Suomen ulkopolitiikan asiakirja-arkisto ja kronologia
Lisää kirjanmerkki

Puolustusministeri Elisabeth Rehnin tervehdys Suomi-Amerikka yhdistysten liiton 50-vuotisjuhlallisuuksissa 2.7.1993 klo 14.00 Helsingissä

Herra Tasavallan Presidentti ja rouva Koivisto!
Arvoisat kutsuvieraat!
Hyvät naiset ja herrat!
Herr Republikens President och fru Koivisto!
Ärade inbjudna gäster!
Mina damer och herrar!
Mr. President and mrs. Koivisto!
Distinguished guests!

Suomi-Amerikka Liiton perustamisen aikoihin
vuonna 1943 elettiin maailmassa ja maanosassamme
dramaattisia aikoja. Suomi, muiden mukana, oli
sotaa käyvä maa ja maassamme oli edelleen
runsaasti saksalaisia joukkoja. Suomen poliittinen
ja sotilasjohto olivat kuitenkin jo kauan
ennakoineet Saksan edessä oleva tappiota. Tilaisuus
Saksasta irtautumiseen tarjoutui tästä huolimatta
vasta seuraavan vuoden kuluessa. Jotkut korostivat
jo tuolloin, aivan oikein, että Suomen kohtalon
kysymys on suhteittemme uudelleen järjestäminen
Neuvostolittoon. Suhteet muihin liitoutuneihin
jäivät, ymmärrettävästi, vähemmälle huomiolle.

Suomi-Amerikka yhdistysten liiton perustaminen
heijasti käsittääkseni aloitteentekijöiden huolta
siitä, että maamme, sodan näköpiirissä olevan
päättymisen jälkeen, ajautuisi irti lännestä ja
suuntautuisi liian yksipuolisesti Neuvostoliittoa
kohti. Suomalaisia haluttiin muistuttaa siitä,
että, kaukaisesta sijainnistaan huolimatta suurvalta
Yhdysvallat oli tärkeä tekijä maailmanpolitiikassa,
myös Suomen näkökulmasta katsottuna.
Huomionarvoista on, että perustamiseen vaikutti
vahvasti ja yhdistyksen ensimmäisenä puheenjohta
jana toimi entinen ulkoministeri Eljas Erkko.

Situationen idag är i många, för att inte säga nästan
alla avseenden en annan. Det framhävs ofta, att
samarbetet mellan olika stater i framtiden
ofrånkomligen kommer att öka och fördjupas.
Det konstateras, att hindren för fri handel röjs
och förutsättningar för ett djupa politiskt samarbete skapas. Väl så.

Käytännössä kaupan esteiden purkaminen on
osoittautunut yllättävänkin vaikeaksi. Tämä on nähty
niin NAFTA- kuin GATT-neuvotteluissa. EY:n
laajentaminen Itä-Euroopan suuntaan vaatii varmaan
vuosien ponnisteluja, jos se on onnistuakseen. Kylmän
sodan päättymisen jälkeen Yhdysvallat on voinut
todeta olevansa ainoa todellinen suurvalta,
ainakin sanan perinteisessä merkityksessä.
Sotilaallisesti Yhdysvallat vähentää läsnäoloaan
esimerkiksi Euroopassa. Vaikuttaa siis siltä, että
Yhdysvallat keskittyy ensisijaisesti sisäisen
kehityksensä ohjaamiseen.

Hopefully this does not mean that the United States
whitdraws into its shell, but, that it would take an active
part in building the future also in our part of the world.
In fact one can say that the engagement of the United
States in the rebuilding of Europe after the second world
war has meant a great deal for the stability of
Western-Europe. Today, after the end of the cold war,
the challenges are just as big. Problems are, of course,
also related to the development towards closer integration,
but we all have reason to hope that the integration in spite of this
will make progress, especially for trade- and
security policy related reasons.

Uskon, että Suomi-Amerikka yhdistysten liitolla
on tärkeä tehtävänsä kansojemme välisen
yhteisymmärryksen luojana ja näin ollen, ainakin
välillisesti, myös yhdentymiskehityksen edistäjänä.
Onnittelen liittoanne sen 50-vuotisen taipaleen
johdosta ja toivotan sille onnea ja menestystä
tulevinakin vuosina.

Jag gratulerar Ert förbund med anledning av dess
50-åriga verksamhet och önskar det lycka och
framgång även i framtiden.

I congratulate your league on the occasion of its
50th anniversary and wish it all the best also in
the future.

Lisää kirjanmerkki