Ulkoasiainministeri Paavo Väyrysen puheenvuoro eduskunnassa 14.11.1991 hallituksen ulkopoliittista selontekoa koskevan keskustelun yhteydessä
Julkaisuvapaa klo 14.30
Herra Puhemies
Hallitus on eduskunnalle antamassaan ulkopoliittisessa selonteossa korostanut avoimen tiedonvälityksen ja rikkaan ulkopoliittisen keskustelun merkitystä. Nopeasti muuttuvissa oloissa tarvitaan kohdallista tietoa ja sen pätevää arviointia.
Julkinen keskustelu palvelee molempia päämääriä. On ensiarvoisen tärkeää, että eduskunnassa, korkeimmassa valtioelimessämme, käydään tätä keskustelua juuri nyt. Kansainvälinen politiikka on vaiheessa, jota hyvin voidaan luonnehtia historialliseksi: vanha kansainvälinen järjestys on
väistymässä, uusi on syntymässä. Onnistuaksemme omassa politiikassamme meidän on kyettävä arvioimaan, mikä vanhassa on pysyvää ja mikä uudessa on oleellista.
Suomen ulkopolitiikalle on aina ollut ominaista, että sillä on takanaan kansan ja sitä edustavan eduskunnan valtaenemmistön vankka tuki. Muutoksen aikoina on erittäin tärkeää, että hallituksen ja kansanedustuslaitoksemme hyvä vuorovaikutus jatkuu ja kehittyy.
Herra Puhemies
Kansainvälisen politiikan viimeaikainen kehitys on ollut Suomen kannalta myönteistä. Hallituksen selonteko pyrkii kuvaamaan tätä Suomen ulkopolitiikan toimintaympäristön moniulotteista kehitystä: eri suuntiin käyviä syvällisiä muutoksia, ristiriitojen ja vastakkainasettelun purkautumista,
yhteistyön tiivistymistä. Ulkopolitiikamme toimintakenttä on laajentunut ja saanut uutta sisältöä. Meillä on hyvät mahdollisuudet edistää kansallisia etujamme muuttuvissa oloissa.
Vakaan tilanteen säilyttäminen Pohjois-Euroopassa on Suomen ulkopolitiikan pysyvä tavoite, jolla on välitön yhteys omaan turvallisuuteemme. Pohjolan asetelmaan ovat perinteisesti vaikuttaneet Neuvostoliiton naapuruus, suurvaltojen strategiset suhteet ja Keski-Euroopan sotilaspoliittinen
asetelma.
Suomen puolueettomuus ja siihen liittyvä asianmukainen puolustuskyky on osoittautunut toimivaksi turvallisuuspoliittiseksi ratkaisuksi. Yleisesti ottaen Suomen oma turvallisuus paranee suursodan vaaran väistyessä ja aseriisunnan edetessä. Itse meidän on syytä heijastaa ulospäin vakautta ja pitkäjänteisyyttä paitsi ulkopolitiikkamme keinoin, myös puolustuspolitiikallamme.
Toimintaympäristömme muutokset asettavat meille uusia haasteita ja ne avaavat uusia mahdollisuuksia. Näissä oloissa Suomen on toimittava aktiivisesti sekä ympäristöään muovaten, että siihen sopeutuen. Lähiympäristöämme ajatellen Suomen ulkopolitiikan ajankohtaisimmat aiheet
ovat:
1. Uusien sopimusten valmistelut Neuvostoliiton ja Venäjän federaation kanssa, mukaanlukien yhteistyön aikaansaaminen Muurmanskin, Karjalan ja Pietarin alueiden kehittämiseksi.
2.Muiden lähialuesuhteiden kaikinpuolinen kehittäminen Viron, Latvian ja Liettuan kanssa, pohjoismaisen yhteistyön perusteellinen uudistaminen ns. Maarianhaminan julistuksen pohjalta, Itämeri-yhteistyön aikaansaaminen sekä arktinen yhteistyö.
3. Euroopan arkkitehtuurin vahvistaminen ja kehittäminen erityisesti ETYKin, Euroopan Neuvoston ja YK:n Euroopan talouskomission, ECE:n, kautta.
4. Osallistuminen Euroopan integraatioon.
Idänsuhteissamme lähtökohtanamme on ollut perinteisesti hyvien naapuruussuhteiden kehittäminen ja niiden sopeuttaminen muuttuvan Neuvostoliiton ja uuden Euroopan oloihin.
Suomen kannalta on erittäin myönteistä, että olemme hyvässä yhteistyössä naapurimme kanssa voineet saattaa päätökseen neuvottelut uudesta hyvän naapuruuden ja yhteistyön sopimuksesta, joka korvaa Neuvostoliiton kanssa vuonna 1948 solmitun YYA-sopimuksen.
Solmittava naapuruussopimus täyttää Suomen asettamat tavoitteet, kuten selonteossa todetaan. Sopimus vahvistaa suhteidemme jatkuvuuden. Se tukeutuu uuden Euroopan periaatteisiin. Uudessa sopimuksessa maiden keskinäiset turvallisuustakeet nojaavat YK:n peruskirjan ja ETYKinpäätösasiakirjan mukaisesti voimankäytön kieltoon sekäsitoumuksiin olla sallimatta oman alueen käyttämistä
aseelliseen hyökkäykseen toista sopimuspuolta vastaan ja pidättyä toista osapuolta kohtaan suuntautuvan hyökkäyksen avustamisesta.
Maiden välisestä rajasta sopimuksessa todetaan, että se säilyy hyvän naapuruuden ja yhteistyön rajana ETYKin päätösasiakirjan mukaisesti sen loukkaamattomuutta ja kummankin alueellista koskemattomuuta kunnioittaen. Vallitseva tilanne ei siten sopimuksen seurauksena millään tavoin
muutu. Kuten Suomen hallitus on aikaisemminkin todennut, meillä ei ole aluevaatimuksia, mutta toisaalta osapuolilla on ETYKin periaatteiden mukaisesti niin halutessaan mahdollisuus rajojen muuttamiseen rauhanomaisin keinoin ja sopimusteitse. Oleellista on nyt se, että yhteistyömahdollisuuksia rajan yli ripeästi parannetaan. Yhteistyön Eurooppa, uusi Eurooppa, kehittyy luonnollisten tarpeiden pohjalta, rauhanomaisena prosessina.
Käytännön yhteistyössä korostuvat nyt suhteemme Venäjään. Neuvottelut kolmesta sopimuksesta - yleissopimuksesta, kauppasopimuksesta ja lähialueyhteistyötä koskevasta puitesopimuksesta - alkavat Venäjän federaation kanssa lähiviikkoina. Toivomme, että nämä sopimukset vauhdittavat
kauppaa ja yhteistyötä Suomen ja Venäjän välillä. Erityisen ajankohtaisia ovat lähialueitamme koskevat asiat. Toimivallan hajauttamisen ja alueellisen itsemääräämisoikeuden laajentuessa tulevat suorat yhteydet alueiden, yritysten, järjestöjen ja ihmisten kesken yhä keskeisemmälle sijalle. Nämä yhteistyön uudet mahdollisuudet on täysimääräisesti hyödynnettävä.
Viron, Latvian ja Liettuan itsenäistyminen palauttaa historialliset yhteytemme Baltiaan. Viro on Suomelle erityisen läheinen yhteistyökumppani. Suomi pyrkii myötävaikuttamaan Baltian maiden suotuisaan kehitykseen sekä kahdenvälisen että monenkeskisen yhteistyön avulla.
Pohjoismaisesta yhteistyöstä on tällä viikolla keskusteltu vilkkaasti Maarianhaminassa. Sen vuoksi tyydyn tässä vain toteamaan, että Suomen hallitus on erityisen tyytyväinen siihen, että kaikissa pohjoismaissa nähdään yhteistyömme perusteellisen uudistamisen tarve samaan tapaan. Toivon,
että Maarianhaminan julistuksesta avautuu uusi kausi Pohjolan yhteisön kehittämiseksi. Suomen aloite on saanut hyvää vastakaikua, ja tulemme jatkamaan asian aktiivista käsittelyä.
Suomi on ryhtynyt aktiivisesti edistämään myös Itämeren yhteistyötä. Yhteistyön kohteita ei mielestämme tule etukäteen rajoittaa, mutta painopisteinä voisivat olla taloudellinen yhteistyö, liikenteen kehittäminen ja kulttuuriyhteistyö. Itämeren ympäristöyhteistyötä tulee tehostaa.Tällaista laaja-alaista yhteistyötä varten voitaisiin perustaa Itämeren neuvosto, kuten Suomi on esittänyt. Yhteistyötä koskevat aloitteet ovat parhaillaan käsiteltävinä
alueen maiden keskuudessa.
Suomi pyrkii kehittämään myös arktisen alueen yhteistyötä. Arktisten maiden ympäristöyhteistyössä saavutettiin merkittävää edistystä kun Rovaniemen ministerikokouksessa viime kesäkuussa päästiin sopimukseen yhteistyön tavoitteista ja toimintaohjelmasta. Olemme valmiit laajentamaan
arktista yhteistoimintaa myös muille rauhanomaisen yhteistyön alueille kuten kulttuuriin, tutkimustoimintaan, luonnonvarojen hyödyntämiseen ja liikenteeseen. Arktisen yhteistyön mahdollisuudet ovat tulevaisuudessa mittavat. Sen tiivistäminen edellyttää luonnollisesti kaikkien arktisten
maiden yhteisymmärrystä ja myös näiden alueiden asukkaiden osallistumista yhteistoiminnan suuntaamiseen.
Euroopan arkkitehtuuri on muovautumassa uudelleen. Suomi on osallistunut erityisen aloitteellisesti tähän prosessiin. Pidämme edelleen keskeisenä, että ETYKiä vahvistetaan maanosan yhteisenä turvallisuusjärjestelmänä. ETYKissä voidaan parhaiten tarkastella myös uudenlaisia turvallisuuden uhkia. Sen piirissä voidaan käsitellä myös Pohjois-Euroopan erityisiä turvallisuushuolia.
Suomen politiikkana on vahvistaa koko Euroopan yhteenkuuluvuutta. Erityisen tärkeää ja ajankohtaista on pyrkiä ehkäisemään uuden epävakautta aiheuttavan kahtiajaon syntyminen Eurooppaan. Sellainen syntyy, mikäli elintasoeroja maanosan länsi- ja itäpuoliskon välillä ei onnistuta kaventamaan. Suomi pyrkii eri keinoin tällaisen tilanteen välttämiseen yhdessä muiden maiden kanssa sekä ETYKissä, ECE:ssä, Euroopan Neuvoston puitteissa että muilla foorumeilla.
Suomen integraatiopolitiikkaa hallitus selvittää eduskunnalle erikseen. Se ei ole tämän selonteon tarkoituksena. Kuten tunnettua, ETA-sopimus parafoidaan lähipäivinä ja allekirjoitus tapahtunee vuoden 1992 alkupuolella. Mitä Suomen mahdolliseen EY-jäsenyyteen tulee, olemme nyt
selvitysten tekovaiheessa. Tämä työ on tarkoitus saada valmiiksi ennen vuodenvaihdetta, jonka jälkeen hallitukselle tarjoutuvat edellytykset ottaa kantaa jäsenyyskysymykseen.
Herra Puhemies
Vaikka lähiympäristössämme on nyt mittavia ulkopoliittisia haasteita, meidän ei tule unohtaa sitä, että koko ihmiskunnan yhteiset ongelmat ovat kärjistymässä. Suomenkin ulkopolitiikan toimintaympäristönä on nykyään koko maailma. Kansainväliset suhteet on nähtävä nyt maailmanlaajuisina.
Turvallisuusongelmien ohella korostuvat tällöin erityisesti ympäristö- ja kehityskysymykset.
Maailmanlaajuisten ongelmien hoitamiseksi ja ratkaisemiseksi tarvitaan uusia yhteydenpidon ja yhteistyön rakenteita, uusi maailmanarkkitehtuuri. Suomen pysyvänä politiikkana on tukea Yhdistyneitä kansakuntia ja muita kansainvälisiä järjestöjä niiden toiminnassa oikeudenmukaisemman maailmanjärjestyksen hyväksi. Suomi on jatkossakin kiinnostunut kehityskysymyksistä ja osallistuu aktiivisesti kansainväliseen kehitysyhteistyöhön. Selonteossa nostetaan erityisesti esille YK:n vuoden 1992 ympäristö- ja kehityskonferenssi UNCED, jonka toivomme muodostuvan käännekohdaksi maailmanlaajuisten kehitys- ja ympäristöongelmien käsittelyssä. Konferenssin teemana on ihmiskunnan kestävän kehityksen turvaaminen. Esille tulevat tällöin sekä teollisuusmaiden tuotanto- ja kulutustavat että kehitysmaiden köyhyys ja väestönkasvu; kaikki kehitys vaikuttaa meidän elinympäristöömme.
Herra Puhemies,
Suomen ulkopolitiikan perustavoitteet - hyvien suhteiden kehittäminen kaikkien maiden ja etenkin naapureittemme kanssa sekä kansainvälisen rauhan ja yhteistyön edistäminen - säilyvät ennallaan. Syvälliset muutokset ympäristössämme asettavat meille niinkuin muillekin maille haasteita, joista on selvittävä. Samalla ne kuitenkin avaavat uusia mahdollisuuksia.
Suomi on pyrkinyt vastaamaan uusiin haasteisiin sekä jatkuvuutta ylläpitäen että muutostarpeisiin reagoiden. Olemme olleet aktiivisesti mukana muovaamassa uutta yhteistyön arkkitehtuuria pyrkien siihen, että se vastaisi meidän kansallisia etujamme ja ihanteitamme sekä samalla koko kansainvälisen yhteisön yhteisiä etuja. Olemme sopeutuneet muutoksiin samaan tapaan ja samanaikaisesti muiden meihin verrattavissa olevien maiden kanssa.
duskunnalle nyt annettava selonteko ajankohtaisista ulkopoliittisista kysymyksistä antaa kansanedustajille tilaisuuden arvioida hallituksen toimintaa. Hallitus ottaa mielellään vastaan sekä perustellun kritiikin että myönteiset virikkeet. Lisäksi hallitus on valmis vastaamaan niihin kysymyksiin, joita arvoisat kansanedustajat katsovat tarpeellisiksi esittää.