Suomen ulkopolitiikan asiakirja-arkisto ja kronologia
Lisää kirjanmerkki

Lehdistötilaisuus "Suomi ja UNCED" 14.11.1991

YK:N YMPÄRISTÖ- JA KEHITYSKONFERENSSI; SUOMEN TAVOITTEET

Ympäristö- ja kehitysongelmat ovat mittasuhteiltaan maailmanlaajuisia, ja vaikuttavat kaikkien maiden - niin teollistuneiden kuin kehitysmaidenkin - tulevaisuuteen. Ympäristöä ja kehitystä koskeva ajattelutapa on muuttunut paljon viime vuosina. Kun Tukholmassa vuonna 1972 pidetty YK:n ympäristökonferenssi painotti ympäristönsuojelua, ensi vuoden kesäkuussa Rio de Janeirossa pidettävässä ympäristö- ja kehityskonferenssissa käsitellään ympäristö- ja kehityskysymyksiä rinta rinnan toisiinsa kytkeytyneinä.

Sana "kehitys" on ymmärrettävä laajassa merkityksessä: kyse ei ole vain kehitysmaiden tukemisesta näiden pyrkiessä tasapainoon taloudellisen kasvun ja ympäristön vaatimusten kanssa. Konferenssin tärkeänä tavoitteena on myös teollisuusmaiden tuotannon ja kulutuksen saaminen luonnon kanssa sopusointuun. Ympäristönsuojelua ei tulisi enää nähdä muusta yhteiskuntapolitiikasta erillisenä toimintalohkona. Kestävän kehityksen periaatteen tulisi olla osana kaikkea päätöksentekoa. Vahinkojen korjaamisen sijasta meidän on pystyttävä niiden ennaltaehkäisyyn.

Puitteiltaan Rion konferenssista näyttää muodostuvan kaikkien aikojen suurin YK-konferenssi. Se on tarkoitus pitää korkeimmalla poliittisella, ts. valtionpäämiesten ja hallitusten päämiesten tasolla. Brasilia odottaa osanottajiksi jopa 15-20.000 henkeä. Konferenssi kokoaa Rioon
hallitusten ja parlamenttien edustajien lisäksi runsaasti kansalais- ja etujärjestöjen väkeä, ympäristönsuojelun asiantuntijoita ja alan yrityksiä.

Konferenssissa on tarkoitus hyväksyä poliittisesti sitova julistus, työnimeltään "maapallon peruskirja", Earth Charter. Siinä mm. vahvistetaan valtioiden ja kansalaisten oikeudet ja velvollisuudet ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen turvaamisessa samoin kuin tätä toimintaa
ohjaavat periaatteet.

"Maapallon peruskirjan" periaatteiden toteuttamista varten on kokouksessa tarkoitus hyväksyä "Agenda 21" -niminen toimintaohjelma. Ohjelmassa määritellään valtioille ja YK-järjestelmälle tarkoitetut yksityiskohtaisemmat tavoitteet ja niiden toteuttamiseen tarvittavat toimenpiteet aikatauluineen.

Toimintaohjelmaan sisältyvien tavoitteiden luettelo on laaja: siinä ovat mukana ilmakehän haitallisten muutosten hidastaminen, merien ja rannikkoalueiden suojeleminen, juoma- ja talousveden saatavuuden turvaaminen, maaperän suojelu, haitallisten kemikaalien säätely, ongelmajätteiden turvallisen kuljetuksen ja käsittelyn järjestäminen sekä erityisesti köyhän väestön asuin- ja työympäristön parantaminen.

Näiden sektorikohtaisten kysymysten lisäksi konferenssi käsittelee myös ns. poikkisektoraalisia kysymyksiä. Näitä ovat mm. energia, liikenne, maatalous, teollinen toiminta, terveysolot sekä koulutus ja kansalaiskasvatus. Esille tulevat myös väestönkasvun ja köyhien elinolosuhteiden sekä
ympäristön tilan heikkenemisen väliset syy- ja seuraussuhteet. Edelleen konferenssissa käsitellään kehitysmaiden velkaongelmaa sekä kansainvälisen talouteen liittyviä kysymyksiä, ja pohditaan erilaisten taloudellisten ohjauskeinojen käyttämistä.

Erityisesti kehitysmaiden kannalta on tärkeää, että konferenssissa voidaan sopia sekä kehitys- että ympäristöyhteistyön rahoituksesta ja ympäristöystävällisen teknologian saannin turvaamisesta. Kehitysmaat haluavat korostaa rahoitusta konferenssin keskeisenä neuvottelukysymyksenä. Konferenssin tulosten täytääntöönpano vaatii myös YK-järjestelmän kehittämistä, ja nämä ns. institutionaaliset
ratkaisut ovatkin kokouksen asialistalla.

Konferenssiin on kytketty myös tärkeitä sopimusneuvotteluja. Tarkoituksena on, että ilmastosopimus ja luonnonperimän säilyttämistä koskeva sopimus saadaan valmiiksi konferenssiin mennessä niin, että ne voidaan allekirjoittaa konferenssin yhteydessä. Tavoitteena on myös saada aikaan päätös kansainvälisen metsäsopimuksen periaatteista ja sopimusneuvottelujen aloittamisesta.

Konferenssin työsarka on siis erittäin laaja. Se edellyttää mittavaa kansainvälistä ja kotimaista valmistelutyötä. Kansainvälisestä valmistelusta huolehtii erityinen hallitustenvälinen komitea, joka kokoontuu vielä kerran, maalis-huhtikuun vaihteessa, ennen itse konferenssia.

Suomen kansallisen valmistelutyön neuvoa-antavana elimenä on ulkoasiainministeriön huhtikuussa 1990 asettama toimikunta. Sitä laajennettiin tämän vuoden kesäkuussa, ja samalla kertaa toimikunnan johto nostettiin ministeritasolle: puheenjohtajana toimii ulkoasiainministeri ja varapuheenjohtajina ympäristö- ja kehitysyhteistyöministerit. Toimikunnassa on viranomaisten lisäksi edustettuina useita kansalaisjärjestöjä. Toimikunta on osallistunut Suomen kansallisen raportin valmisteluun.

Koska konferenssin asialuettelo on tavattoman laaja, on toimikunnassa päätetty valita eräitä meidän näkökulmastamme keskeisiä painopistealoja, joihin Suomen valmistelutyössä on keskitytty. Esittelen ne teille lopuksi aivan lyhyesti.

Yhtenä prioriteettialueenamme on ympäristöä pilaavien ja luonnonvaroja tuhlaavien tuotanto-, kulutus- ja elintapojen muuttaminen. Tähän voidaan päästä käyttämällä taloudellisia ja muita ohjauskeinoja, tehostamalla energian säästämistä ja kehittämällä ympäristön kannalta kestäviä energialähteitä. Nämä vaatimukset kohdistuvat ennen kaikkea rikkaisiin teollisuusmaihin, jotka tuottavat valtaosan saastekuormituksesta ja kuluttavat pääosan luonnonvaroista.

Toinen painopistealue - köyhyyden lieventäminen ja väestönkasvun hillitseminen - koskee ensi sijassa kehitysmaita. Rion konferenssissa tulisi tuoda selkeästi esiin köyhyyden, liikaväestön ja ympäristön kohtalonyhteys, ja sopia uusista konkreettisista toimista näiden ongelmien lieventämiseksi. Tässä konferenssi kohtaa epäilemättä yhden suurimmista haasteistaan - onhan köyhyyden ongelmaa pyritty ratkaisemaan
vuosikymmeniä mm. mittavilla kehitysyhteistyöponnistuksilla.

 

Kolmantena ja Suomen kannalta erityisen mielenkiintoisena kysymyksenä on kestävän metsätalouden kehittäminen. Tämä on tärkeätä niin teollisuus- kuin kehitysmaillekin. Sademetsiä on suojeltava, aavikoitumisen leviämistä on ehkäistävä, metsien määrää on pyrittävä lisäämään. Sademetsien säilyttäminen on tärkeä, mutta samalla vaikea kysymys: kehitysmaat eivät halua, että niiden oikeutta hyödyntää omia luonnonvarojaan millään tavalla rajoitetaan. Metsät ovat tärkeä neuvottelukysymys myös ilmastosopimuksessa. Metsien taloudellinen hyödyntäminen tulee saattaa tasapainoon ympäristövaatimusten kanssa. Suomella on tästä kokemusta, jota haluamme antaa muidenkin käyttöön.

Neljäntenä prioriteettinamme on tarvittavien rahoitusjärjestelmien kehittäminen. Rahoitustarpeet ovat valtavat. On ratkaistava miten varat kerätään ja miten ne jaetaan. Tässä asiassa tarvitaan laaja-alaista näkemystä ja aivan uudentyyppisiä ratkaisuja.

YK-järjestelmän toimintakyvyn parantaminen ympäristö- ja kehityskysymyksissä on viides painopistealueemme. Suomi ja muut pohjoismaat ovat ajaneet YK:ssa aktiivisesti järjestön talous- ja sosiaalisektorin uudistamista. Tosiasia on, että nykyisessä YK:n kehitysjärjestelmässä on hyvinkin paljon parantamisen varaa - koordinaatiossa on puutteita ja tehokkuus on osin heikko. YK-järjestelmä ja kansainvälisen yhteistyön rakenteet tulee ottaa kokonaisuudessaan tarkasteltavaksi, jotta ne kykenisivät paremmin vastaamaan ympäristö- ja kehitysongelmien ihmiskunnalle tuomiin haasteisiin. Suomella ja muilla pohjoismailla tulee olla aktiivinen rooli institutionaalisten puitteiden kehittämistyössä myös UNCEDissa.

Jo edelläsanomastani ilmenee, että odotamme UNCED-konferenssilta paljon. On selvää, että neuvottelut monista esilleotettavista kysymyksistä tulevat olemaan vaikeita. Ongelmat kuitenkin mittavat, ja vaativat pikaisia toimia. Tämän vuoksi on tärkeää, että kokous pystyy sopimaan
konkreettisista tuloksista. Asetettujen tavoitteiden toteutumista on myös kyettävä tehokkaasti seuraamaan. Suomi toivoo, että Rio de Janeiron konferenssi muodostuu todelliseksi käännekohdaksi ympäristö- ja kehitysongelmien ratkaisemisessa. Koko ihmiskunnan olemassaoloa uhkaava
kehitys on pystyttävä kääntämään kestävän kehityksen tielle.

Lisää kirjanmerkki