Suomen ulkopolitiikan asiakirja-arkisto ja kronologia
Lisää kirjanmerkki

Ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen Jyväskylän Paasikivi-Seurassa 28.02.1992

Hallituksen EY-tiedonannon ulkopoliittinen osa antaa selvän vastauksen julkisuudessa esitettyihin kysymyksiin Suomen puolueettomuudesta: Suomi on edelleen puolueettomuuspolitiikkaa harjoittava maa. Tiedonannossa todetaan, että Euroopan kahtiajaon väistyttyä Suomen puolueettomuuden ydintä voidaan luonnehtia liittoutumattomuudeksi ja itsenäiseksi puolustukseksi.

Tiedonannon teksti on käsitteellisesti selkeä. Puolueettomuuden käsitehän on peräisin kansainvälisestä oikeudesta, missä puolueettomaksi kutsutaan valtiota, joka on toisten valtioiden välisen sodan tai selkkauksen ulkopuolella. Puolueettomuuspolitiikaksi on ryhdytty sanomaan sellaista rauhanajan politiikkaa, joka tekee puolueettomuuden sota- ja kriisitilanteissa mahdolliseksi. Tämän puolueettomuuspolitiikan ydin on sotilaallinen liittoutumattomuus ja itsenäinen puolustus. Sen lisäksi siihen kuuluu kaikki sellainen kansainvälinen toiminta, joka ylläpitää ja vahvistaa rauhaa ja turvallisuutta varsinkin asianomaisen valtion lähiympäristössä. Nämäkin puolueettomuuspolitiikkamme osatekijät sisältyvät tiedonannon asianomaiseen kappaleeseen.

Suomen puolueettomuudella on vahva geopoliittinen tausta. Maamme sijaitsee strategisesti merkittävällä alueella. Kylmän sodan kaudellakin Pohjois-Euroopan tilanne säilyi kuitenkin vakaana ennen muuta sen vuoksi, että Neuvostoliitolle tärkeiden kohteiden - Muurmanskin ja Leningradin alueiden - välittömässä läheisyydessä oli kaksi puolueetonta maata - Suomi ja Ruotsi -, minkä lisäksi Norja ja Tanska noudattivat NATO-suhteissaan rajoituksia, joiden mukaan ne eivät rauhan aikana ota alueelleen vieraita tukikohtia eivätkä ydinaseita.

Uuden Euroopan pohjoisosassa Neuvostoliiton paikalla on uusi suurvalta Venäjä, jolle edellä mainituilla strategisesti tärkeillä kohteilla on ainakin yhtä suuri sotilaallinen merkitys kuin niillä oli Neuvostoliitolle.

Näissä oloissa on koko Euroopan etujen mukaista, että Ruotsi ja Suomi voivat ainakin näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa säilyttää vakiintuneen turvallisuuspoliittisen asemansa. On tietysti mahdollista, että Venäjä tulevaisuudessa yhdentyy Länsi-Eurooppaan siten, että Pohjois-Euroopan geopoliittinenkin asema muuttuu.

Tähän asti käydyissä keskusteluissa EY:n jäsenmaiden ja komission edustajat ovat arvioineet, että tiedonannossa määritelty Suomen puolueettomuus olisi sovitettavissa yhteen maamme EY-jäsenyyden kanssa. Lopullisesti tämä asia ratkeaa vasta jäsenhakemuksemme käsittelyn ja jäsenyysneuvottelujen yhteydessä.

Lisää kirjanmerkki