Suomen ulkopolitiikan asiakirja-arkisto ja kronologia
Lisää kirjanmerkki

Puolustusministeri Elisabeth Rehnin puhe YKSB:n lähtökatselmuksessa Plesossa 28.7.1993

Hyvät rauhanturvaajat!

Yksi erikoislaatuisimmista suomalaisille
rauhanturvaajille uskotuista YK-tehtävistä on
päättymässä, kun YKSB, YK:n käyttöön Balkanille
asetettu suomalainen rakentajapataljoona, kotiutetaan.

YK:n pääsihteeri esitti helmikuun puolivälissä
viime vuonna Suomelle epävirallisen tiedustelun
asettaa Balkanilla aloitettavaan UNPROFOR- operaatioon
noin 300 henkilöä käsittävän rakentajapataljoonan.
Jo helmikuun lopussa Tasavallan Presidentti
päättikin pyydetyn joukon lähettämisestä
Kroatiaan. Pyyntö osoitettiin YK:n
rauhanturvaamistehtävissä suurvallaksi muodostuneelle
maallemme, jonka joukot ovat yli kolmenkymmenen
vuoden aikana osoittaneet etevyytensä ja
luotettavuutensa niille annetuissa tehtävissä.

Rakentajapataljoonan tehtävä tuli olemaan erilainen
verrattuna aikaisempiin kokemuksiimme. Nyt ei
valvottaisikaan alueita tai aselepolinjoja, ei
partioitaisi eikä myöskään mentäisi osapuolten
väliin, kuten monet teistä tekivät esimerkiksi
Libanonissa tai muualla.

Toimikaudeksi määrättiin noin puoli vuotta, eli
lokakuuhun 1992 saakka. Tänään elämme heinäkuun
loppua vuonna 1993 ja pataljoonan toimikautta on
jatkettu jo kaksi kertaa. Tämä on mielestäni
osoitus työn runsaudesta vaikeissa olosuhteissa
ja vielä enemmän, osoitus luottamuksesta pataljoonaa
kohtaan.

Verrattuna muihin suomalaisiin
rauhanturvapataljooniin Teidän joukkonne on poikkeava myös
varustukseltaan, henkilöstöltään, kokemukseltaan ja
ammattitaidoltaan. Se on nyt päättyvää YK-tehtävää
varten räätälöity. Kolme neljäsosaa henkilöstöstä
on osallistunut aikaisemmin johonkin muuhun
rauhanturvaamistehtävään ja yli 90 % teistä on
rakennusalan ammattimiehiä. Olette suoriutuneet
tehtävistänne todellisten ammattimiesten tavoin.
Aikaisempi kokemuksenne ja Teidän itsekunkin
ammattitaitonne on ollut perusedellytyksenä
työnne onnistumiselle.

Tänään moni teistä kysyy mielessään, miksi
pataljoona lakkautetaan, vaikka tehtävää riittäisi
ja YK toivoisi joukon jatkavan. Asiaa on Suomessa
harkittu monipuolisesti ja päädytty siihen, että
UNPROFORIN osalta Suomen osuus, Teidän tehtävänne,
on hoidettu enemmän kuin kunnialla loppuun.
Koska arviot UNPROFORIN ja sen mukana suomalaisten
tulevien tehtävien luonteesta vaihtelivat suuresti, päätettiin,
että tältä erää tehtävä saa päättyä.

On myös puhuttu paljon suomalaisten osallistumisesta
muihin Balkanin alueella tai muualla käynnissä
oleviin tai uusiin operaatioihin.
Rakentajapataljoonan kotiuduttua jää Balkanille
kaksisataa suomalaista palvelemaan Makedoniassa toimivan
pohjoismaisen pataljoonan yhteyteen. Osallistumiseemme
muihin uusiin YK:n rauhanturvaoperaatioihin
otetaan kantaan erikseen.

Euroopan sisäinen turvallisuuspoliittinen tilanne
on viime vuosina muuttunut voimakkaasti. Valtioiden
välisten eturistiriitojen sijalle on noussut
yhä enenevässä määrin valtioiden sisällä käytäviä
uskonnollisten ja.etnisten ryhmien välisiä, erittäin
julmiksi osoittautuneita taisteluja. Veli on
alkanut taistella veljeä vastaan, naapuri naapuria
vastaan. Tämän olette Tekin voineet omakohtaisesti
nähdä täällä palvellessanne.

Kansainvälinen yhteisö, YK sen etujoukossa, on jo
joutunut aikaisemmin näkemättömän tilanteen eteen
rauhanturvatoimissaan. Enää ei nähdä riittävänä
pelkästään aselepolinjojen valvontaa tai tehtyjen
sopimusten noudattamisen valvontaa. Syykin on
yksinkertainen; uskottavat sopimuksen tekijät
puuttuvat tai ne jatkavat taisteluaan kansainvälisestä,
perinteisestä rauhanturvatoiminnasta huolimatta.
Edellytykset pitäville sopimukselle tuntuvat
puuttuvan kovin usein.

Näissä olosuhteissa on YK:n katsottu olemaan
tarvittaessa pakotettu koventamaan otettaan ja
ottamaan käyttöön myös rauhaan pakottamiseen tähtäävät
aseelliset toimenpiteet. Se merkitsisi nähtävästi
työnjakoa rauhanturvaoperaatioon osallistuvien
maiden välillä. Varsinaiset pakottamistoimet
tulisivat mahdollisesti suurvaltojen hoidettaviksi.
Pienet maat, kuten Suomi, voisivat saada
hoitaakseen tuki- ja huoltotehtäviä.

Hyvät YK-sotilaat!

Lausun parhaat kiitokseni Teille kaikille
menestyksekkäästä toiminnastanne.
Erityiset kiitokseni osoitan pataljoonan komentajalle,
everstiluutnantti Markku Nikkilälle, pataljoonan
esikunnalle, kaikille johtotehtävissä
toimineille sekä täällä ennen Teitä palvelleille.
Komentajan ja esimiesten osana on ollut pitää
joukkonsa puolia vaikeissa olosuhteissa. Hyvin on
mennyt.

Samalla kiitän jokaista siitä erityisestä
sopeutumiskyvystä ja neuvokkuudesta, jota olette
osoittaneet. Asemanne ei ole ollut helppo. Tästä
huolimatta puolueettomuuttanne ei ole asetettu
kyseenalaiseksi. Sen saatoin todeta jo vuosi
sitten täällä käydessäni myös maan johdon kanssa
keskusteltuani.

Kotimaassamme vallitsee taloudellinen alavire.
Sen osoituksena myös suurin osa Teistäkin jäänee
ainakin alkuvaiheessa vaille työtä. Asia, jota
valitan syvästi. Eräät Teistä ovat tästä syystä
katsoneet parhaimmaksi jäädä tänne tai muualle
Eurooppaan YK:n eri järjestöjen tai muiden
työnantajien palvelukseen. Ottamalla kohtalonne omiin
käsiinne osoitatte suurta päättäväisyyttä ja
rohkeutta. Jätättehän taaksenne kotimaanne ja
täällä tottumanne turvallisen yhteyden Suomen
puolustusministeriöön.

Kotiutuvat rauhanturvaajat!

Teillä on takananne mielenkiintoinen ja monivaiheinen
palvelusrupeama oudoissa oloissa. Olette
nähneet paljon inhimillistä hätää ja kärsimystä.
Mutta myös myönteisiä kokemuksia on Teillä jokaisella
runsaasti. Ehkäpä kaikkein arvokkain niistä
on hyvin tehty työnne. Siitä olemme voineet
ylpeillä Suomessa.

Viime sunnuntaina vietettiin Keuruulla
pioneeriaselajin 75-vuotisjuhlaa. Samassa yhteydessä
vannoivat Keski-Suomen Pioneeripataljoonan alokkaat
sotilasvalansa. Olin itse tilaisuudessa
mukana ja voin vakuuttaa, että niin ryhdikkäiden
pioneeriveteraanien kuin juuri sotilasvalansa
vannoneiden nuorten pioneerienkin esiintyminen
niin paraatissa kuin vieraille esitetyssä
taisteluharjoituksessakin olivat korkealuokkaisia. Oli
ilo omin silmin havaita se, että pioneeritarkastaja
eversti Ahti Vartiainen oli Keuruulla
näkemäänsä tyytyväinen.

Sain eversti Vartiaiselta myös välitystehtävän ja
teen sen mielelläni. Sydäntäni lämmitti
pioneeritarkastajan puuheeseensa sisältämä kiitos
Balkanilla toimivalle rakentajapataljoonalle. Hänen
sanansa kuuluivat: "Pioneerien mustaa lippua on
kannettu hyvin ja kunnialla etelässä, terveiset
Keuruulta!"

Kiitän vielä kerran Teitä kaikkia ja toivotan
hyvää kotimatkaa ja menestystä elämässänne.

Lisää kirjanmerkki