Suomen ulkopolitiikan asiakirja-arkisto ja kronologia
Lisää kirjanmerkki

Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen Ubersee-klubilla Hampurissa 15.1.1992


JULKAISUVAPAA 15.1-1992 KLO 19.00.

ITÄMEREN ALUE MUUTTUVASSA EUROOPASSA

Hyvät kuulijani,

On erittäin mieluisaa puhua täällä Hampurissa, Itämeren historiallisessa kulttuuriympäristössä ja klubillanne, joka on niin useasti ollut merkittävien esitelmien forum.

Vallankumoukselliset muutokset ovat purkaneet kahtiajaon poliittiset rakenteet Euroopasta. Uudet asetelmat eivät vielä ole vakiintuneet.

Euroopan muutos sisältää lukuisia myönteisiä asioita. Kokonaiskuva ei ole oikea ellemme kuitenkin erota siinä myös epävarmuutta ja ennakoimattomuutta. Tarvitsemme kokoavaa ajattelutapaa muutoksen ymmärtämiseksi jahallitsemiseksi. Tarvitsemme uutta eurooppalaista arkkitehtuuria.

Kun Suomen tasavallan presidentti Urho Kekkonen esitelmöitässä samassa klubissa vuonna 1979, hän totesi:

"Havaintojeni mukaan Keski- ja Länsi-Euroopassa jatkuvastipuhutaan Euroopasta, kun kuitenkin tarkoitetaan vain
maanosamme läntisiä osia. Käsitteet ohjaavat useinkinajattelua ja ajattelu toimintaa. Meille suomalaisille on
itsestään selvää, että Eurooppa on paljon muuta kuin pelkkä Länsi-Eurooppa, että myös Suomi samoin kuin muut pohjoismaat ja yleensä kaikki kansakunnat, jotka jakavat yhteisen roomalais-bysanttisen kulttuuriperinnön, kuuluvat
Eurooppaan."

Presidentti Kekkosen esittämä ajatus Euroopasta on nyt vielä ajankohtaisempi kuin silloin. Samalla kun vanhat rakenteet nyt murtuvat, onkin pyrittävä varmistamaan, ettei maanosaamme pääse syntymään kulttuurimuureja, poliittisia rajoja tai uusia elintasokuiluja, jotka tarpeettomasti erottaisivat kansakuntia.

Eurooppaa on rakennettava maanosan historiallisen yhtenäisyyden ja yhteenkuuluvuuden perustalle. Kuten Pariisin peruskirjassa todetaan, tavoitteena tulee olla moniarvoisen demokratian, taloudellisen vapauden ja ihmisoikeuksien vahvistaminen ja varmistaminen koko maanosassa. Tavoitteena tulee olla yhtenäisen Euroopan rakentaminen.

Itäisen Keski-Euroopan ja Itä-Euroopan kehityksessä on monia huolestuttavia piirteitä. Uusien demokratioiden kehitys kohti markkinataloutta ja hyvinvointia tulee olemaan hidas ja vaivalloinen. Näiden maiden ihmisten kokemat pettymykset saattavat johtaa ainakin joissakin niistä myös poliittisiin ongelmiin. Venäjällä ja muissa Itsenäisten valtioiden yhteisön jäsenmaissa tilanne on vielä paljon vaikeampi.

Uusi Eurooppa joutuu kohtaamaan uudentyyppisiäturvallisuusongelmia, jotka johtuvat ennen muuta kansallisuusristiriidoista. Erityisen huolestuttava on tilanne entisen Neuvostoliiton alueella, missä on suuri määrä sekä strategisia että taktisia ydinaseita.

On tarjolla vaara, että uusi Eurooppa ei kehity Pariisinperuskirjan tavoitteiden mukaisesti. On mahdollista, että maanosaamme syntyy nykyistäkin syvempi taloudellinen jasosiaalinen kuilu. Poliittiset vastakohtaisuudet saattavat
kasvaa uudelleen, vaikkakin uusia maantieteellisiä rajojanoudattaen. Väkivaltaisista yhteenotoista saattaa tulla yhä
laajemmin osa Euroopan arkipäivää.

Helsinkiin ensi maaliskuussa kokoontuvalla ETYKinseurantakokouksella ja sen päätteeksi järjestettävällä huippukokouksella on tärkeitä tehtäviä. Meidän on aikaansaatava yhteistyötä, jonka avulla Helsingin päätösasiakirjan ja
Pariisin peruskirjan tavoitteiden toteutuminenturvataan.

Tämän saavuttamiseksi meidän on Helsingissä kiinnitettävähuomiota erityisesti turvallisuuskysymyksiin jataloudelliseen yhteistyöhön. Molemmilla yhteistyön aloillaETYK-prosessiatulisi käyttää yleiseurooppalaisenyhteistyön arkkitehtuurin suunnittelemiseen. Tässäsuhteessa ETYK on ainutlaatuisessa asemassa: siinä ovatmukana sekä kaikki Euroopan valtiot että Yhdysvallat jaKanada. Mukana tulevat toivottavasti mahdollisimman pianolemaan kaikki Neuvostoliittoon aikanaan kuuluneet valtiotja myös kaikki Jugoslaviasta muodostuvat itsenäisetvaltiot.

Turvallisuuden alalla meidän on askel askeleeltakehitettävä ETYKin kriisinhallintajärjestelmää. Sille onkehitettävä operationaalinen toimintakyky mm. luomallavalmiudettarkkailija- ja rauhanturvatoiminnalle.Tulevaisuudessa ETYKistä tulisi pyrkiä kehittämään Euroopankollektiivinen turvajärjestelmä, joka luonteeltansamuistuttaisi globaalia YK-järjestelmää. ETYK-maiden olisipyrittävä aikaansaamaan itselleen nykyistä selkeämmätkäyttäytymissäännöt ja sopimaan, millaisia sanktioitavoitaisiin käyttää niitä valtioita kohtaan, jotka näitä sääntöjä rikkovat. Sanktioiden käyttämiselle tulisi luoda selvät ETYK-periaatteisiin pohjautuvat säännöt. Tällainen kollektiivisen turvallisuuden järjestelmä ei olisi ristiriidassa muiden turvallisuuteen liittyvienjärjestelyjen tai suunnitelmien kanssa. Periaatteena tulisi yleensäkin olla, että turvallisuuteen liittyvät järjestelmät eivät olisi päällekkäisiä vaan että ne täydentäisivät toisiaan.

Sama koskee taloudellista yhteistyötä. Euroopassa on lukuisia taloudellisen yhteistyön järjestelmiä, jotka ovat osittain päällekkäisiä. Toisaalta Euroopassa on sellaisia taloudellisen yhteistyön tarpeita, joita nykyiset yhteistyöjärjestelyt eivät tyydytä. Ennen muuta tarvittaisiin monenkeskistä yleiseurooppalaistataloudellista yhteistyötä, jolla voitaisiin nopeuttaa itäisen Euroopan taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä samalla integroida ne läheiseen poliittiseen yhteistyöhön Länsi-Euroopan kanssa. Tätä yhteistyötä tarvittaisiin erityisesti taloudellisen infrastruktuurin kehittämisen, energiatalouden ja ympäristönsuojelun aloilla. Helsingissä meidän on syytä tarkastella avoimesti nykyistä monenkeskistä taloudellista yhteistyötä Euroopassa ja harkita sen kehittämismahdollisuuksia. Periaate on selvä: kaikki yhteistyön tarpeet on tyydytettävä päällekkäisyydet on karsittava. Taloudellisen yhteistyön arkkitehtuurin kehittäminen on hyvin tärkeää, sillä se vaikuttaa oleellisella tavalla myös maanosamme poliittiseen kehitykseen, ihmisoikeuksien toteutumiseen ja meidän kaikkien turvallisuuteen.

Yhteisen Euroopan syntyminen on edellytyksenä myös menestykselliselle yhteistyölle Itämeren piirissä - ja päinvastoin. Itämeren alueella ovat pienoiskoossa koko Euroopan keskeiset rakennusosat: EYn ja NATOn jäsenmaita, puolueettomia valtioita, uusia demokratioita ja Venäjä. Jos Euroopassa on tulevaisuudessa muureja ja raja-aitoja, ne ovat vaikeuttamassa myös Itämeri-yhteistyötä. Ja Itämeren alueen yhteistyötä kehittämällä me voimme omalta osaltamme kuroa umpeen olemassaolevia kuiluja ja estää muurien syntymistä.

Itämeren alueen yhteistyön kehittäminen on kiireellinen ja tärkeä tehtävä. Sen edellytykset ovat viime vuosina askel askeleelta parantuneet: kun Saksa on yhdistynyt, kun Puola on demokratisoitunut ja alkanut siirtyä markkinatalouteen, kun Baltian maat ovat itsenäistyneet ja kun Neuvostoliiton tilalle ovat nousseet Venäjä ja muut Itsenäisten valtioiden yhteisön jäsenet.

Itämeren alueen yhteistyö käynnistyi jo kaksi vuosikymmentä sitten ympäristönsuojelun alalla. Tämän alan yhteistyötä on nopeasti tehostettava. Mutta tämän lisäksi yhteistyön aluetta on voimakkaasti laajennettava. Itämeren yhteistyön kehittämiseksi on tehty viime aikoina useita aloitteita. Suomi on ollut rantavaltioista ensimmäisten joukossa esittämässä Itämerenneuvoston perustamista suunnittelemaan, koordinoimaan ja ohjaamaan alueen yhteistyötä.

Samansisältöinen saksalais-tanskalainen aloite on edennyt pisimmälle.Sen pohjalta tultaneen perustamaan
rantavaltioitten ulkoministereitten muodostama Itämeren neuvosto, Baltic Sea Council, Kööpenhaminassa maaliskuussa 1992 järjestettävässä konferenssissa.

Aloitteen mukaan Neuvoston jäseninä tulisivat olemaanItämerenalueen valtiot. Neuvosto kokoontuisiulkoministereitten johdolla vuosittain. Istuntojenväliaikoina seuraavan istunnon isäntämaa huolehtisineuvoston tulevan toiminnan koordinoinnista.

Neuvoston perustamiskonferenssissa Kööpenhaminassatarkoituksemme on kutsua sen seuraava istunto Suomeen.
Muiden tulevien jäsenmaitten alustava suhtautuminen Suomenisännyyteen v. 1993 on ollut myönteinen.

Neuvoston on tarkoitus toimia mahdollisimman laajastijäsenvaltioitten yhteistyön forumina. Tästä yleismandaatista
olisi rajattava pois joitakin aloja kutenturvallisuuskysymykset. Sopiviksi yhteistyön aloiksion esitetty: uusien demokraattisten instituutioidentukeminen, taloudellinen avustaminen ja yhteistyö, kulttuuri ja koulutus, liikenne ja tietoliikenne, ympäristönsuojelu, energia sekä terveydenhoito.

Tanskalais-saksalaisessa ehdotuksessa todetaan, etteitarkoituksena ole muodostaa Neuvostosta muodollista
instituutiota sihteeristöineen. Varovainen alku onkinpaikallaan. Olen kuitenkin vakuuttunut siitä, ettätäyttääkseen sille asettamamme odotukset Itämeren neuvostontulee voida työskennellä tehokkaasti myös istuntojenvälisenä aikana. Ehdotus erilaisten työryhmienperustamisesta tähtää tähän, mutta se ei ratkaise kaikkiakoordinaatiokysymyksiä. Aluksi voitaisiin ajatellasihteeristötehtävien kierrättämistä isäntämaasta toiseen.Kokemusten karttuminen ja tehtävien  lisääntyminen tulevatkäsitykseni mukaan kuitenkin osoittamaan pysyvänsihteeristön tarpeellisuuden.

Ainoan toimivan yhteistyöhankkeen, Itämerikomission sihteeristö sijaitsee Helsingissä. Jos Itämeren neuvostolle perustetaanpysyvä sihteeristö, olemme valmiit vastaanottamaan myös sen sihteeristön Helsinkiin.

Perustettava Itämeren neuvosto on rantavaltioiden ulkoministereiden muodostama ja tässä mielessä poliittinen, valtioiden välinen elin. Se on kuitenkin samalla Itämeren alueen yhteistyöjärjestö. Jäsenvaltioitten itämerellisten osien osallistuminen Neuvoston toimintaan tulee ratkaista niitätyydyttävällä tavalla. Saksan osavaltiotSchleswig-Holstein, Mecklenburg-Vorpommern sekä Hampurin kaupunki ja Pietarin alue ovatkin jo ilmoittaneet kiinnostuksensa yhteistyöhön ja Neuvostoon.

xxx

Kanssakäyminen Suomen ja Saksan välillä on vanhastaan ollut runsasta ja monipuolista. Saksa on Suomen huomattava kauppakumppani, ja kulttuuriyhteydet Itämereneteläisten ja pohjoisten osien välillä ovat etäisyydestä huolimatta olleet tiiviit. Suomessa tunnetaan myös elävää mielenkiintoa yhdistyneen Saksan itäisten osavaltioiden kehitystä kohtaan.

Yhteytemme tulevat käsityksemme mukaan vain kasvamaan. ETA-sopimus, joka luo EFTAn ja EYn yhteiset 300 miljoonan asukkaan sisämarkkinat, lisää huomattavasti erityisesti taloudellista kanssakäymistä. Toivomme ETA-sopimuksen valmistuvan allekirjoitettavaksi lähitulevaisuudessa. Suomessa on myös käynnistynyt vilkas keskustelu mahdollisesta jäsenyydestämme Euroopan yhteisössä. Tätä koskeva hallituksen raportti esiteltiin eilen Helsingissä edus- kunnalle. Päätös mahdollisesta jäsenhakemuksesta voidaan tehdä lähikuukausina. Tiedämme, että Saksassa mielellään nähtäisiin Suomi EYn uutena jäsenenä.

Itämeri on Suomen teollisuuden tuotteiden perinteinen kuljetusväylä päämarkkina-alueille Euroopassa. Sen asema säilynee tulevaisuudessakin. Saksan yhdistyminen on avannut Suomelle ja muille Itämeren maille Itämeren eteläisessä osassa uusia kulkuyhteyksiä, jotka satamien palvelutason ja muiden yhteyksien nykyaikaistamisen jälkeen tarjoavat ilmeisenkilpailukykyisiä vaihtoehtoja.Toimivatliikenneyhteydet mm. Rostockin sataman kautta avaavat aivan uusia ulottuvuuksia Saksan itäisiin osavaltioihin ja itäiseenKeski-Eurooppaansuuntautuville
suomalaiskuljetuksille.

Meritie Saksaan säilyttänee tavarakuljetuksissa keskeisen asemansa, mutta erityisesti matkailun alalla voi Baltian maiden ja Varsovan kautta Berliiniin kulkeva Via Baltica - maantieyhteys olla suomalaisille hyvin houkutteleva vaihtoehto.

Uusi tieyhteys tarjoaa vastaavasti saksalaisille mahdollisuuksia sekä kuljetuksissa että matkailun alalla. Saksalaiset ovat aina tervetulleita Suomeen. Meillä on tarjottavana puhdasta luontoa ja korkeatasoinen matkailuelinkeino. Nyt saksalaiset voivat nauttia uusista kohteista entistä helpommin. Tämä koskee vastaavasti myös suomalaisten lomailumahdollisuuksia Saksassa.

Haluan tässä yhteydessä viitata myös kahteen muuhun seikkaan, joiden eteenpäinviemisestä näkisin olevan paljon hyötyä kummallekin maalle.

Saksassa asuu noin 10 000 suomalais-saksalaista perhettä, joissa varttuu 20 000 kahteen eurooppalaiseen kulttuuripiiriin
kuuluvaa lasta ja nuorta. Vanhempien aloitteesta perustettujen yksityisten kielikoulujen, seurakuntien ja Deutsch-Finnische Gesellschaftin toiminnan ansiosta monet lapset ja nuoret ovat edistyneet hyvin suomenkielen taidossa. Toivoisin, että voisimme sopivia opiskelumahdollisuuksialisäämällä saada näistä hyvin motivoiduista nuorista uuden sukupolven Saksan ja Suomen välisten suhteiden edistäjäksi.

Toinen aloite tällä alalla on mielestäni myös mainitsemisen arvoinen.

Suomessa on aloittanut toimintansa säätiö, jonka tarkoituksena on perustaa Saksaan Suomi-Instituutti, saksaksi Finnland-Institut für Wissenschaft und Kultur. Tämän laitoksen tehtävänä on aluksi toimia jo olemassaolevien laitosten ja järjestöjen rinnalla ennen kaikkea tietopankkina, joka välittää saksalaisille sekä yleistietoutta Suomesta että tietoja opiskelu-, harjoittelu-ja tutkimusmahdollisuuksista Suomenkorkeakouluissa ja talouselämässä. Instituutti tulee järjestämään seminaareja ja symposiumeja eri puolella Saksaa aloilla, jotka ovat jääneet nykyisen vaihtotoiminnan ulkopuolelle. Se pyrkii myös tarjoamaan suomalaisille tutkijoille täsmällisiä tietoja runsaista vaihtoehdoista Saksan yliopistokeskuksissa ja - lisäämällä saksankielen taitoa yleensä - laajentamaan kanssakäymistä Saksan tiede- ja kulttuuripiirien kanssa.

xxx

Uudessa Euroopassa Itämeren alue avaa niin Saksalle kuin Suomellekin melkoisia tulevaisuuden näköaloja. Nojautumalla toisaalta vuosisatojen takaiselle perinteelle ja toisaalta uuden, modernin Euroopan tarjoamille mahdollisuuksille voimme rakentaa sellaista yhteistyötä, joka hyödyttää molempia kansakuntia ja kaikkia muitakin Itämeren alueen valtioita. Nyt, kun kahtiajakautuneen Euroopan poliittisetjännitteet ovat historiaa, jää tehtäväksemme rakentaa kaikkialle Itämeren alueelle taloudellisen ja henkisen yhteistyön siltoja.

Lisää kirjanmerkki