Arkistonumero
2938
Luokka
Puheet
Puhuja
Ulkoministeri Pertti Paasio
Lähde
Ulkoasiainministeriö
Alkuperäinen kieli
suomi
Päiväys
27.10.1990

Ulkoasiainministeri Pertti Paasion puheenvuoro STETEn seminaarissa 27.10.1990

ETYK JA UUSI EUROOPPALAINEN TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄ

Eurooppa elää historiansa yhtä ehkä merkittävintä murroskautta. Tapahtumat ovat viime kuukausina vyöryneet vauhdilla, jota kokeneetkin politiikan tuntijat vielä vuosi sitten olisivat pitäneet pelkkänä mielikuvituksena. On hämmästyttävää - ja historiallisessa katsannossa jopa ainutkertaista - että viime aikojen muutokset ovat tapahtuneet jokseenkin ilman väkivaltaa.

Viholliskuvat ovat murenemassa. Rapautuvien turvallisuusrakenteiden sijaan ollaan etsimässä uusia. Erityisiä odotuksia kohdistetaan ETYKin mahdollisuuksiin tarjota aineksia huomispäivän turvallisuus- ja yhteistyöjärjestelmään Euroopassa.

Maanosastamme on tulossa uudenlainen arvoyhteisö: sen yhteiskuntia yhdistävät samanlainen käsitys ihmisoikeuksista, usko markkinavoimiin tehokkaan taloudellisen toiminnan perustekijänä ja vakaumus siitä, että sotilaallisen vastakkainolon vähentäminen on kaikkien edun mukaista.

Kahtiajako ja sotilaallinen vastakkainolo jatkuivat Euroopassa lähes kahden sukupolven ajan. Vanhan järjestelmän nopea purkautuminen osoittaa, kuinka luonnoton Euroopan tilanne - näennäisestä vakaudestaan huolimatta - oli. Nyt koko Eurooppaa siivittävät arvot, jotka kuuluvat maanosamme sivistyksen jaloimpiin: vapaus, tasa-arvo, moninaisuus ja suvaitsevaisuus. Eurooppa on jälleen löytämässä oman itsensä, identiteettinsä.

ETYKillä on Euroopan muutoksissa ollut hyvin merkittävä sija. Muutosten välineenä ja hallitsijana se on edelleenkin hämmästyttävän ajankohtainen.

ETYK on ajankohtainen ensinnäkin lavean turvallisuuskäsitteensä ansiosta: jo Helsingin päätösasiakirjassa kaikki osanottajamaat tunnustivat sen, että aitoon turvallisuuteen kuuluvat sotilaallisen turvallisuuden lisäksi ihmisoikeudet, taloudelliset kysymykset ja ympäristöalan yhteistyö.

Toiseksi, ETYKissä yhteisesti hyväksytyt sitoumukset velvoittavat kaikkia osapuolia yhtäläisesti. Kansalaiset alkoivat useassa osanottajamaassa yhä äänekkäämmin vaatia, että heidän hallitustensa tulee myös toteuttaa ne lupaukset, jotka nämä olivat ETYK-asiakirjoissa hyväksyneet.

ETYK on prosessi, ei järjestö. Sillä ei ole pysyvää kotipaikkaa. Nyt kun Euroopan uudenlaisen turvallisuusjärjestelmän ainesosia ollaan kokoamassa, ETYKin pysyvien rakenteiden puutetta pidetään epäkohtana, johon ollaan etsimässä ratkaisuja. Samalla ETYKin sopeutumiskyky ja joustavuus yhteistyön välineenä tulee säilyttää ja ETYKin byrokratisoituminen välttää.

Sotilasliittojen asema ja merkitys ovat olennaisesti muuttumassa. Keskinäisten uhkakuvien mureneminen myönnetään jo virallisestikin: runsaan kahden viikon kuluttua pidettävässä Pariisin huippukokouksessa odotetaan liittokuntien jäsenten julistavan, etteivät ne pidä vastapuolta enää vastustajanaan.

Toinen sotilasliitto on hajoamassa, mutta molemmissa niistä etsitään parhaillaan ratkaisuja, joilla niiden sisäisen poliittisen yhteistyön muotoja voitaisiin kehittää. Molemmin puolin vanhaa itä-länsi-rajaa ollaan valmiita pohtimaan, millainen rooli ETYKillä voisi olla Euroopan turvallisuusjärjestelmän kehittämisessä.

Nopeita ratkaisuja tuskin on. Parhaassakin tapauksessa Euroopan turvallisuusjärjestelmän uudistuminen on pitkäaikainen
ja asteettainen prosessi. Ainakin osa nykyisistä sotilaallisista, poliittisista ja taloudellisista yhteenliittymistä säilyttää asemansa tai sopeutuu uusiin tarpeisiin. ETYKin rakenteiden vahvistamisessa onkin kysymys - ainakin lyhyellä aikavälillä - jo olemassa olevien
yhteistyömuotojen, niin alueellisten kuin koko maanosan kattavien, täydentämisestä, ei niiden korvaamisesta. Samalla pyritään ETYKin tarjoamien mahdollisuuksien täysimittaiseen hyödyntämiseen.

ETYKin rakenteiden vahvistamiseen tähtäävät ensimmäiset päätökset ovat parhaillaan valmisteilla. Näitä kysymyksiä käsitellään Wienissä koolla olevassa Pariisin ETYK-huippukokouksen valmistelukomiteassa suomalaisen koordinaattorin johdolla. Pariisissa tehtävät päätökset ovat hyvää vauhtia hahmottumassa.

Lähtökohtanamme on, että ETYKin rakenteiden vahvistamisen tulee perustua sovittavien toimintojen, kuten seurantatapahtumien
tarpeisiin. Esimerkiksi pysyvän ETYK-sihteeristön perustaminen ei saa olla tavoite sinänsä. Yhdessä on huolellisesti arvioitava ne tarpeet, jotka uudenlaiselle ETYK-sihteeristölle ovat olemassa. Kun puhutaan ETYKin institutionalisoinnista, ymmärrämme tällä joustavien rakenteiden luomista, emme ETYKin muuntamista kansainväliseksi järjestöksi perinteisten järjestöjen malleja mukaillen.

ETYKin keskeinen toimintaidea, konsensus-periaate, tulee säilyttää. Vain sen kunnioittaminen takaa ETYKissä tehtävien päätösten kestävyyden myös vastaisuudessa.

Odotamme, että Pariisin huippukokouksessa tehdään päätöksiä osanottajavaltioiden säännöllisen yhteydenpidon tehostamiseksi. Niihin kuuluvat periaatepäätös huippukokousten pitämisestä seurantakokousten yhteydessä, ulkoministeritason kokoukset ainakin kerran tai kahdesti vuodessa sekä säännölliset virkamiestason konsultaatiot. Ulkoministerikokoukset olisivat keskeinen yhteistyömuoto.

Niiden lisäksi Pariisissa sovittaneen pienimuotoisen ja joustavan sihteeristön asettamisesta sekä erityisen konfliktienhallintakeskuksen perustamisesta. Keskuksen päätehtävät liittyisivät ainakin alkuvaiheessa Wienissä neuvoteltavina olevien luottamusta ja turvallisuutta lisäävien toimien täytäntöönpanoon. Huippukokouksessa päätettäneen lisäksi parlamentaarisen yhteistyön kehittämisestä ETYKin puitteissa sekä seurantakokousten pitämisestä nykyistä taajemmin.

Wienin seurantakokouksessa tammikuussa 1989 tehdyn päätöksen mukaan seuraava ETYK-seurantakokous pidetään
Helsingissä ja se aloittaa työnsä maaliskuussa 1992, runsas vuosi Pariisin huippukokouksen jälkeen. Myös muilta osin
Wienin kokouksessa sovittu seurantaohjelma ensi vuodelle toteutetaan suunnitelmien mukaisesti. Seurantapahtumien
sihteeristöpalveluista huolehtii edelleen totuttuun tapaan isäntämaa.

Pariisissa tehtävien päätösten yhtenä tarkoituksena onkin saada kokemuksia uusista yhteistyömuodoista ennen Helsingin seurantakokouksen alkamista. Pariisin ja Helsingin kokouksen välisestä ajasta tulee siten eräänlainen sisäänajojakso. Helsingin seurantakokouksella on tilaisuus ETYKin rakenteiden kehittämisen kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ja asian edellyttämiin päätöksiin.

ETYK on ajankohtainen foorumi myös sotilaallisen turvallisuuden alalla. ETYK-prosessin puitteissa käytävissä 22 maan TAE-neuvotteluissa ollaan saavuttamassa merkittävä tulos, joka olennaisesti supistaa Euroopassa olevia tavanomaisia asevoimia ja vähentää sotilaallisen yhteenoton vaaraa. Kaikkien 34 ETYK-maan neuvotteluissa ollaan samanaikaisesti sopimassa uusista luottamusta ja turvallisuutta lisäävistä toimista. Molempien neuvottelujen odotetaan jatkuvan Pariisin huippukokouksen jälkeen aina
Helsingin seurantakokoukseen asti.

ETYK toteutuu, kuten vuonna 1973 ns. Dipolin konsultaatioissa päätettiin, "sotilasliittojen ulkopuolella". ETYKin puitteissa käydyissä sotilaallista turvallisuutta koskeneissa neuvotteluissa, kuten Tukholman konferenssissa ja Wienin neuvotteluissa, sotilasliittojen olemassaolo on tästä huolimatta ollut neuvotteluja sävyttävä realiteetti.

Puolueettomien ja sitoutumattomien maiden kannalta, ja muuttuvissa asetelmissa yhä enemmän myös sotilasliittoihin
kuuluvien maiden näkökulmasta, ETYK-neuvottelujen luonne sotilasliittojen ulkopuolisena prosessina on entistä tärkeämpi näkökohta. Myös sotilasliittojen johtavien maiden keskuudessa on nyt valmiutta harkita Wienin molempien neuvottelujen yhdistämistä niin, että uusi eurooppalainen sotilaallista turvallisuutta käsittelevä kaikkien ETYK-maiden yhteinen foorumi voisi aloittaa työnsä Helsingin seurantakokouksen jälkeen.

Helsingin päätösasiakirjan sotilaallista turvallisuutta koskettelevasta alkiosta on näin kehittynyt merkittävä eurooppalainen turvallisuuspoliittinen ulottuvuus. Uudessa tilanteessa ETYK on jälleen osoittamassa elinvoimansa.

Tämä puhe on tulostettu Ulkopoliittisen instituutin ylläpitämästä EILEN-arkistosta.

Suositeltava viittaustapa:
Pertti Paasio: Ulkoasiainministeri Pertti Paasion puheenvuoro STETEn seminaarissa 27.10.1990, 27.10.1990, http://www.eilen.fi/fi/2938/ (15.10.2019)

Tulosta sivu Lisää kirjanmerkki