Puolustusministeri Elisabeth Rehn Avajaispuhe, "Jukola-Jakomäki-Bryssel, Suomi 75 vuotta" -näyttely, Tiedekeskus Heureka
29.5.92 Luonnos
Arvoisat juhlavieraat,
Ärade inbjudna gäster,
Ladies and Gentlemen!
Olen hyvin iloinen sen johdosta, että minut on kutsuttu avaamaan Suomen itsenäisyyden juhlavuoden päänäyttelyä, "Jukola-Jakomäki- Bryssel, Suomi 75 vuotta", täällä Heurekassa. Samalla minulla on miellyttävä tehtävä tuoda tähän juhlatilaisuuteen valtiovallan tervehdys.
Etäinen - ja minun lienee syytä lisätä hyvin etäinen - kolleegani Julius Caesar aloittaa Gallian sota -teoksensa sanoilla; "Gallia kokonaisuudessaan jakautuu kolmeen osaan". Lienee inhimillistä, kun tarkastelemme riittävän laajaa kokonaisuutta, että pyrimme mielessämme pilkkomaan sen pienempiin osiin, joiden avulla kokonaisuuden hahmottuminen helpottuu, Kun on kyse ajasta, sen jakaminen menneisyyteen, nykyhetkeen ja tulevaisuuteen on mitä luontevinta. Näin minä myös ymmärrän nyt käsillä olevan näyttelyn varsin herättelevän nimen: se antaa meille mahdollisuuden pohtia mistä olemme tulleet, missä olemme nyt ja mihin olemme menossa.
Ajatusketju "Jukola-Jakomäki-Bryssel" alkaa Ruotsin - ja vielä Venäjänkin - vallan aikaisesta erämaa-Suomesta, jolloin Väinö Linnan sanoin olivat "suo, kuokka ja Jussi". Se vie ajatukset menneiden polvien mittavaan uurastukseen, jolla Suomesta tuli asuttava maa. Se viestii olemassaolon taistelusta, uuvuttavasta työstä, kovista ajoista ja suomalaisten peruspiirteestä, siitä kuuluisasta sisusta. Jukola kertoo ehkä myös varsin ohuesta kulttuurin pintakerroksesta, jossa lukutaito oli välttämättömyys lähinnä laillistetun suvun jatkamisen vuoksi.
Den följande länken i tankekedjan, Jakobacka, symboliserar nuet eller närhistorien. Den påminner om den snabba och genomgripande urbaniseringsprocess som Finland upplevde förhållandevis sent. Namnet associerar måhända här i Finland till rotlöshet och alienation, en naturlig följd av en omfattande social omvälvning. Tillväxt och förändring sker sällan utan smärta, men ur det gamla föds det nya. Det var här, i Jakobacka, i Vanda och i andra unga städer, som det moderna Finland föddes, det var här som grunden lades, om än ofta med svett och tårar, för den välfärd som vi nu åtnjuter, den nuvarande depressionen till trots. Denna snabba utveckling och utbyggnad av samhällsservicen har krävt optimism och framtidstro. När Vanda stad i en informationskampanj nyligen använde devisen "Vanda visar vägen" kom man i själva verket att sammanfatta en betydligt större historisk process än man eventuellt avsett.
Mihin sitten olemme menossa? Bryssel viittaa selvästi Euroopan integraatiokehitykseen, johon Suomen on pakko tavalla tai toisella mukautua. Maailma muuttuu nopeasti, ja muutokset ovat osin ennalta arvaamattomia. Tässä tilanteessa emme mekään voi jähmettyä paikoillemme: katse on suunnattava eteenpäin, ja uusiin haasteisiin on vastattava. Me olemme tässä muutosprosessissa mukana, halusimme sitä tai emme. Voimme vain valita, yritämmekö itse vaikuttaa lopputulokseen, vai annammeko sen toisten huoleksi. Minä uskon, että Suomen parhaat ajat ovat vielä edessä päin.
Arvoisat kuulijat!
Olen erityisen iloinen siitä, että Heurekan juhlanäyttelyn teemaksi on nostettu arkipäivän historia. Näyttelyssä heijastetaan sitä huomattavaa kehitystä joka elinoloissa, jokapäiväisessä elämässä on viimeisen sadanviidenkymmenen vuoden aikana tapahtunut. Tämä taloudellinen, sosiaalinen ja sivistyksellinen kehitys on itse asiassa luonut itsenäisyyden sisällön: tämä on se kokonaisuus - sivistynyt, taloudellisesti kehittynyt kansakunta - jota olemme valmiit tarvittaessa puolustamaan. Itsenäisyys ei ole juhlapuheita ja mitaleita - ne ovat vain itsenäisyyden symboleja. Itsenäisyys on arkista työtä, johon me jokainen annamme panoksemme. Minä toivon, että mahdollisimman moni suomalainen tänä itsenäisyyden juhlavuonna käyttäisi tilaisuutta hyväkseen ja tutustuisi tähän näyttelyyn.
Minulla on jäljellä miellyttävä velvollisuus julistaa näyttely avatuksi. Jag förklarar utställningen öppnad. I declare the exhibition open.
