Suomen ulkopolitiikan asiakirja-arkisto ja kronologia
Lisää kirjanmerkki

Puolustusministeri Elisabeth Rehnin puhe NaisSuomi -seminaarin iltavastaanotolla Ateneumissa 17.2.1992

Hyvät NaisSuomi -seminaarin osanottajat!

Suomalaiset naiset ovat vahvoilla, sanovat monet. Meillä on eduskunnassa naisia enemmän kuin missään muualla maailmassa. Me suomalaiset naiset olemme korkeasti koulutettuja ja osallistumme työelämään siinä missä miehetkin. Kaikissa ikäryhmissä naiset opiskelevat jo useammin kuin miehet.

Kuinka naisten ääni sitten kuuluu suomalaisessa yhteiskunnassa? Varhain hankittua äänioikeutta osataan käyttää: suomalaiset naiset äänestivät viime vaaleissa jo ahkerammin kuin miehet ja tämä näkyi myös eduskunnan ja hallituksen kokoonpanossa.
Talouselämän johtopaikoilta naisia saa kuitenkin hakemalla hakea, vaikka yli puolet palkansaajista on naisia. Naisjohtajainstituurin WOMANin selvityksen mukaan vain 5 % 2.500 suurimman suomalaisyrityksen johtajista on naisai.

Kulttuurielämämme on pitkälti naisten varassa: naiset käyvät konserteissa ja taidenäyttelyissä ja ostavat ja lukevat kirjoja. Kuitenkin vasta aivan viime aikoina naisia on nimitetty kulttuurielämän avainpaikoille: Kansallisteatterin johtoon, Helsingin kaupunginteatterin johtoon, Valtion taidemuseoiden johtoon, Suomen Filmisäätiön johtoon jne.

Näiden huippunimitysten ympärillä käyty keskustelu paljastaa mielenkiintoisia piirteitä suomalaisten asenneilmastosta. Virkoihin nimitetyt naiset ovat keski-ikäisiä, pitkän uran tehneitä, ansioituneita ammattilaisia, niin kuin tällaisiin virkoihin nimitetyt useimmiten ovat. Samaan aikaan keski- ikäiset miehet käynnistivät tiedotusvälineissä nimityksiä arvostelevan keskustelun: puhuttiin tätimafiasta ja helmikanoista. Onko keski-ikäisyys Suomessa naiselle todellakin rasite? Keski- ikäisten ja isoisän iässä olevien miesten valta- asemaa ei julkisuudessa aseteta juuri kyseenalaiseksi!

Keski-ikäiset tai isoisän ikäiset miehet pitävät valtaa yhdessä tasa-arvokysymysten kannalta keskeisessä instanssissa: ylemmissä oikeusistuimissa. Korkeimman hallinto-ooikeuden ja korkeimman oikeuden tapa tulkita tasa-arvolakia - raskaus ei ole suoranaiseti sukupuoleen liittyvä syy tai samanarvoisesta työstä voi maksaa miehelle parempaa palkkaa kuin naiselle, jos tällä on aiemmassa tehtävässä ollut parempi palkka - ovat hälyttäviä. On korkea aika saada naisia näiden tuomioistuinten jäseneksi. Olen myös esittänyt, että tasa-arvolakia on pikaisesti uudistettava siten, että raskaudesta johtuva syrjintä kielletään yksiselitteisesti. Samapalkkaisuudesta on lakiin saatava myös selkeämmät säädökset, jotta viimeviikkoisen kaltaiset korkeimman oikeuden päätökset eivät enää olisi mahdollisia.

Olen erityisen iloinen, että voimme pitää tämän vastaanoton täällä Ateneumissa ja tutustua loistavaan Helena Schjerfbeck-näyttelyyn. Helena Schjerfbeck oli poikkeusihminen ja suuri taiteilija. Hänen kirjeensä kertovat, että upeita tuloksia tuottaneesta taitelijantyöstään huolimatta Helena Schjerfbeckin arki ei paljoa eronnut tavallisen työteliään suomalaisen naisen arjesta. Näin hän kirjoitti vuonna 1932 ystävälleen Einar Reuterille:
"Minulle nauretaan, kun sanon, että on ollut paljon tekemistä - minä siivoan, tiskaan, laitan välistä ruokaa, ompelen vaatteita, paikkaan kaikkea ja sitä on paljon, ja katson välillä maalauksen suuntaan - jos asetun maalaamaan tulee laskuja, ei koskaan rauhaa. Jos vain
pääsisi eroon taloudenhoidosta."

Schjerfbeck vangitsee jotakin hyvin olennaista
työteliäiden suomalaisten naisten ambivalenssista -
aiheesta, joka on yksi NaisSuomi -seminaarin
keskeisiä teemoja - kirjoittaessan Helena
Westermarckille:
"Meillä on jotain yhteistä, sillä sinäkin
puhut työstä turvapaikkana. Mutta eikö se
sinun mielestäsi välillä petä - sillä
puudutusaineeksi en tahdo sitä millään
hyväksyä. Sitä tekee työtä.ja näkee joka
päivä jotain uutta, mutta päämäärä
etääntyy, rauhaa mitä odottaa ei koskaan
tule. Me, jotka olemme menneet ulos
etsimään itse, me olemme kuluneita ja
rauhattomia ja etkö sinä välistä ole sitä
mieltä, että naisten pitäisi toimia
maailman rauhan vartijoina."

Lisää kirjanmerkki