Suomen ulkopolitiikan asiakirja-arkisto ja kronologia
Lisää kirjanmerkki

Puolustusministeri Elisabeth Rehnin puheenvuoro joukko-osastojen komentajien neuvottelupäivillä 9.9.1992 klo 10.35

Herra amiraali!
Herrat joukko-osastojen komentajat!
Arvoisat kuulijat!

Maanosamme ja koko maailmankin poliittinen tilanne
on viime vuosina muuttunut ennennäkemättömällä
nopeudella, Muutokset ovat ulottuneet myös maamme
uiko- ja turvallisuuspolitiikkaan. Euroopan
Yhteisöstä on tarkoitus luoda Euroopan Unioni vuoden
1993 alusta lukien. Unionille aiotaan Maastrichtin
sopimuksen mukaan kehittää yhteinen ulko- ja
turvallisuuspolitiikka 1990-luvun jälkipuolella.
Lopullisena tavoitteena on Unionin yhteinen
puolustus.

Suomi on hakenut unionin jäsenyyttä ja ilmoittanut
noudattavansa sopimuksen velvoitteita. Suomen
puolueettomuuspolitiikan sisältöä on luonnehdittu
käsitteillä sotilaallinen liittoutumattomuus ja
itsenäinen puolustus. Tämän sovittaminen Maastrichtin
sopimuksen velvoitteisiin tulee olemaan
keskeisenä tehtävänä 1990-luvulla. Tosin on
sanottava, että Maastrichtin sopimuksen
toteutumisesta on esitetty monta erilaista arviota.
Ranskassa 20. päivä syyskuuta Maastrichtin
sopimuksesta toimeenpantava kansanäänestys antaa lisää
viitteitä sopimuksen lopullisesta kohtalosta.
Liittyminen Euroopan yhteisöön vaikuttaa
puolustushallinnon näkökulmasta ainakin
teollisuuspolitiikkaan, julkisiin hankintoihin, kriisiajan
varautumiseen ja huoltoon sekä
virka-apukysymyksiin.

ETYK-prosessissa alkaa uusi vaihe,
turvallisuusfoorumiksi nimitetty neuvottelukierros. Meidän
kannalta tärkein neuvottelukokonaisuus tässä
foorumissa on aseriisuntasopimusten (TAE ja TAE
IA) sekä luottamusta ja turvallisuutta lisäävien
toimien yhdistäminen samaksi kokonaisuudeksi.
Toteutuessaan tämä ns. harmonisointi voi saattaa
meidän maanpuolustusjärjestelymme sellaisten
tiedonvaihto- ja tarkastusmenettelyjen piiriin,
jotka pahimmassa tapauksessa paljastavat operatiivisia
suunnitelmia ulkopuolisille.

ETYK:n päätösten mukaisesti puolustusministeriössä
ja ulkoasiainministeriössä on aloitettu
valmistelut YK-rauhanturvaamislain muuttamiseksi
siten, että Suomi voisi osallistua myös ETYK:in
rauhanturvaamistoimintaan.
Helsingin ETYK-seurantakokouksessa maaliskuussa
allekirjoitettiin Open-Skies sopimus. Suomi ei
ole sopimusosapuoli, mutta tullee liittymään
sopimukseen sen tultua voimaan aikaisintaan ensi
vuoden aikana. Sopimus merkitsee sitä, että meillä
tulisi olla valmius vastaanottaa ja myös suorittaa
valvontalentoja.

Hyvät kuulijat!

Puolustushallinnon toimintaa leimaavat lähiaikoina,
niin kuin me kaikki tiedämme, suuret muutokset
ja tiukat taloudelliset kehykset. Organisaation
kehittämisen tavoitteena on tähän asti selkeästi
ollut toimintojen kehittäminen ja henkilöstön
kohdentaminen painopistetehtäviin.
Uudessa tilanteessa keskeisenä tavoitteena on sen
sijaan henkilöstön ja toimintamenojen supistaminen.
Nyt näyttää valitettavasti siltä, että joudumme
myös turvautumaan pakkolomiin ja irtisanomisiin.

Tulosohjaukseen ja -johtamiseen siirtyminen
vaatii myös henkilöstöhallinnossa uusia
menettelytapoja. Näitä selvitetään valtionhallinnossa
lukuisissa kehittämishankkeissa. Tulosvastuullisella
johtajalla tulee olla mahdollisuus vaikuttaa myös
henkilöstönsä palkkauksen muodostumiseen. Tämä
puolestaan edellyttää uudenlaisia toimivia
palkkausjärjestelmiä, jotka perustuvat tehtävien
vaativuuteen, työsuoritukseen ja tulokseen.
Tällaisen palkkausjärjestelmän rakentaminen on
käynnissä ministeriön ja pääesikunnan yhteistyönä.
Muutama sana varusmieskoulutuksesta. Onhan tämä
tilaisuus nimetty joukko-osastojen komentajien
mukaan ja joukko-osastojen eräs päätehtävä on
varusmieskoulutus.

Yhteiskunnassamme, ja myös puolustusvoimissa,
tapahtuu voimakkaita muutoksia. Eri instituutioiden
on pysyttävä kehityksessä mukana. Yhteiskunta
odottaa, että puolustusvoimat kouluttaa varusmiehistä
ensisijaisesti aseelliseen taisteluun kykeneviä
yksilöitä ja joukkoja. Kansainvälisesti
vertaillen asevelvollisten koulutusta voidaan
Suomessa pitää korkeana. En kuitenkaan ole varma,
vastaako nykyinen käytäntö vielä pitkään niitä
odotuksia, joita muuttuva yhteiskunta puolustusvoimille
asettaa. Mielestäni meidän tulee avoimesti
seurata maailman tapahtumia ja ennakkoluulottomasti
arvioida kaikkia niitä tilanteita,
jotka saattavat vaarantaa kansamme elinmahdollisuuksia.
Meidän tulee siis tältä pohjalta tehdä
tarvittavat johtopäätökset. Edullisinta on itse
ottaa aloite käsiin, eikä antaa ulkopuolisen
sanella muutokselle vaatimuksia.
Varusmiesikäisten nuorten asenteet, perustiedot,
omaksumiskyky ja muutkin valmiudet ovat viime
vuosina parantuneet - uskoakseni nopeammin kuin
koskaan ennen. Kysymys kuuluu: Osaammeko käyttää
hyväksemme näitä muuttuneita valmiuksia. Opetuksen
taso ei saa laskea puolustusvoimien palvelukseen
tullessa. On siis tunnettava ajanmukaiset
aikuiskoulutusmenetelmät ja käytettävä moderneja
koulutusvälineitä.

Suurinta kritiikkiä kohdistetaan varusmieskoulutukseen
siitä, että siinä on pitkiä ajanjaksoja,
jolloin vain ollaan tekevinään jotakin,
puuhastellaan. Tästä seuraa turhautuminen ja paine
palvelusajan lyhentämiseksi. Samalla kun
koulutettavat valittavat tekemisen puutetta,
kouluttajat valittavat ajan puutetta; ei ehditä opettaa
kaikkea tarpeellista. Tämä on mielestäni
mielenkiintoinen ristiriita, johon meidän on löydettävä
ratkaisu.

Kouluttajat ovat tietenkin avainasemassa. Jollei
kouluttaja ole motivoitunut ja tehtävästään
innostunut niin parhaatkaan koulutusmenetelmät ja -
välineet eivät voi pelastaa tilannetta. Toisaalta
hyvä kouluttaja saa puutteellisissakin
olosuhteissa aikaan kohtuullisen lopputuloksen. Paras
yhdistelmä tuottaa tietysti optimaalisen
tuloksen.

Puolustushallinnon organisaatiouudistuksista on
tähän asti puuttunut suunnitelmallisuutta ja
pitkäjänteisyyttä. Uudistuksia on tehty
purskahduksittain ja jopa "hätäpäissään". Jotkut
toimenpiteet ovat tämän johdosta osoittautuneet
epätarkoituksenmukaisiksi.

Jotta tulevaisuudessa vältyttäisiin "OHO"-ilmiöiltä,
olen käynnistänyt puolustusvoimien joukko-osastoja,
laitoksia ja varuskuntia koskevan pitkän
aikavälin kehittämis- ja rationalisointiohjelman
laatimisen. Tavoitteena on määrittää sellainen
infrastruktuuri sekä koulutus- ja
toimintaorganisaatio, jotka ovat tarpeen
puolustusvoimien tehtävien toteuttamiseksi 2000-luvun
alkupuolella. Ohjelma valmistuu lokakuun loppuun
mennessä, ja se sisältää myös ehdotukset
lähivuosina lakkautettavista varuskunnista ja
joukko-osastoista.

Puolustusministeriön hallinnonalan merkittävin
hankinta on luonnollisesti ollut ilmavoimien F/A-
18 hävittäjähankinta, jota koskeva sopimus
allekirjoitettiin 5.6.1992. Koneet toimitetaan
vuosina 1995 - 2000 siten, että kaksipaikkaiset (7
kpl), jotka kootaan Yhdysvalloissa toimitetaan
ensin ja yksipaikkaiset, jotka kootaan Suomessa
Valmet Oy Lentokoneteollisuuden tehtaalla
Kuorevedellä toimitetaan vuodesta 1996 alkaen.
Hankintakokonaisuuteen kuuluvat huolto- ja
asejärjestelmien hankintaa varten tarkoitetut
tilausvaltuudet on suunniteltu aloitettaviksi vuosien
1995-96 aikana.

Maavoimien materiaalisen kehittämisen kannalta
merkittävin hankintakokonaisuus on kuluvan vuoden
aikana käynnistetty entisen Itä-Saksan
kansanarmeijan materiaalia koskeva hankinta. Kuljetukset
ovat käynnistyneet ja kaikki hankittava materiaali
toimitetaan todennäköisesti vuoden 1993 kuluessa.

Hallinto- ja johtamisjärjestelmän sekä
sotilashenkilöstön koulutusjärjestelmien uudistukseen
liittyvä lainsäädäntö, joka viime vuosina on
työllistänyt ministeriötä, on nyt loppusuoralla.
Onkin selvää, että vuodenvaihde on lähellä,
ennenkuin viimeinenkin hallinto- ja
johtamisjärjestelmän uudistukseen liityvä säädösmuutos on
julkaistuna Suomen säädöskokoelmassa. Kuitenkin on
todettava, ettei asevelvollisuuteen liittyvän
lainsäädännön uudistamisen jääminen näin viime
tinkaan varsinaisesti häiritse toimintaa ja
uuteen järjestelmään siirtymistä. Kysymys on
lähinnä teknisestä, toimivallan järjestelyyn
liittyvästä sääntelystä, joka ei edellytä varsinaisia
etukäteisvalmisteluja.

Kun johtamis- ja hallintojärjestelmän
lainsäädännöllinen pohja näin on saatu rakennetuksi,
toivon, että kaikki voimavarat voidaan keskittää
uudistuksen onnistuneen läpiviennin varmistamiseen.
Toivon myös, että nekin, joiden omia ajatuksia
ja tavoitteita uudistus ei kaikilta osin
vastaa, voisivat tästä huolimatta antaa täysimääräisen
panoksensa tähän työhön. Kaikkihan loppujen
lopuksi riippuu niistä ihmisistä, jotka säännösten
puitteissa toimivat ja niitä käytännössä
täytäntöön panevat.

Myös hallinnonalamme kiinteistöhallintoa tullaan
uudistamaan. Käyttöön otettava tulosjohtaminen,
yhden momentin toimintamenobudjetti ja
nettobudjetoinnin mahdollisuus johtavat siihen, että
toimitila-asiat menevät puolustusvoimien joukko-
osastojen vastattaviksi osaksi toiminnan
tulosvastuuta.

Valtionhallinnossa on vireillä pyrkimys saada
varallisuus tuottamaan. Se aikaansaadaan
kiinteistöasioita keskittämällä ja
kiinteistötoimintaa aktivoimalla. Valtionhallinnon hajallaan
olevat vastuut kootaan kokonaisvastuiksi, joita
on lukumäärältään vähän. Kokonaisvastuu annetaan
ns kiinteistöyksiköille, joista puolustusministeriö
tulee muodostamaan yhden. Kiinteistöyksiköt
organisoidaan varsinaisesta toiminnasta erillisiksi
yksiköiksi, joiden toiminta on tulosvastuullista
ja nettobudjetoitua.

Sisäiset vuokrasopimukset otetaan käyttöön. Vuokrat
maksetaan käyttäjille osoitetusta
toimintamenobudjetista. Vuokrajärjestelmään siirrytään
rakennushallinnon toimitilojen osalta vuonna 1994
ja muilla hallinnonaloilla todennäköisesti vuonna
1995.

Tulosbudjetointi ja nettobudjetoinnin mahdollisuus
tulee tuomaan esille myös paineet korottaa
virkamiesvuokra-asuntojen vuokria. Tavoitteena
voidaan pitää kustannusvastaavuutta ja laatutason
korottamista.

Viranomaiset, mm. Eduskunnan oikeusasiamies
toimintakertomuksessaan, ovat kiinnittäneet
huomiota varuskuntien huonoon kuntoon.
Oikeusasiamiehen näkemyksen mukaan puutteellisuudet
vaikuttavat haitallisesti varusmieskoulutuksen tasoon.
Puutteellisuuksista kärsii luonnollisesti myös
henkilökunta.

Olisi kovin lyhytnäköistä olla huolehtimatta
nuorten varusmiesten olosuhteista. Koska budjetin
kehykset tulevat säilymään tiukkoina, tarvitaan
uusajattelua. Eräs ajatus voisi olla, että
tutkittaisiin kevyemmän rakentamisen vaihtoehtoja.
Rakenteet voisivat - ehkä nykyistä huomattavasti
laajemmin - olla parakkityyppisiä, joita useissa
muissa maissa käytetään puolustusvoimien
tarpeisiin. Tämän tyyppisillä rakenteilla on monta
etua: Suunnittelukustannukset ovat alhaiset,
kotimaista työtä suositaan, parakit ovat
muunneltavia ja jopa siirrettäviä. Parakit eivät sovellu
kaikkiin tarpeisiin, mutta tutkimisen, arvoinen
tämäkin vaihtoehto on.

Uskon myös, että meidän tulevaisuudessa on
tingittävä vaatimustasosta rakennuksia korjattaessa.
Tinkimisen taso ei voi olla dramaattinen, mutta
säästöjä lienee tälläkin alueella
saavutettavissa.

Energiaa tulee voida säästää nykyistä enemmän,
sillä energiaverojen korotukset tulee voida
kattaa omin voimin. Rakentamista ja korjaustoimintaa
suunniteltaessa tuleekin energiataloudellisuuteen
panostaa. Nämä investoinnit saadaan lyhyehkössä
ajassa kuoletetuiksi.

Eräänlaisena kiinteistöalan kokeiluna on
Dragsvikissä meneillään vanhan peruskorjaamattoman
rakennuksen yhtiöittäminen ja sen korjaaminen
aravarahoituksella. Asumisen laatutaso tulee
nousemaan ja vuokra olemaan aravatasoa.

Hyvät herrat!

Johtamis- ja hallintojärjestelmän uudistukseen
liittyen on julkisuudessa annettu se kuva, että
eduskunnalla ja puolustushallinnolla olisi ollut

eräistä uudistukseen liittyvistä kysymyksistä
eriäviä käsityksiä. Asiaa valmisteltaessa on
luonnollista, että tämän suuruusluokan asiasta
oli sekä hallinnon että eduskunnan sisällä
poikkeavia mielipiteitä. Olen kuitenkin useassa
yhteydessä sanonut ja haluan sen nyt toistaa, että
eduskunnan tehtyä päätöksensä, on jatkovalmistelussa
tarkasti noudatettava tämän päätöksen kirjainta
ja henkeä. Tämä velvollisuus koskee sekä
tehtäviä muodollisia päätöksiä, että noudatettavaa
käytäntöä.

Valtiontalouden tunnetusti huonon tilan takia
joudutaan lähitulevaisuudessa tekemään kipeitä
leikkauksia puolustushallinnon kaikilla
toimintasektoreilla. Leikkaukset tulevat koskemaan sekä
toimintoja että yksityisiä työntekijöitä. Toivon,
että henkilöstöjärjestöiltä ja yksityisiltä
työntekijöiltä löytyy ymmärtämystä näille
toimenpiteille, jotta vaikeuksista huolimatta voitaisiin
taata toiminnan mahdollisimman täysipainoinen
jatkuminen koko puolustushallinnon alalla.

Lisää kirjanmerkki