Suomen ulkopolitiikan asiakirja-arkisto ja kronologia
Lisää kirjanmerkki

Puolustusministeri Elisabeth Rehnin puheenvuoro Suomen Ekonomiliiton Koulutuskeskus SEFEK'in ja Suomen Kauppaopettajat ry:n Kauppaopettajapäivillä MS Cinderellalla perjantaina 2.4.1993 klo 11.00

Euroopan yhteisö on sen perustamisesta alkaen painottanut sekä koulutuksen että tutkimuksen ja kehityksen merkitystä Euroopan taloudellisessa kehityksessä.
Koulutus, tutkimus ja kehitys nähtiin näinollen kiinteinä tekijöinä Euroopan kehityksessä. Esitykseni varsinainen aihe käsittelee koulutusta, mutta haluan kuitenkin esittää joitakin taustatietoja tutkimuksesta ja kehityksestä Euroopan yhteisössä.

Vuonna 1957 perustetun Euratomin, eli Euroopan ydinvoimayhteistyöorganisaation, tavoitteena oli yhteisen teknologisen perustan luominen Yhteisölle. Tämän tavoitteen mukaisesti on Yhteisöllä ollut kolme merkittävää tutkimus ja kehitysohjelmaa. Näiden ohjelmien pääalueet ovat käsittäneet mm. ympäristöntutkimusta, bioteknologiaa ja maatalousteknologian kehitystä.

Suomi osallistuu noin 50 eri ohjelmaan ja maksaa noin 2 % Euroopan yhteisön tutkimus- ja kehitysbudjetista. Merkittäviä ohjelmia joihin osallistumme ovat mm tietoliikenneohjelma, informaatioteknologiaohjelma, lääketeknologiaohjelma ja ympäristöteknologiaohjelma. Näiden ohjelmien ansiosta olemme mukana kehittämässä ja saamassa uusinta tietoa josta koko yhteiskuntamme hyötyy.

Koulutuksemme rooli on kuitenkin erittäin merkityksellinen koska hyvä ja korkeatasoinen peruskoulutus on kaiken osallistumisen perusedellytys.
Euroopan yhteisön ja Suomen koulutukselliset tavoitteet eivät ole ristiriidassa vaan ne täydentävät toisiaan. Koulutuksemme laadun on aina oltava ainakin samantasoista kuin Euroopan yhteisön maissa.
Euroopan yhteisö on määritellyt koulutukselliset tavoitteet Rooman sopimuksessa. Yhteisö on myös tehnyt noin 20 sopimusta koulutuksesta. Nämä sopimukset koskevat eri koulutuksellisia painoalueita.

Ammattikoulutus on nähty merkittävimpänä koulutuksellisen alueena. Yhteisö on aina painottanut mahdollisimman laajaa ja hyväntasoisen työvoiman tarjontaa. Näinollen ammattikoulutuksessa ollaan painotettu sekä laatua että määrää.

Toinen merkittävä koulutuspoliittinen alue käsittää mahdollisimman laajan opiskelumahdollisuuksien tarjonnan ja koulutuksellisen tasa-arvon. Myös tutkintojen vertaavuus on ollut painopistealue, johtuen nimenomaan työvoiman liikkuvuudesta. Tämä tekijä on tullut yhä merkityksellisemmäksi ETA-alueen muodostumisen ansioista.
Koulutus ei ole vain opiskelua vaan siihen liittyvät läheisesti myös sosiaaliset ja sivistykselliset tekijät. Sivistyksellinen moninaisuus ja historian tuntemus on aina ollut Euroopan yhteisössä merkittävä koulutuksellinen tavoite.

Vuoden 1992 Euroopan unionia koskeva sopimus eli Maastrichtin sopimus on edelleen painottanut koulutuksen merkitystä. Euroopan yhteisö on Unionisopimuksessa ottanut koulutuksen muodollisesti toimivaltansa piiriin. Tavoitteena on yhteistyö maiden välillä, ei koulutuksen harmonisointi tai jokin pan-eurooppalainen koulutusrakenne. Jokaiselle maalle on annettu oikeus ja velvollisuuskin kouluttaa nuorisoansa. Koulutuksen tasoa, normeja ja standardeja tullaan kuitenkin valvomaan Euroopan yhteisöstä käsin, päätöksenteon ollessa kansallista.

Euroopan Unionin jäsenmaalle ei anneta mahdollisuutta laiminlyödä nuorisonsa koulutusta.
Suomi on jo ETA neuvotteluissa sopinut koulutukseen liittyvistä seikoista. Käytännössä Suomi voittaa, koska pääsemme mukaan mm. eurooppalaisiin koulutusohjelmiin.
Muut alueet, jotka koskevat Suomea koulutuksellisesti liittyvät tutkintojen vastaavuutensa eli Suomessa suoritettu tukinto on asetettu samalle tasolle kuin eurooppalainen vastaavan alan tutkinto. Tämä koskee tulevaisuudessa sekä korkeakouluissa että ammattikouluissa ja opistoissa suoritettuja tutkintoja. Näin suomalainen henkilö hakiessaan työtä jossakin Euroopan maassa on koulutuksellisesti samalla lähtöviivalla paikallisen työnhakijan kanssa. Sama menettely koskee luonnollisesti Euroopan yhteisöstä Suomeen tulevaa henkilöä.
ETA sopimuksen ansiosta myös opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden mahdollisuus toimimiseen Euroopan yhteisön ja muissa ETA-maissa taataan. Tätä varten on Suomi jo usean vuoden aikana ollut mukana mm. ERASMUS- ja COMETT -ohjelmissa.
Vuonna 1987 perustettu ERASMUS-ohjelma on eräs merkittävä koulutuksellinen yhteistyöohjelma. ERASMUS-ohjelman tavoite on selkeästi ammattipätevyyden nostaminen antamalla opiskelijoille ja opettajille mahdollisuus opiskella määräajan ulkomaisessa korkeakoulussa tai opistossa. ERASMUS-ohjelman yhteydessä halutaan edistää korkeakoulujen ja opistojen yhteistyötä lisäämällä opiskelijoiden, opetushenkilöstön ja muun henkilöstön liikkuvuutta. Samalla halutaan myös lisätä eurooppalaista näkökulmaa koulutuksessa.

Tavoitteena on, että 10 % kaikista opiskelijoista suorittaa osan opiskelusta toisessa maassa. Painopistelalueita ovat mm. talousaineiden opiskelu ja kielet.

ERASMUS ohjelma on edennyt kahdessa vaiheessa. Ensimmäinen vaihe kattoi ajan 1988 - 1990 ja toinen vaihe 1991 - 1995. Budjetti oli ensimmäisessä vaiheessa noin 600 miljoonaa markkaa ja toisessa vaiheessa 1.400 miljoonaa markkaa. Suomi on osallistunut ohjelmaan vuodesta 1992.

Muut Euroopan yhteisön koulutus- ja opiskelijoiden vaihto-ohjelmat joihin Suomi jo osallistuu ovat TEMPUS ja COMETT -ohjelmat.

Suomi on vuodesta 1991 osallistunut TEMPUS-ohjelmaan, jonka tavoitteena on edistää Keski- ja itä-Euroopan korkeakoulujen, opistojen ja yritysten kehitystä. Sen rakenne ja tavoitteet vastaavat ERASMUS-ohjelmaa. Toimintamuodot käsittävät yhteiset eurooppalaiset hankkeet Keski- ja itä-Eurooppalaisten osapuolten kanssa. Vuosien 1990 - 1994 budjetti on noin 185 miljoonaa markkaa.

Kolmas merkittävä ohjelma, johon Suomi osallistuu on COMETT- ohjelma. Sen tavoitteena on korkeakoulujen ja yritysten eurooppalainen yhteistyö opetuksen kehittämiseksi sekä teollisuuden kilpailukyvyn edistäminen ja pätevän työvoiman tarpeen tyydyttäminen.
COMETT-ohjelma on tarkoitettu korkeakoulujen ja opistojen opiskelijoille ja osallistuvien yritysten henkilöstölle. Myös COMETT-ohjelma on edennyt kahdessa vaiheessa. Vuosina 1987 - 89 ohjelmaan myönnettiin noin 450 miljoonaa markkaa. Seuraavan vaiheen, 1990 - 1994, budjetti on jo huomattavasti korkeampi, eli 1.400 miljoonaa markkaa.

Näiden kolmen ohjelman lisäksi pääsee Suomi ETA sopimuksen ansiosta mukaan moneen muuhunkin koulutusohjelmaan.
Tällaisia ovat mm.

* Youth for Understanding; nuorille 15-25 -vuotiaille tarkoitettu opiskelijoiden vaihto-ohjelma

* PETRA, ammattikouluopiskelijoille tarkoitettu laaja pätevöitymis- ja vaihto-ohjelma

* ARION, koulutusohjelmien kehittämisohjelma

* HELIOS, vammaisten koulutusohjelma

* IRIS, naisten ammatillisen koulutuksen kehittämiohjelma

* LINGUA, opiskelijoille ja opettajille tarkoitettu kielten opiskeluohjelma

* Siirtolaisten lasten koulutusohjelma

* FORCE, opettajien ja muiden opetuksesta vastaavien kehittämisohjelma

ETA-sopimuksen kautta pääsemme myös mukaan kolmeen tiedonvälitysorganisaatioon.
Nämä ovat:

* Ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus (CEDEFOP). Organisaatio toimii Euroopan ammatillisen perus- ja täydennyskoulutuksen tietopankkina ja dokumenttikeskuksena. CEDEFOP toimii myös ammatillisen koulutuksen konsulttina eri maiden rakennemuutosvaiheissa.

* EURYDICE on Euroopan yhteisön koulutuksen tietopankki ja vastausyksikkö. Sen tehtävä on suorittaa eri maiden välistä koulutustason jne. vertailua.

* EUROTECHNETin tehtävänä on levittää tietoa ammatillisen koulutuksen uuteen teknologiaan liittyvästä innovaatiosta.

Olemme näinollen jo nyt tiiviisti mukana eurooppalaisessa koulutusyhteistyössä ja ETA-sopimuksen kautta pääsemme yhä tiiviimpään yhteistyöhön eri ohjelmien ja organisaatioden kanssa. Tämä onkin tärkeää ottaen huomioon ne haasteet, jotka koskevat yhteiskunnallista rakennemuutostamme. Vain hyvin ja oikein koulutettu nuori pystyy vastaamaan ajan haasteisiin. ETAn kautta pääsemme osallisiksi Euroopan yhteisön kokemuksista ja voimme varmasti ottaa oppia omia opetussuunnitelmia laatiessamme.

Opettajat ja varsinkin kauppa- ja taloustieteiden opettajat ovat tässä prosessissa avainasemassa. Teidän tehtävänne on kouluttaa ne uudet työntekijät, jotka toimivat 2000-luvun työelämässä. Näinollen teidän tiedot ovat merkittäviä. Opiskelijat ovat riippuvaisia teidän asiantuntemuksestanne ja asenteistanne. Teidän on sekä yleisissä että omaan erikoisalueeseenne liittyvissä kysymyksissä oltava maan etujoukkoa.

Merkittävät muutokset, varsinkin uudet mahdollisuudet, joita sekä ETA- sopimus että tuleva jäsenyys Euroopan yhteisöissä tuo mukanaan on välitettävä opiskelijoille. Yllä luettelemani ohjelmat ja organisaatiot joihin Suomi liittyy ovat luonnollisesti erinomaisia työvälineitä tässä prosessissa, mutta ne eivät sellaisinaan riitä.

Teidän on tavalla tai toisella, hankittava yleistietoa ETAn ja EY-jäsenyyden yleisistä seikoista ja faktoista. Mutta teidän on jo nyt hankittava tietoa omalla erikoisalueellanne tapahtuvista uusimmista muutoksista, direktiiveistä ja käytännön toimintatavoista sekä näiden vaikutuksista Suomessa vallitsevaan käytäntöön.


Ensinnäkin teidän on opetettava uusimpia tietoja ja taitoja. Toimintaympäristömme muuttuu nopeasti, joten jokaisen opettajan on itse osoitettava riittävästi kiinnostusta omasta erikoisalueestaan, jotta pätevyys ja asiantuntemus säilyy ja kehittyy. Emme saa opettaa nuorillemme vanhaa tietoa, josta heillä ei työelämään siirtyessään tule olemaan mitään hyötyä.

Toiseksi meidän on annettava opiskelijoillemme oikeat asenteet. Heidän on oltava entistä joustavampia ja sopeutumiskykyisempiä. Näinollen faktatiedon lisäksi on painotettava uuden tiedon ymmärtämistä ja hankkimista. Opiskelijat on opetettava itsenäisiksi, itsevarmoiksi ja kriittisiksi. Tulevaisuus on nuorison.

Kolmanneksi opiskelijoillemme tulee antaa riittävä kielitaito. Tämän kielitaidon on perustuttava uskoon tiiviimpään yhteyteen eurooppalaisten kauppakumppaneidemme ja lähinaapureidemme kanssa.

Äidinkieli on osattava kunnolla. Tämän lisäksi ruotsin ja englannin kielet ovat tähdellisiä. Suomi, ruotsi ja englanti antavat kuitenkin ainoastaan perustoimintaedellytykset uudessa ympäristössämme. Kieltenopettajien tulisi enenevässä määrin ohjata nuoria opiskelemaan saksaa, ranskaa ja venäjää. Uskon, että venäjän kielen hyvä osaaminen on tulevaisuudessa olemaan merkittävä tekijä.

Toivotan kaikkea menestystä päivillenne.

Lisää kirjanmerkki