Puolustusministeri Elisabeth Rehnin tervehdys Helsingin Sotaveteraanipiirin järjestämässä Sotaveteraanipäivän tilaisuudessa Linnanmäellä 18.8. 1991 klo 15.00
Arvoisat veteraanit!
Hyvä yleisö!
Erääseen näkemääni seinäkirjoitukseen oli
kirjoitettu "The Life is Rock" - elämä on rokkia.
Vaikka en hyväksykään tämänkaltaisen taiteen
piirtämistä julkisiin rakennuksiin, tuli tästä mieleeni
muutamia ajatuksia.
Me ihmiset koemme helposti elämämme koostuvan
pelkästään velvollisuuksista. Velvollisuutemme
yhteiskuntaa kohtaan ovat luonnollisesti
tosiasia. Ottaessamme toisen näkökulman tulevat
esille myös oikeutemme.
Eräs perustavaa laatua oleva oikeutemme on oikeus
turvallisuuteen. Tätä tarvitsemme elämämme aikana
monessa tilanteessa. Kodin turvallinen ilmapiiri
antaa hyvän perustan nuorelle. Lapsesta aikuiseksi
kehittyvällä ihmisellä tulee olla tasapainoisen
nuoruus, joka on avain onnelliselle elämälle.
Edelleen koulujen alkaminen muistuttaa
meitä lapsiemme tarvitsemasta turvallisesta koulutiestä.
Kansantaloutemme vakaus takaa meille
tutuksi kokemamme turvallisen työpaikan. Hyvin
hoidettu maanpuolustus mahdollistaa turvallisen
ja rauhallisen ympäristön meille asua ja elää.
Kuten vain muutamista mainitsemistani esimerkeistä
voimme jo huomata, on turvallisuustasoja useita. Kaikki
ovat tärkeitä ja välttämättömiä. Turvallisuutta tarvitaan
tavalla tai toisella - myös
muussa kuin sotilaallisessa mielessä - kehdosta
hautaan. Tähän meillä on oikeus. Tekemämme työn
ja toiminnan tuloksena yhteiskunnan on oltava
vahvasti mukana näiden palvelujen tuottamisessa.
Toinen ajatus edellä mainitsemastani seinäkirjoituksesta
on se, että oletan kirjoittajan olevan
nuori yhteiskuntamme jäsen. Haluankin suunnata
ajatuksemme hetkeksi meille tulevaisuuden kannalta
tärkeimpään kansanosaamme, nuorisoomme.
Me tiedämme, että nykyisellä nuorisolla on historiamme
parhaat henkiset ja aineelliset edellytykset
rakentaa tulevaisuutemme ja kantaa siitä
koituva vastuu. Mainittakoon esimerkkinä maailman
korkeimpiin kuuluva koulutustasomme, elintasomme
ja nuorisomme mahdollisuus osallistua yhteiskunnalliseen
päätöksentekoon.
Me vanhemmat ja isovanhemmat tunnemme luonnollisesti
huolta tulevaisuudesta ja erityisesti niiden
tulevaisuudesta, joilla ei mene hyvin. Me
tiedämme myös, miten vaikeat ajat yhdistävät
kansalaisia suuntaamaan ponnistelut yhteisen
tulevaisuuden hyväksi. Me muistamme ajan noin
puoli vuosisataa sitten, jolloin nuoriso osallistui
sotavuosien ponnisteluihin ja sotien jälkeiseen
jälleenrakennustyöhön. Voidaan puhua nuorista
kansanhuoltajista.
Tämän päivän yhteiskuntamme ponnistelee taloudellisen
alamäen pysäyttämiseksi. On selvää, että
joudumme tyytymään vähempään, kuin mitä olemme
mielissämme odottaneet ja toivoneet. Älkäämme
antako sen kuitenkaan hämärtää ponnistelujamme
nuorisomme turvallisuuden hyväksi. On luonnollista,
että nuorisomme suhtautuu aikaisempaa kriittisemmin
yhteiskuntaan ja sen vanhoillisina pidettyihin
instituutioihin. Yhteiskunnassamme tulisikin keskustella
turvallisuudesta nuorison näkökulmasta, ja löytää
keinot nuorison saamiseksi
mukaan rakentamaan turvallista Suomea. Olen
erityisen iloinen, että tätä mittavaa haastetta
ovat olleet tukemassa turvallisuuspoliittista
kokemusta omaavat veteraanimme.
Hyvät kuulijat!
Kun minua pyydettiin pitämään puolustushallinnon
tervehdyspuhe tähän tilaisuuteen, oli siihen
helppo vastata myönteisesti. Ensiksikin jo kahdenkymmenen
toisen kerran Helsingin Sotaveteraanipiiri
järjestää yhteistoiminnassa Lasten
Päivän Säätiön kanssa Sotaveteraanipäivän Linnanmäen
huvipuistossa. Tätä on pidettävä erittäin
kunniakkaana saavutuksena. Esitän lämpimät kiitokseni
kaikille järjestelytöihin osallistuneille.
Toiseksi veteraanien isänmaamme puolesta tekemän
työn perintö tulee siirtää tuleville sukupolville.
Tämänkaltaisissa tilaisuuksissa voivat eri
sukupolvien edustajat tavata toisiaan. Tapaaminen, keskustelut
ja yhdessäolo antavat meille
yhteenkuuluvuuden tunnetta, joka auttaa meitä
myös selviytymään edessämme olevista vaikeistakin haasteista.
Arvoisat veteraanit!
Toivotan Helsingin Sotaveteraanipiirille ja sen
työlle jatkuvaa menestystä. Tehtävät eivät ole
päättyneet: työ veteraanien ja sisarten hyväksi
jatkuu.
Aktiivisesta toiminnasta kiitos kuuluu myös yhdistyksenne
jäsenille. Toivotan Teille kaikille
voimia ja terveyttä tuleville vuosille.