Suomen ulkopolitiikan asiakirja-arkisto ja kronologia
Lisää kirjanmerkki

Puolustusministeri Elisabeth Rehnin puheenvuoro Metsäteollisuuden Keskusliiton tilaisuudessa 23.11.1992

Arvoisat kuulijat!

Suomen talous tulee vielä pitkän olemaan hyvin riippuvainen metsäteollisuudesta. Siksi kaikella sillä mitä täällä päätetään, on suuri kansallinen merkitys. Tämä tarkoitta myös, että valtiovallan on kuunneltava ja tuettava metsäteollisuutta mutta myös, että sen on tunnettava ja kannettava vastuunsa.

ULKOMAANKAUPPAPOLITIIKKA

Nykyään on muotia asettaa istuva hallitus vastuuseen
kaikista maassamme tapahtuvista negatiivisista
asioista. Siksi lienee myös johdonmukaista
antaa hallitukselle tunnustus onnistuneesta
ulkomaankauppapolitiikasta.
Suomi on matkalla Eurooppaan sen täysivaltaisena
jäsenenä, samassa aikataulussa Ruotsin kanssa ja
teollisuus saa siis tältä osin kaiken haluamansa.
Euroopan talousalueesta tehdään lähiaikoina
ratkaisevat päätökset. Sveitsin kansanäänestys on se
jäljellä oleva epävarmuustekijä, joka pahimmassa
tapauksessa voi kaataa tai ainakin viivästyttää
hankkeen toteutumista.

Euroopan Unioniin liittymisestä käytävät neuvottelut
alkanevat ensi keväänä. On vielä liian
aikaista arvioida neuvotteluja sinänsä, mutta on
kuitenkin olemassa vaara niiden pitkittymisestä.
Kysymys kansanäänestyksen järjestämisestä
neuvottelutuloksen selvittyä on ongelmallinen.
Periaatteessa kansanäänestys voi olla oikea tapa
ratkaista tämänkaltainen kysymys, mutta itse
lopputulosta ei voi pitää itsestäänselvänä, kuten
olemme jo muuaalla toimitetuissa vastaavanlaisissa
äänestyksissä voineet havaita.

Avainkysymys on, miten populistisen keinoin EU:n
jäsenyyttä vastustavien tahojen toimintaan voidaan
vastata. Naisten käyttäytyminen kansanänestyksessä
on tärkeä, ja vielä osittain arvailujen
varassa oleva tekijä.

Devalvaatio ja kelluva markka ovat antaneet
metsäteollisuudelle tarvittavan kilpailuedun, ja me
oletamme, että tulokset tulevat paranemaan ja,
että me tästä teollisuudesta saamme vetoapua
taloudelliseen nousuun. Kurssimuutokset ovat olleet
kallis tapa palauttaa kipailukyky, ja nehän johtuvat
aikaisemmin tehdyistä virheistä. Ruotsin
kruunun kelluttaminen ja yleinen epävarmuus
valuuttamarkkinoilla toivottavasti eivät oleellisella
tavalla muuta kilpailuasetelmia. Samoin on
toivottava, että lähiaikojen ratkaisut työmarkkinoilla
eivät mitätöi saavutettua kilpailuetua.

Virheisiin eivät ole syyllistyneet ainoastaan
valtiovalta ja poliitikot, vaikka hekin toki ovat
oman osansa tehneet, vaan myös teollisuus ja
täten myös metsäteollisuus on ylimitoitetuilla
kantohinnoilla ja palkoilla myötävaikuttanut
tämän päivän surkean tilanteen syntyyn.
On ilahduttavaa nähdä, että korjauksia nyt on
tehty laskettujen raaka-ainehintojen, voimakkaiden
saneerausten ja menojen leikkausten muodossa.
Nyt voidaan vain toivoa, että me kaikki olemme
oppineet läksymme näistä vaikeuksista ja, että me
emme myöhemmin palaa vanhoihin tapoihin. Tämä
koskee erityisesti metsäteollisuutta, joka suuresta
merkityksestään huolimatta ei tulevaisuudessa
voi suunnitella toimintaansa devalvaatioden
varaan. Oleellista olisi nyt saada kotimaiset
investoinnit käyntiin. Merkittävä osa kasvavista
puuvarannoistammehan mätänevät metsiin.

YMPÄRISTÖ-IMAGO TULEVAISUUDESSA

1990-luku on Euroopassa vihreän aalloon vuosikymmen,
ja tämä koskee meitä kaikki yksilöinä, politikkoina
ja teollisuuden edustajina.

Me olemme kaikki huolissamme maapallon tulvaisuudesta
ja näemme kuinka ympäristön tila jatkuvasti huononee.
Kaikki me haluamme, että jotakin kouriintuntuvaa tehdään.
Tämän on jokaisen menestyksellisen poliitikon ymmärrettävä
tämä on yhtä tärkeää myös menestyksekkäälle teollisuudelle.
Jokaisen teollisuushaaran on täytettävä kaikki asialliset
ympäristönsuojelulle asetettavat vaatimukset mutta sen on myös
huolehdittava siitä, että suuri yleisö kokee teollisuuden
sellaisenaan sekä sen tuotteiden olevan luontoystävällisiä.
Käsitykseni mukaan metsäteollisuus kaiken kaikkiaan, eräistä
puutteista huolimatta, täyttää ns asialliset ympäristövaatimukset
kohtalaisen hyvin, mutta olen huolestuneena todennut, että
toimiala sinänsä on joutunut erilaisten
ympäristöliikkeiden, esimerkiksi Greenpeacen,
hyökkäysten kohteeksi.

Tuhoako metsäteollisuus metsämme, tuhoavatko
päästöt ilman ja vesistömme? Täyttääkö jätepaperi
kaatopaikat? Jos suuri yleisö saa käsityksen,
että kaikki tämä on totta voi paperin käyttö
vähentyä ja sehän luonnollisesti on vakava asia
Teidän ja näin ollen koko Suomen kannalta. Erityisesti
tulisi tietysti keskittyä tiedon jakamisen
ulkomailla.

Yhteistyöprojekti PlusMetsä, jossa kaikki etupiirit
ovat edustettuina ja jota valtiovalta tukee 1Mmk:lla,
on hyvä ensiaskel. Tämä osoittaa, että
ymmärretään kuinka vakavasta asiasta on kysymys,
mutta se on kuitenkin edelleen liian vaatimaton
kampanja jotta sillä voitaisiin ratkaista ongelmamme.

Tosiasiassa teollisuuden on itse luotava kuva
itsestään. Tiedän, että näinä aikoina ei ole
suosittua ehdottaa jollekulle, että sen tulisi
käyttää enemmän rahaa, mutta tästä huolimatta
uskallan ehdottaa Teille, että panostaisitte
huomattavasti nykyistä enemmän rahaa
teollisuutenne asiallisen imagon luomiseen.

Vihreä aalto on myös syy siihen, että hallituksella
ja eduskunnalla on vaikeuksia saada energiapolitiikka
järjestykseen. Me joillla on tarvittava tieto ja
jotka todella tiedämme mistä on
kysymys, tiedämme myös mitä pitäisi tehdä ja
miten tuhoisaa voisi olla jos ydinvoimapäätöstä
lykätään tai siitä luovutaan kokonaan. Merkittävä
osa äänestäjistä eivät tätä ymmärrä ja he kuitenkin
viime kädessä päättävät.

Meillä kaikilla tulisi, vaikeasta tilanteesta
huolimatta, olla rohkeutta kantaa vastuuta ja
Teidän teollisuuden edustajien tulisi auttaa
yleisölle suunnatulla tehokkaammalla ja kattavammalla
tiedottamisella.

PUOLUSTUSMÄÄRÄRAHAT

Valtion menoja leikatessa on usein, ja niin tälläkin
kertaa, käytetty ns juustohöylämenetelmää
ts kaikkia menoja leikataan niiden suhteellisen
osuuden mukaisesti. Tämä ei voi tulevaisuudessa
säilyä pääsääntönä. Meillä on oltava rohkeutta
panostaa haluamiinne toimintoihin ja muuttaa perusasetelmia.
Puolustusmenot ovat vuosikymmenien kuluessa pysytelleet
vakaalla, kansainvälisessä mittakaavassa
hyvin matalalla tasolla. Hävittäjähankinnoista ja
edullisista Saksan hankinnoista huolimatta emme
voi ylläpitää, hallituksen EY-selontekoa lainatakseni,
"turvallisuusympäristöömme nähden uskottavaa
kansallista puolustuskykyä" nykyisillä
määrärahoilla. Ensi vuonna puolustusbudjetti on
noin 10 % prosenttia tämänvuotista pienempi ja
vuoteen 1995 mennessä joudumme säästämään 13 %.
Vähänkään pidemmällä tähtäimellä meillä ei ole
varaa tinkiä puolustusmenoistamme näin paljon.

Lisää kirjanmerkki