalle ja Unkarille suunnattuun taloudelliseen apuun. Olemme perustaneet toimintamme Puolan ja Unkarin omiin esityksiin. Suomi on myös toistuvasti korostanut OECD:n roolia tietoja keräävänä ja niitä analysoivana järjestönä. OECD:llä on edellytyksiä toimia uudistusmielisten Itä-Euroopan valtioiden "konsulttina" etenkin talouspolitiikan ja rakennemuutosta koskevissa kysymyksissä.

Itä- ja Keski-Euroopan maiden apu hallinnoidaan ulkoasiainministeriön kehitysyhteistyöosastolla. Osastolla on laaja kokemus avun suunnittelusta ja toteutuksesta. Avustukset tullaan sisällyttämään ulkoasiainministeriön kehitystyhteistyöosaston menoluokkaan erityisenä ei-kehitysavuksi luettavana
määrärahana.

Suomi osallistuu eurooppalaisen jälleenrakennus- ja kehityspankin toimintaan, jonka EY:n huippukokous hyväksyi viime kuussa. Pankin pääomaksi tulee 10 miljardia ECUa. Puolan vakautusrahasto kytkeytyy Puolan uuteen talousohjelmaan, jonka päätarkoituksena ensi vaiheessa on inflaation pysäyttäminen, maan valuutan vakauttaminen ja budjettivajeen leikkaaminen. Suomi osallistuu 20 milj. markalla tämän rahaston perustamiseen.
EFTAn ministerikokouksessa joulukuussa päätettiin 100 miljoonan US $:n Jugoslavia-rahaston perustamisesta. Suomen osuus on noin 55 miljoonaa markkaa, joka lasketaan kehitysavuksi.

Suomi on ainoa OECD-maa, joka on myöntänyt Itä-Euroopasta maahantuotaville kaikille teollisuustuotteille ja eräille maataloustuotteille tullivapauden jo 1970-luvulla tehtyjen KEV-SOS-sopimusten nojalla.

Etujemme mukaista on varautua myös tulevien vuosien aikana osallistumaan Itä-Euroopan taloudelliseen avustamiseen sekä monen- että kahdenkeskiseltä pohjalta. Se tapahtuisi sellaisilla aloilla, joilla eri maiden tarpeet ja Suomen voimavarat ja asiantuntemus ovat parhaiten yhteensovitettavissa palvelemaan talousuudistusten tavoitteita.

Koko Itämeren yhteisö on ekologisessa ja taloudellisessa mielessä suuren haasteen edessä. Ympäristö on suojeltava tuleville sukupolville niin kauan kuin se vielä on mahdollista. Yhteistyömme Neuvostoliiton Suomeen rajoittuvien lähialueiden kanssa onkin saamassa uutta sisältöä ja vauhtia. Ponnistelumme keskittyvät Viroon, Karjalaan sekä Murmanskin ja Leningradin alueille.

Hyvät kuulijat,

Tunnustaudun mielelläni yhdeksi niistä, joiden mielestä aito eurooppalaisuus tarjoaa Suomelle enimmäkseen uusia mahdollisuuksia. Eurooppa on kehittyvä maanosa, josta me pystymme monin tavoin hyötymään.

Keskustelua käydään meillä kuitenkin toisinaan niin kuin jokin outo eurooppalaisuus olisi uhkaamassa jotakin, jota me kutsumme suomalaisuudeksi. Väistämättä tulee mieleen, että viime sotien kokemukset olivat niin voimakkaita, että ne saivat suomalaiset käpertymään itseensä. Meidän mieleemme on iskostettu vanha lause, jonka mukaan ei tule koskaan luottaa vieraan apuun, suomalaisten on aina selvittävä itse.

Kuitenkin Suomen ihme, Suomen säilyminen itsenäisenä, suomalaisen kulttuurin nousu ja Suomen taloudellinen vaurastuminen, on ollut osa eurooppalaista ihmettä.

Vuosituhansien ajan Euroopan asukkaat ovat käyneet keskenään kauppaa perusraaka-aineilla. Pohjolan asukkaat ovat olleet mukana Euroopan yhteismarkkinoilla siitä lähtien kun he alkoivat toimittaa turkiksia, puuta ja tervaa etelään maksuksi suolasta, viljasta, käyttöesineistä ja aseista. Jo yli
vuosituhannen ajan myös me suomalaiset olemme tällä tavalla olleet integroitumassa muuhun Eurooppaan.

Meillä näyttää olevan komplekseja ja epäilyksiä omasta eurooppalaisuudestamme. Kun monet pienet eurooppalaiset kansat nyt pohtivat kiihkeästi omaa eurooppalaisuuttaan ja haluavat päästä takaisin juurilleen, meillä monet viisaatkin vielä miettivät, kuinka suojautua muun maailman vaikutuksilta.

Eurooppa yhdentyy kymmenillä eri tasoilla, niin talouden kuin hengen elämänkin aloilla. Eurooppalaisuuden henkinen virtaus voi palata vanhoihin uomiinsa tai se uurtaa itselleen uusia. Maanosamme kohtalona oli joutua joksikin aikaan idän ja lännen välisen konfliktin maksajaksi. Liennytyskehityksen myötä eurooppalaisuus palaa lähtökohdilleen ja siinä me suomalaiset haluamme olla vankasti mukana.

Hyvät kuulijat,

Muutokset tekijöissä, jotka vaikuttavat Euroopan turvallisuuteen ja talouteen, ovat niin nopeita, että keskustelijoiden ja kommentaattoreiden on vaikea pysyä tahdissa. Ennustajien osa on ollut vielä huonompi. Eräältä politiikan seuraajalta kysyttiin äskettäin, osasiko tämä ennustaa Berliinin muurin alasrepimien? "Vain erittäin huonosti informoitu henkilö olisi sen osannut ennustaa", kuului vastaus.

Keskustelu maanosaamme koskettavista kysymyksistä ja Suomen asemasta Euroopassa on tähdellisempää kuin aikoihin. Euroklubin kaltainen foorumi on syntynyt tarpeesta, ottamansa tehtävänä mukaisesti se synnyttää ja ylläpitää keskustelua meille tärkeistä kysymyksistä.

Toivotan alkavalle seminaarillenne parhainta onnea ja menestystä.