Arkistonumero
2670
Luokka
Puheet
Puhuja
Puolustusministeri Elisabeth Rehn
Lähde
Valtioneuvoston kanslia
Alkuperäinen kieli
suomi
Päiväys
6.3.1991

Puolustusministeri Elisabeth Rehnin puhe Tikkakoskella ilmavoimien vuosipäiväjuhlassa 6.3.1991 klo 13.00

Arvoisat kuulijat!

Tänään, iImavoimiemme vuosipäivänä, on luonnollista
palauttaa mieliimme ilmatilan hallintaan liittyvän
turvallisuuspoliittisen sektorin kehittyminen.
Ensimmäisessä maailmansodassa ilmavoimat
saavuttivat ensimmäisen kerran operatiivisen
vaikuttavuuden asteen. Sodan loppuvaiheissa niiden
käyttö sisälsi piirteitä lähes kaikista nykyajan
toimintamuodoista. Toisen maailmansodan
ratkaisuvaiheissa ilmaherruus oli noussut jo tärkeäksi
strategiseksi tekijäksi. Nykyään ilmavoimaa on
käytetty voimapolitiikan välineenä sekä
erillisoperaatioissa että täysimittaisissa sotatoimissa.
Ilmatilan hallinta on samalla merkinnyt totaalista
aloitteen hallintaa muös muiden operaatioiden
kannalta. Viimeksi Persianlahden sota on tuonut
esille, mitenkä tärkeä osa ilmavoimilla on tänä
päivänä.
Suomelle edellä kuvattu kehitys on merkinnyt
selkeää velvoitetta i lmapuol ustuskykymme
ylläpitoon ja kehittämiseen. Tarkastellessamme omaa
ilmapuolustushistoriaamme voimme tyydytyksellä
todeta, että vaikka materiaalisesti ja
määrällisesti olemmekin kokeneet ajoittain erittäin
vaikeita vaiheita, on kokona isnäkemyksemme
ilmapuolustuksen toteutusperiaatteista osoittautunut
kansainvälisissä vertailuissa oikeaan osuneeksi,
ammattitaitoiseksi ja kestäväksi. Ilmavoimamme
organisoitiin heti syntyvaiheessaan itsenäiseksi
puolustushaaraksi, joten toiminnan tehokkuus
saatiin alusta alkaen sille perustalle, jolle
valtaosa maailman ilmavoimista pääsi vasta paljon
myöhemmin.
Varsinaiseen tulikokeeseen ilmavoimamme, kuten
koko maanpuolustuksemme, joutui talvi- ja
jatkosodan aikana. Raskaat torjuntataistelut
todistivat puolustuksemme sitkeyden ja antoivat toisaalta
selkeän perustan jatkokehittämiselle. Todettiin
taistelunjohdon tehokkuus, "torjuntahävittäjien
tarve ja koulutustason merkitys. Koulutustasosta
kertovat mm. hävittäji emme ennätykselliset
pudotusluvut sekä teknillisen henkilöstön taito
todella kirjavan kaluston ylläpidossa. Sodanjälkeisten
iImavoimiemme toiminnan kehittämiselle oli siis
olemassa hyvät lähtökohdat ja kalustollisestikin
iImapuolustuskykymme saatiin vähitellen kattamaan
koko valtakunnan ilmatila. Tutkailmavalvontaa on
pystytty uusimaan toimintaympäristön asettamien
vaateiden mukaisesti ja sitä voidaan tarvittaessa
täydentää aisti-ilmavalvonnalla. Kolmen lennoston
ja laivueen järjestelmällä pystytään ylläpitämään
ilmatilan vartiointikykyä samanaikaisesti Pohjois-
Keski- ja Etelä-Suomessa. Koulutusjärjestelmä on
voitu selkeän hävittäjätorjuntaan keskittyvän
periaatteen ansiosta saada laadullisesti korkeaksi.
Voidaan siis olla suhteellisen tyytyväisiä
ilmavoimiemme nykytilaan samalla kun katsomme,
millaisia haasteita tulevaisuus tuo tullessaan.
Suomen laaja ilmatila on kaikkien naapurivaltioidemme
turvallisuuspoliittisen mielenkiinnon kohteena.
Juuri ilmoitse voivat nopeimmin toteutua
sellaiset uhat, joita voidaan arvioida liittyvän
alueemme väärinkäyttöön. Ilmavoimien toimintaedellytykset
Pohjois-Euroopan kaikissa osissa ovat
lentotukikohtien rakentamisen kautta viime vuosina
nousseet. Muualta maailmasta voidaan tarvittaessa
siirtää nopeasti ilmavoimia alueelle. Strategisten
risteilyohjusten määrä on edelleen kasvussa eikä
aserajoitusten ulottumisesta niihin ole mitään
varmuutta. Meihin näyttää kohdistuvan aikaisempaakin
suurempi odotus, ettemme salli ilmatilaamme
käytettävän hyökkäystienä. Olisi kohtalokasta, jos
Suomen ilmatila muodostuisi reitiksi, jota pitkin
iImaoperaatiot olisi edullista suunnata kohteisiinsa
vailla vakavien tappioiden pelkoa.
Ilmapuolustuksemme suorituskyvystä huolehtiminen
on yksi puolustusvoimiemme keskeisistä tehtävistä.
Juuri nyt on hankinnassa mm. uusi kaukovalvontaan
kykenevä tutkajärjestelmä sekä merkittävä määrä
moderneja kohdeilmatorjuntaohjuksia. Paljon julkisuutta
saaneen torjuntahävittäjien uusinnan oikea-
aikainen toteuttaminen on ehdottomana edellytyksenä
sille, että kykenemme ylläpitämään ilmatilamme
suvereniteettia myös 2000-luvulla. Persianlahden
sodan kokemusten valossa on selvää, että meidän on
kehitettävä myös tukeutumisjärjestelmäämme
rakenteellisesti taistelukestäväksi.

Haluan lopuksi tarkastella sitä laajaa
rationalisointiprosessia, jonka avulla puolustusvoimien
toimintaedellytyksiä ja tehokkuutta on pyritty
parantamaan. Puolustusvoimat ovat tässä suhteessa
näyttäneet jälleen kerran esimerkkiä muulle
valtionhallinnolle. Tehdyt ratkaisut ovat tosin
erityisesti henkilöstön kannalta olleet vaikeita
ja kovia. Maavoimissahan joudutaan kokonaisia
varuskuntia, joukko-osastoja ja esikuntia
lakkauttamaan. Satojen ihmisten työpaikka siirtyi tai
siirtyy paikkakunnalta toiselle, mikä yksityisen
ihmisen näkökulmasta on aina kipeä asia. Positiivisena
puolena korostaisin kuitenkin sitä, että
koska työpaikkoja ei lakkautettu, niin ketään ei
tästä syystä jouduttu irtisanomaan.
Ilma- ja merivoimien osalta on organisaatiouudistuksen
suunnittelutyö käynnissä. Tähän liittyen on
ilmavoimissa tutkittu eräänä vaihtoehtona Utissa
sijaitsevan Kuljetuslentolaivueen kiinteäsiipisen
kaluston siirtämistä Tikkakoskelle
Tiedustelulentolaivueen yhteyteen. Olen joutunut tähän
asiaan jo tässä vaiheessa paneutumaan, koska
minuun on siirron suhteen otettu yhteyttä useilta
eri tahoilta. Vaikka tällä toimenpiteellä olisikin
tiettyjä henkilöstön yhteiskäyttöön liittyviä
etuja, on samalla otettava huomioon mm. Uttiin
suunnatut huomattavat rakennusinvestoinnit,
yhteistoimintatarpeet laskuvarjojääkärien kanssa,
rajalliset mahdollisuudet ilman investointeja
lisätä toimintaa täällä Tikkakoskella sekä erilaiset
muut alueelliset kysymykset. Olen tullut
siihen johtopäätökseen, että uudistuksen haitat
olisivat saavutettavia hyötyjä suuremmat, joten
tästä Kuljetuslentolaivuetta koskevasta
suunnitteluvaihtoehdosta voidaan luopua.
Uskon, että Kuljetuslentolaivueen hyvä yhteishenki
ja hyvät yhteiskuntasuhteet korvaavat monta
puutetta resurssienkin suhteen. Paikkakunnan tuki ja
"me-henki" on Utin osalta ollut mieliinpainuvaa.
Tätä pr-asiaa ei puolustusvoimilla ole varaa
menettää.

Hyvä juhlayleisö!

Haluan lausua ilmavoimien vuosipäivän johdosta
parhaat onnitteluni ilmavoimille ja sen koko
henkilöstölle.

Tämä puhe on tulostettu Ulkopoliittisen instituutin ylläpitämästä EILEN-arkistosta.

Suositeltava viittaustapa:
Elisabeth Rehn: Puolustusministeri Elisabeth Rehnin puhe Tikkakoskella ilmavoimien vuosipäiväjuhlassa 6.3.1991 klo 13.00, 6.3.1991, http://www.eilen.fi/fi/2670/ (18.10.2019)

Tulosta sivu Lisää kirjanmerkki