Maailman Luonnon Säätiön Taide & Ekologia-kampanjan avaamistilaisuudessa
Mikä on meidän ihmisten tilanne? Olemmeko evoluution kuluessa
kadottaneet itsesäilytysvaistomme?
Vaikka olemme ainoa elävä laji maan päällä, jolla on kyky ja tieto
katsoa eteenpäin ja nähdä mihin luonnonvarojen hillitön käyttö ja
tuhlaus johtavat, jatkamme edelleen muitten elävien organismien
hävittämistä. Joka päivä häviää arviolta ainakin yksi kasvi- tai
eläinlaji ikuisesti maan päältä.
Maailmamme köyhtyy köyhtymistään. Aikojen mittaan kehittynyt
geenimateriaali supistuu. Tämä on köyhtymistä, jolla on huomattavasti
vakavammat seuraukset kuin ne, joita kansantaloustieteilijät esittävät
käyrillä ja pylväskaavakuvilla.
Jos ympäristön pilaaminen sekä kasvi- ja eläinlajien - itse elämän -
riisto jatkuu, niin vähitellen tulee myös ihmisen vuoro. Itse luonnolle
kaikki lajit ovat samanarvoisia.
Puolustusministerinä minulle on luonnollista olla surullinen siitä
valtavasta tuhosta, jota sota saa aikaan. Viimeinen surullinen
esimerkki on Persian lahden sota, missä ei ainoastaan taistelutoiminta
vaan myöskin häikäilemätön itsevaltias sai aikaan mittasuhteeltaan
valtavan luonnonmullistuksen.
Ihmiskunnalle ja koko luonnolle on tärkeätä, että kaikin voimavaroin
edistämme kansainvälistä rauhankehitystä. Suomen on tehtävä kaikkensa
antaakseen Yhdistyneille Kansakunnille välineitä ryhtyä toimiin,
kun edesvastuuttomat ihmiset haluavat sytyttää maailman tuleen.
Puolustusministeriössä olemme laatineet puolustusvoimien
ympäristönsuojeluohjelman, jonka tarkoitus on minimoida ympäristövahingot.
Tämän päivän Suomessa ei saisi olla ainoatakaan hallinnonalaa, joka
ei sisällytä ekologisia näkökohtia päätöksentekoonsa.
Maailmanluonnonsäätiö, ja monet muut vapaaehtoiset organisaatiot,
ovat tehneet ja tekevät edelleen arvokasta työtä pelastaakseen mitä
pelastaa voi. Monet kasvi- ja eläinlajit ovat säilyneet rauhoituksen
ja suojelualueiden ansiosta. Monet lajit on voitu pelastaa konkreettisella
ja raskaalla työllä, jota monet vapaaehtoiset aktivistit
ovat tehneet.
Tällöin ajattelen esimerkiksi kotkanruokintaohjelmaa, joka ratkaisevalla
tavalla on myötävaikuttanut elinvoimaisen merikotkakannan
säilymiseen maassamme. Minulla on henkilökohtaisesti monta ystävää,
jotka kaikessa hiljaisuudessa ovat tehneet noin 500 työtuntia
vuodessa auttaakseen tämän ylevän ja mahtavan linnun henkiin
jäämisessä. Kunnioitan suuresti näiden henkilöiden työtä.
Tätä taustaa vastaan voitte ehkä ymmärtää raivon, jota tunnen kun
näen jatkuvasti raportteja mielettömästä ja laittomasta maakotkan
metsästyksestä Pohjois-Suomessa yleensä ja Puhdasjärven kunnassa
erityisesti. Tämä on häpeä Suomelle, joka mielellään kutsuu itseään
sivistysvaltioksi. Meillä on vielä pitkä matka kuljettavana, jos
suostumme siihen, että ikivanhat paikalliset perinteet särkevät
kansalliset luonnonsuojelutarpeet. Maakotka ei ole mikään uhka
hyvinvoinnillemme.
Häpeän jokaista virkamiestä, joka ei tee kaikkea mahdollista saadakseen
kiinni rikolliset ja lopettaakseen laittomuudet. Toimimattomuus
on rikos luontoa ja ihmiskuntaa vastaan. Kaikkien asianomaisten
viranomaisten täytyy katsoa, että riittäviä henkilö- ja muita
resursseja käytetään, jotta voidaan turvata maakotkan mahdollisuudet
elää edelleen maamme pohjoisissa osissa.
Minulle on tänään ilo saada avata kampanja ja taiteilija Pauli
Vuorisalon näyttely, joka tähtää varojen keräämiseen Maailman Luonnon
Säätiön eri projekteihin sekä ulkomailla että Suomessa. Projekti
Taide & Ekologia on uusi ja hyvin osuva kampanjamuoto.
Kulttuuri on eloon jäämisen avain. Se luo perustan meidän sivilisaatiolle.
Se antaa meille tiedon, jonka tarvitsemme voidaksemme
pelastaa luonnon ja siten itsemme. Suurin uhka elämälle maan päällä
on tietämättömyys. Kulttuuri, taide ja ekologia muodostavat vankan
kokonaisuuden, joka antaa meille toivoa tulevaisuutta varten.