Arkistonumero
2689
Luokka
Puheet
Puhuja
Puolustusministeri Elisabeth Rehn
Lähde
Valtioneuvoston kanslia
Alkuperäinen kieli
suomi
Päiväys
5.11.1991

Puolustusministeri Elisabeth Rehnin puhe Kymen läänin maanpuolustusyhdistys ry:n 25-vuotisjuhlassa Kouvolassa 5.11.1991

Arvoisat kuulijat!
Hyvä maanpuolustusväki!

Elämme tällä hetkellä nopeaa taloudellista ja
yhteiskunnallista muutosta. Vakaiden olojen ajat
tuntuvat olevan kaukana takana päin. Jos joku vieläpä
vain vuosi sitten olisi ennustanut tilanteen
kotoisessa Suomessamme tai vaikkapa Euroopassa olevan
sellaisen kuin nyt, olisi hän varmasti joutunut
naurunalaiseksi.
Turvallisuus- ja sotilaspoliittisesti on tapahtunut
sekä myönteistä että kielteistä kehitystä.
Suurvaltojen välille on syntynyt aivan uudenlainen, toista
osapuolta ymmärtävä vuoropuhelu ja kanssakäyminen,
joka näkyy selkeästi myös suhtautumisessa
sotilaallisiin kysymyksiin. Lähi-Idässä on tapahtunut
vähäistä liikahdusta rauhanomaisen ratkaisun
suuntaan. Toisaalta meidän tulee kuitenkin muistaa,
että monet kansallisuuskiistat ovat ratkaisematta
ja esimerkiksi niinkin lähellä kuin eteläisessä
Euroopassa käydään veristä sisällissotaa. Tähänkin
kriisiin yritetään lähinnä Euroopan muiden valtioiden
myötävaikutuksella löytää pysyvää rauhanomaista
ratkaisua.
Suomen ja Neuvostoliiton välinen tilanne on myös
toisenlainen kuin aikaisemmin. Siitä osoituksena
mm. YYA-sopimusta ollaan korvaamassa uudentyyppisellä
naapurisopimuksella Suomen ja Neuvostoliiton
välillä. Tässä asetelmassa kaksi tasavertaista
neuvottelukumppania hakee yhteisvoimin molempien
osapuolten edut turvaavaa yhteistoimintamuotoa.
Kaiken kaikkiaan valtioiden välisessä vuorovaikutuksessa
on poliittinen ja taloudellinen yhteisvastuu
mielestäni lisääntynyt. Entistä paremmin
ymmärretään, että jopa valtiotasolla yltiöpäinen oman
edun tavoittelu on hyvin lyhytjänteistä
politiikkaa .
Kun kävin viime viikolla Mikkelissä, minua
kiitettiin siitä, etten puheessani viitannut sanallakaan
maassamme vallitsevaan taloudelliseen lamaan. Jotta
ei tulisi pelkkää kiitosta, on siis aika puuttua
asiaan. Tosiasia on kuitenkin se, että Mikkelissäkin
käymissäni keskusteluissa tuli esille ihmisten
vakava huolestuneisuus tilanteesta ja neuvottomuus
siitä, mitä nyt tulisi tehdä.
Mitään yleispätevää ja tehokasta ohjetta
taloudellisen ahdingon lieventämiseksi ja lamamielialan
nostamiseksi ei tietenkään ole olemassa. Minusta
meidän suomalaisten tulisi kuitenkin nyt ottaa
oppia edellä kuvatusta valtiollisten suhteiden
kehityksestä. Olennaisinta olisi itsekkään
reviiriajattelun ja korskean oman edun tavoittelun
hylkääminen ja sensijaan yhteisvastuun ja
yhteenkuuluvuuden korostaminen. Me suomalaiset pihkaniskat
olemme vuosisatojen aikana erilaisten sorto- ja
pulakausien sekä sotien yhteydessä kyenneet
kokoontumaan yhteiseen rintamaan ja tukemaan toisiamme.
Nyt tarvitaan tätä samaa yhteishenkeä. Kenenkään ei
tarvitse uhrautua jonkun toisen puolesta, vaan
jokaisen on tingittävä yhteisten
elinmahdollisuuksiemme hyväksi.
Tällä hetkellä on satojatuhansia suomalaisia
työttöminä tai muunlaisessa taloudellisessa
katastrofissa. Pahoinvoinnin seuraukset eivät koskaan
toteudu oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti.
Tärkeintä on, että me, joilla vielä on työtä ja
työpaikka tai jokin muu säännöllinen toimeentulo, nyt
sylkäisemme kouriimme ja näytämme osaamisemme ja
sisukkuutemme.

Puolustushallinto osana valtionhallintoa on kantanut
oman vastuunsa meille asetetuista säästötavoitteista.
Tämä näkyy täällä Kymen läänin alueella
muun muassa siten, että Kouvolan varuskunnan
toimintoja on jouduttu olennaisesti supistamaan ja
Korian varuskunnassa puolustusvoimien toiminta
lakkaa muutaman vuoden päästä. Suuri osa tehtävistä
ja henkilöistä tosin säilyy Kouvolan seudulla
kohdennettuna Valkealan Vekaranjärvelle. Samoin
Lappeenrannassa ja Kotkassa on tehty mittavia
uudelleenjärjestelyjä. Tässä yhteydessä vapautuvien
varuskunta-alueiden tulevassa hyödyntämisessä
puolustusministeriö on pyrkinyt tukemaan kuntia niin
paljon kuin se vain on mahdollista. Ainakin
Kouvolassa toteutetut ratkaisut tyydyttävät käsitykseni
mukaan molempia osapuolia.
Puolustusvoimien johtamis- ja hallintojärjestelmää
ollaan myös uudistamassa. Muutos astuu voimaan
vuoden 1993 alussa, jolloin nykyiset sotilaspiirit
lakkautetaan. Uudistuksen tarkoituksena on siirtää
henkilöstöä, tehtäviä ja päätösvaltaa pääesikunnasta
alueelliselle ja paikalliselle tasolle, missä
käytännön toimintakin tapahtuu.
Muutoksen yhteydessä maa jaetaan kolmeen
maanpuolustusalueeseen ja kahteentoista sotilaslääniin.

Kymen sotilaslääni tulee kuulumaan Itäiseen
maanpuolustusalueeseen, jonka esikunta sijoitetaan
lähinnä toiminnallisista syistä Mikkeliin.
Maanpuolustusalueet perustetaan ensisijassa poikkeusolojen
varalta ja niiden rooli rauhan ajan hallintotehtävissä
jää varsin vähäiseksi.
Sotilasläänit muodostavat puolustusvoimien
alueellisen puolustusjärjestelmän ja aluehallinnon
kannalta keskeiset johtoportaat, jotka mahdollisimman
itsenäisesti saavat päättää omalla alueellaan
tapahtuvista asioista. Sotilasläänien aluejako
noudattaa pääosin lääninhallinnon rajoja ja
sotilasläänien esikunnat Uudenmaan lääniä lukuunottamatta
sijoitetaan niille paikkakunnille, missä
lääninhallitukset sijaitsevat. Nykyisten sotilaspiirien
tehtävät ja resurssit siirretään pääosin
uusimuotoisille sotilaslääneille. Sotilasläänit toimivat
näin ollen ensisijaisina yhteistyöviranomaisina
siviilihallinnon suuntaan.
Puolustushallinnossa on tietenkin käynnissä tai
suunnitteilla lukuisia muita säästö- ja
kehittämistoimenpiteitä. Esimerkiksi koko laaja
varikkotoiminta sekä rakentamisen ja kiinteistönhoidon
tehtäväkenttä organisoidaan uudelleen. Tulosjohtaminen
ja tulosbudjetointi otetaan käyttöön lähivuosina.

Samanaikaisesti selvitetään myös varusmieskoulutuksen
kehittämistarpeita laajapohjaisessa työryhmässä.

Säästötavoitteiden saavuttamiseksi on edellä
kuvattujen rationalisointitoimenpiteiden seurauksena
puolustushallinnon henkilöstöä jo vähennetty
useilla sadoilla. Valtioneuvosto tulee lisäksi ensi
keväänä päättämään valtionhallinnon henkilöstön
uusien vähennysten kohdistamisesta eri
hallinnonaloille. Esitetty keskimääräinen viiden
prosentin henkilöstövähennys merkitsisi
puolustushallinnolle yli tuhannen henkilön vähentämistä.
Näin mittavat supistukset tulisivat toteutuessaan
merkitsemään varsin kipeitä leikkauksia sekä
puolustushallinnolle että useille paikkakunnille. Tällöin
olisimme jälleen pakotettuja mm. lakkauttamaan joukko-
osastoja ja varuskuntia sekä olennaisesti supistamaan
joitakin puolustusvoimien tehtäväalueita. Se
on kuitenkin meidän osuutemme näistä
yhteisvastuullisista kansallisista säästötoimenpiteistä, joten
tulemme sen tarvittaessa kyllä toteuttamaan.

Arvoisat läsnäolijat!

Kymen lääni ei ole koetussa yhteiskunnallisessa
rakennemuutoksessa päässyt helpolla. Siitä huolimatta
en ole täällä käydessäni huomannut minkäänlaista
luovutusmielialaa. Uskon, että kymenlaaksolaiset
ja eteläkarjalaiset haluavat osoittaa suomalaisen
yhteenkuuluvuuden ja ahkeruuden merkityksen
myös tässä taloudellisessa kriisissä.
Samalla haluan kiittää Kymen läänin
maanpuolustusyhdistystä sen neljännesvuosisadan
aikana maanpuolustuksen hyväksi tekemästä arvokkaasta työstä
ja toivottaa yhdistykselle menestystä tehtävissään
myös tulevina vuosina.

Tämä puhe on tulostettu Ulkopoliittisen instituutin ylläpitämästä EILEN-arkistosta.

Suositeltava viittaustapa:
Elisabeth Rehn: Puolustusministeri Elisabeth Rehnin puhe Kymen läänin maanpuolustusyhdistys ry:n 25-vuotisjuhlassa Kouvolassa 5.11.1991, 5.11.1991, http://www.eilen.fi/fi/2689/ (28.1.2020)

Tulosta sivu Lisää kirjanmerkki