Suomen ulkopolitiikan asiakirja-arkisto ja kronologia
Poista kirjanmerkki

Puolustusministeri Elisabeth Rehnin tervehdyspuhe Lotta Svärd -järjestön 70-vuotismuistojuhlassa Finlandia-talolla 13.9.1991 klo 18.00

Arvoisa Rouva Tellervo Koivisto! Kunnioitetut Lotat!
Hyvä juhlayleisö! Ärade nordiska Gäster!

Lotta Svärd -järjestön perustamisesta on kulunut
seitsemänkymmentä vuotta. Järjestön synty ajoittuu
itsenäisyytemme alkuvaiheeseen. Tällöin tarvittiin
järjestöä, joka pystyi kokoamaan yhteen
sellaiset inhimilliset voimavarat, jotka olivat
valmiina kohtaamaan kovatkin koettelemukset.
Perustavassa kokouksessa mukana olleet eivät
varmaankaan osanneet aavistaa, kuinka ratkaisevan
tärkeäksi heidän aloittamansa työ tulisi
osoittautumaan.

Lotta Svärd -järjestön aatteellinen tausta ja
nimi voidaan johdatella viime vuosisadalta, jonka
tapahtumia kansallisrunoilijamme Runeberg kuvaa
Lotta Svärd -runossaan. Tämän runon sakeisiin on
muurattu Lotta Svärd -järjestön aatteellinen ja
toiminnallinen peruskivi, jossa kuvastuu
suomalaisen naisen tahto osallistua myös
koettelemuksista raskaimman - sodan taakan - kantamiseen.
Lottien järjestöstä kehittyi maamme suurin
naisjärjestö. Jäseniä viime sotiemme aikana oli
enimmillään noin 150 000. Tämän lisäksi toimintaan
osallistui noin 50 000 pikkulottaa. Järjestö
tarjosi tehokasta kansalaiskasvatusta ja
yleiskoulutusta, sekä myöhemmin kriisivalmiuteen
liittyvää erikoiskoulutusta. Näin pystyttiin
osoittamaan maamme puolustamiseen - liioittelematta
sanottuna - maailman paras naisten muodostama
huoltojärjestö.

Talvisodan aikana maanpuolustustehtävissä
työskenteli noin satatuhatta lottaa, joista neljäsosa
toimi rintamalla. Järjestö sopeutui nopeasti
sodan olosuhteisiin, jolloin nopealla
koulutuksella poistettiin muun muassa viesti- ja
ilmavalvontalottien pahin vajaus. Jatkosodan viimeisinä
vuosina lottia toimi lähes kaikilla mahdollisilla
aloilla. Lotat vapauttivat kymmeniätuhansia
miehiä varsinaiseen taistelutoimintaan.

Sota Neuvostoliittoa vastaan loppui syyskuussa
1944 solmittuun välirauhansopimukseen. Sotaan
osallistuneiden mielissä - raskaistakin menetyksistä
huolimatta - oli vilpitön ilo isänmaamme
pelastamiseksi tehdyn työn onnistumisesta.
Suureksi hämmästykseksi kiitollisuuden sijaan tulikin
kohdattavaksi syytösten ja vaikenemisen aika.
Yhteiskunnassamme - ehkä tarkoitushakuisestikin -
annettiin myös väärää kuvaa maanpuolustukseen
osallistuneiden järjestöjen työstä. Tässä
yhteydessä haluan kiinnittää huomiota Lotta Svärd -
järjestön lakkauttamiseen. Aina tähän päivään
saakka yleisenä käsityksenä on ollut järjestön
lakkauttaminen fasismin luonteisuudesta johtuen.
Näin ei ollut. Meillä lakkautettiin kyllä
välirauhan sopimuksen mukaan 23. syyskuuta 1944
annetulla asetuksella ryhmä fasismin luonteisia yh-
teisöjä. Näihin ei kuitenkaan kuulunut Lotta
Svärd -järjestö. On totta, että valvontakomission
painostuksesta valtioneuvosto joutui myöhemmin
saman vuoden marraskuussa lakkauttamaan lottien
järjestön, mutta milloinkaan sitä ei lopetettu
fasistisena tai sen kaltaiseksi tulkittuna.
Tässä lyhyesti kerrottuna Lotta Svärd -järjestön
historia perustamisesta toiminnan päättämiseen.

Tämä jakso kätkee sisälleen todellista
maanpuolustustahtoa, uhrautuvaisuutta ja ihmisen
osaamista. Niitä kansalaistaitoja, joita nuoret
naiset silloin saivat, ei sen jälkeen mikään
järjestö ole antanut. Kriisinhallinta kaikissa
eri tilanteissa oli se, mitä lotat pystyivät
todelliseen tietoon ja taitoon perustuen
tekemään.

Ärade nordiska gäster!

Speciellt gläder det mig, att vi har representation
på vår stora fest från de nordiska
systerorganisationerna, och att ni nordiska lottor också
är representerade här. Ni är varmt välkomna. Det
är en stor sak att vi äntligen kommit så långt
att vi kan placera lottorna på den piedestal i
historien som dem tillhör.
Mitt personliga motto har alltid varit Runebergs
ord om Lotta Svärd: "Något talte hon skrattas åt,
men mera hedras ändå".

Lottatyöhön sisältyi paljon eri vivahteita. Oli
rauhanajan toimintaa, jolloin saatiin
kriisivalmiuden lisäksi myös jokapäiväistä elämää
palvelevia tietoja ja taitoja. Sodanajan varalta luotiin
valmiuksia toimia myös kotirintamalla, jossa
jokainen ihminen oli tavalla tai toisella mukana.
Henkilökohtaisesti sain pienenä lottatyttönä
seurata kotiseudullani eräässä kartanossa olleen
sairaalan toimintaa. Dramatiikkaakaan ei
puuttunut: Jännitys nuoren tytön mielessä nousi
huippuunsa oman äidin lähtiessä yön pimeyteen
desanttijahtiin.

Oman osuutensa tekivät myös pikkulotat. Kultaisten
sanojen tunnuslause: "Kunnioita mennyttä ja
usko tulevaisuuteen" sekä velvollisuudentunto ja
luontainen auttamisenhalu toimivat ohjaavana
voimana. Erittäin tärkeänä pidettiin myös
yhteydenpitoa rintamalla taisteleviin joukkoihin.
Voinette arvata kuinka syvästi pikkutytön
sydämessä tuntui, kun sain vastaanottaa kirjeen
sotilaalta sieltä jostakin. Apu oli mennyt perille.
Sodanjälkeinen mielipide kohteli lottien muistoa
kaltoin. Aivan viime aikoina tässä on tapahtunut
muutos. Lottien todellinen toiminta kestää
kriittisemmätkin arvostelut. Voimme todeta, että
oikeus on voittanut. Lottien tunnuslause: "Ole
vaatimaton esiintymisessäsi ja puvussasi" kuvaa
hyvin lottien asennoitumista. Heille oli
tunnusomaista juuri tällainen vaatimattomuus.
Tästä johtuen ei myöskään vaadittu sitä tunnustusta,
joka heille olisi sodan jälkeen kuulunut.

Oikean kuvan ja sodanaikaisen tunnelman on
erinomaisella tavalla pystynyt tulkitsemaan
"Rakas Lotta" -näytelmä. Niiden joukossa, joilla on
omakohtaisia muistoja tai sukulaisten kautta kosketusta
lottien työhön, ei ollut varmasti ketään, joka ei olisi istunut silmät kyynelissä.

Hyvät kuulijat!

Nyt vietettävän juhlan tarkoituksena on nostaa
lotat siihen arvoon, jolle he historiallisesti
kuuluvat toimiessaan pyyteettömästi itsenäisen
Suomemme hyväksi. Pitkän odotuksen jälkeen
yhteiskuntamme on valmis osoittamaan
kiitollisuutensa lottien työstä. Maamme historiassa
aikoinaan kiistellyn järjestön nimi tulee säilymään
pelkästään valoisana.

Samalla, kun esitän puolustusministeriön
tervehdyksen, tervehdin myös niitä lottia, jotka eivät
ole mahtuneet tähän tilaisuuteen. Syvästi
valitan, että käytettävissämme olevat tilat ovat niin
riittämättömät, että tuhansia ja taas tuhansia on
jäänyt ulkopuolelle. Vaikka ette olekaan päässeet paikalle,
se ei vähennä työnne merkitystä ja kunnioitusta.

Rakkaat lottasisaret!

Suomi menetti paljon, kun Lotta Svärd -järjestö
lakkautettiin. Jälkeenpäin voidaan olla yhtä
mieltä siitä, että myös sodan jälkeen olisi ollut
paljon sellaista, missä tämänkaltaista toimintaa
olisi tarvittu. Kokemusta ja halukkuutta olisi
meillä ollut toiminnan jatkamiseen.
Lottatyöstä saadut kokemukset ovat arvokkaita
oppeja, kun tämän päivän naisille luodaan valmiuksia
selviytyä yhteiskuntaamme mahdollisesti
kohtaavia kriisejä.

Toivotan Teidät kaikki sydämellisesti tervetulleiksi
tähän juhlatilaisuuteen. Tervetuloa.

Poista kirjanmerkki