Arkistonumero
2665
Luokka
Puheet
Puhuja
Puolustusministeri Elisabeth Rehn
Lähde
Valtioneuvoston kanslia
Alkuperäinen kieli
suomi
Päiväys
20.10.1990

Puolustusministeri Elisabeth Rehnin alustus Säkylässä


20.10.1990 klo 10.15

NAINEN JA MAANPUOLUSTUS

Arvoisat kuulijat!

Nykyisessä eurooppalaisessa tilanteessa on nähtävissä
useita myönteisiä piirteitä, jotka hyvin
kehittyessään voivat johtaa maanosamme kansat
parempaan ja kaikin puolin turvatumpaan elämään.
Suurvaltojen suhteet ovat hyvät. Aseistustakin
vähennettäneen vain puolustuksen vaatimalle tasolle.
Taloudellinenkin yhteistyö näyttää edistyvän.
Elämme kuitenkin maailmassa, jossa ristiriidat
ovat paljon monimuotoisempia ja hajautetumpia kuin
aikaisemmin. Ennustettavuus on vaikeutunut ja
perusasetelmat ovat epävakaampia. Tämä asettaa
entistä suuremmat vaatimukset päätöksenteolle.
Uutisotsikoista voimme aistia huolen yleismaailmallisten
ilmiöiden nopeista vaikutuksista yleiseen
turvallisuuteemme. Tällaisia ovat maailmantalouden
heilahtelut, energian saanti ja tuotannon
jatkuvuus, voimapolitiikan vaihtelut, pakolaiset,
ympäristökatastrofit ja -ongelmat sekä yhä kasvava
teknologinen riippuvuus ulkomaista. Euroopan
äärialueella sijaitseva Suomikaan ei jää paitsi
näiden ilmiöiden vaikutuksia.
Siis on yhteiskuntamme edun mukaista ja välttämätöntä,
että kansalaisillamme on valmiuksia selviytyä
eriasteisten kriisitilanteiden aiheuttamista
seuraamuksista. Valmiudet on luonnollisesti
mahdollista saavuttaa vain koulutuksen kautta. Jotta
koulutus voidaan tehokkaasti ja järkevästi sekä
taloudellisen kantokykymme puitteissa toteuttaa,
on oltava tieto siitä, mihin tehtäviin koulutamme
kansalaisiamme. Tämä edellyttää viranomaisten
selvittävän hallinnonalojensa henkilöstötarpeet
eri asteisissa kriisitilanteissa, ja henkilöstö on
tällä perusteella varattava. Kansalaisella tulisikin
olla tieto siitä, mihin häntä on suunniteltu
käytettävän poikkeuksellisissa oloissa.
Lainsäädäntöömme olisikin sisällytettävä mainitsemaani
menettelyä koskevat, viranomaisia velvoittavat
säädökset.
Oman merkittävän kokonaisuutensa muodostaa tiedon
jakaminen turvallisuuteen liittyvistä asioista.

Otan esimerkiksi vaikkapa suuronnettomuuksien tai
ympäristökatastrofien aiheuttamissa tilanteissa
toimimisen. Tämä koskettaa mitä suurimmassa määrin
meitä jokaista yksilötasolla. Puhelinluettelon
yleisestä hälytysmerkistä antamat ohjeet eivät voi
olla riittävä tiedon lähde.

Hyvät kuulijat - En ole vahingossa ottanut mukaani
muuhun tilaisuuteen tarkoitettua puhetta.
Käsittelen todellakin minulta pyydettyä teemaa
"Nainen ja maanpuolustus", vaikka en vielä kertaakaan
ole maininnut sanaa nainen tai maanpuolustus.
Yhteiskuntamme elinkelpoisuus ja toimivuus perustuvat
kansalaistemme antamiin henkilökohtaisiin
panoksiin. Ei voida asettaa eri arvoiseen asemaan
miehen, naisen tai lapsen antamaa panosta. Ne ovat
kaikki yhtä tärkeitä. Ne ovat sitä, toimii kansalainen
sitten millä yhteiskunnan sektorilla hyvänsä.
Tasa-arvon tulee toteutua puhtaimmillaan juuri
tällä perustasolla.
Kriisien hallinnassa ja kriisinkestokyvyn luomisessa
maanpuolustuksella on turvallisuusmielessä
oma tärkeä tehtävänsä, jonka toteutukseen osallistumiseen
on jokaisella kansalaisella oltava
oikeus.
Turvallisuudella tarkoitetaan sitä, että yksilön
tai yhteisön hyvinvointi ja arvot eivät ole uhattuina,
tai vaikka uhkaa olisikin olemassa, olisi
myös keinot tuon uhkan torjumiseen.
Turvallisuuspolitiikan päämääränä pidetään yleisesti maamme
itsenäisyyden säilyttämistä ja kansalaistemme
elinmahdollisuuksien turvaamista. Kun toteamme
naisten osuuden turvallisuuspolitiikkamme toisen
peruspilarin ulkopolitiikan piirissä ja toisen
peruspilarin maanpuolustuksen piirissä, saamme
tulokseksi hyvin vähän arvostelua kestävän summan.
Yhteiskunnan tehtävänä on huolehtia kansalaistensa
turvallisuudesta. Lainsäädännön avulla luodaan
edellytykset turvallisuuden vaatimien järjestelmien
ylläpitämiseksi. Käytännön toteutukseen tarvittavat
taloudelliset resurssit saadaan yksityistä
kansalaistakin koskettavista veroista. Näinollen
yksilö osallistuu myös hänen turvallisuutensa
takaamiseksi luotujen järjestelmien ylläpitoon.
Hän olettaa luonnollisesti myös saavansa vastinetta
panoksestaan. Minkä vastineen panoksestaan on
saanut 52 % maamme kansalaisista - naisista
esimerkiksi turvallisuuteen liittyvän koulutuksen
tai tiedon muodossa?

Hallitusmuodon 75 §:n mukaan jokainen Suomen
kansalainen on velvollinen olemaan isänmaan
puolustuksessa tai sitä avustamaan niin kuin siitä
laissa säädetään. Asevelvollisuus on näkyvin
maanpuolustuksen muoto. Se on Suomessa säädetty
vain miehille. Muuhun lainsäädäntöön sisältyy
säännöksiä, jotka koskevat naisten osallistumista
poikkeusolojen tehtäviin. Tällaisia säädöksiä ovat
esimerkiksi sotatilalaki, työvelvollisuuslaki,
väestönsuojelulaki, poliisilaki ja laki palo- ja
pelastustoimesta.

Poikkeusolojen vaikutukset koskevat koko yhteiskuntaa,
myös naisia. Kansalaisten vastuu ja velvollisuudet
ovat yhteiset. Poikkeusolojen tehtävien
määrittäminen ja niihin varautuminen on järjestyneen
yhteiskuntamme etujen mukaista. Kriisinkestokykymme
on saatettava vastaamaan aikamme
haasteisiin.
Pääperiaatteena tulisi lainsäädännössä ja
koulutuksessa olla se, että ne erillisinä eivät
kohdistuisi naisiin. Vain jos lainsäädännön tai
koulutuksen tarkoitus ei toteudu naisten osalta, tulisi
asia korjata erityistoimenpitein.
Naisten poikkeusolojen koulutusta koskeva kysymys
on osa naisten poikkeusolojen tehtäviin käyttöä
käsittävästä laajasta kokonaisuudesta, joka tehtävänä
kuuluu kaikille viranomaisille. Näinollen
ensiksi tulee jo tehdyt tai valmisteilla olevat
toimenpiteet huomioon ottaen selvittää ja
suunnitella eri hallinnonalojen ja poikkeusolojen
kannalta tärkeiden yhteisöjen ne poikkeusolojen
tehtävät, joihin naisia voidaan sijoittaa ja
laatia niiden perusteella ennakkovarautumisen
edellyttämät tarvelaskelmat sekä varaamis- ja
palvelukseenkutsumisjärjestelmät. Työ tulee toteuttaa
siten, että se koskee myös normaaliolojen
sellaisia häiriötilanteita, joista ei voida
suoriutua säännönmukaisin toimin. Tämä valmistelutyö
luo vasta pohjan johdonmukaiselle ja
yksityiskohtaiselle naisten poikkeusolojen tehtäviä
koskevalle koulutukselle.
Täsmällisiä laskelmia naisten lisätarpeesta
poikkeusoloissa ei lainsäädännön keskeneräisyyden
vuoksi ole.

Nykyinen lainsäädäntömme ei aseta esteitä
aseettoman ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen antamiselle naisille. Ongelmat liittyvät
koulutusresurssien puutteeseen ja siihen, että naisten taloudellisia ja sosiaalisia etuja koulutuksen aikana ei ole turvattu.
Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunnan vuonna 1987 suorittaman tutkimuksen mukaan 93%
suomalaisista hyväksyisi maanpuolustuksellisen tiedon antamisen koulutuksena naisille.
Julkisuudessa on jo pitkään esitetty
maanpuolustukseen liittyvän koulutuksen antamista naisille. Esittäjinä ovat olleet eri järjestöt, järjestöjen johtohenkilöt ja yksityiset kansalaiset. Useimmat esitykset ovat lähteneet siitä, että koulutusta annettaisiin vapaaehtoisuuden pohjalta. Tavoitteena
olisi naisten valmius toimia maanpuolustuksen eri alojen aseettomissa tehtävissä.
Naisten maanpuolustuskoulutusta on käsitelty ja sitä koskevia kehittämisesityksiä on tehty lukuisissa
toimikunta- ja komiteamietinnöissä. Tehdyt selvitykset ja esitykset eivät ole johtaneet toimenpiteisiin. Ne tarjoavat kuitenkin käyttökelpoisen
perustan asian ratkaisemiseksi. Tältä
pohjalta olenkin ryhtynyt omalta osaltani
vauhdittamaan asiaa. Toimenpiteitä on toivoakseni
nähtävissä viimeistään ensi vuoden aikana.
Toimenpiteet jakaisin seuraaviin kokonaisuuksiin:
- lainsäädäntöön kohdistuvat toimenpiteet
- hallinnonalojen henkilöstön varaamiseen
ja kouluttamiseen kohdistuvat
toimenpiteet
- naisten vapaaehtoista maanpuolustuskoulutusta
tukevat toimenpiteet ja
- kaikille kansalaisille suunnattavan
tiedon jakamiseen liittyvät toimenpiteet.

Hyvät kuulijat!

Tämänkaltaiset teemapäivät ovat hyvä esimerkki
menetelmästä, jolla yhteiskuntamme toimivuuden
kannalta tärkeitä kysymyksiä saatetaan myönteisellä
tavalla käsiteltäväksi. Toivon, että tänä
päivänä saadaan aikaan keskustelja, joissa
jokainen meistä voi esittää omia mielipiteitään ja ideoitaan.

Näillä sanoilla toivotan Teidät tervetulleiksi NAINEN 90-LUVULLA - HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET teemapäiville.

Tämä puhe on tulostettu Ulkopoliittisen instituutin ylläpitämästä EILEN-arkistosta.

Suositeltava viittaustapa:
Elisabeth Rehn: Puolustusministeri Elisabeth Rehnin alustus Säkylässä , 20.10.1990, http://www.eilen.fi/fi/2665/ (7.12.2019)

Tulosta sivu Lisää kirjanmerkki