Suomen ulkopolitiikan asiakirja-arkisto ja kronologia
Lisää kirjanmerkki

Koillisväylää koskeva asiantuntijakokous 13.-14.10.1992, Tromssa avauspuheenvuoro ulkoasiainministeri Paavo Väyrynen

Epävirallinen käännös
14.10.1992

Idän ja lännen välisen vastakkainasettelun päättyminen on muuttanut pohjoisen geopoliittisen maiseman ja tarjonnut täysin uusia mahdollisuuksia arktiselle yhteistyölle. Itse asiassa olemme avaamassa neljättä maailmaa maapallon huipulle, missä pohjoinen Eurooppa ojentaa kättään Pohjoisen jäämeren yli Pohjois-Amerikalle ja Aasian itäisille osille. Tämä maailma on aina ollut olemassa, mutta pitkään se oli piiloutuneena kylmän sodan verhojen taakse.

Olen vakuuttunut siitä, että yhteistyön hiljattainen voimistuminen on todella välttämätöntä ja vastaa pohjoisten alueiden kansojen aitoja tarpeita. Vielä laajemmin, meidän
tulisi kyetä katsomaan karttaa eri näkökulmasta kuin tavallisesti teemme. Kylmät arktiset vedet eivät vain erota, ne myös yhdistävät. Näiden alueiden luonnonvarat ovat hyvin
rikkaat. Niitä asuttavat päättäväiset ihmiset, jotka haluavat hyödyntää näitä mahdollisuuksia.

Haluaisin lyhyesti viitata viime aikojen tärkeimpiin yhteistyöaloitteisiin.

Vuonna 1989 Suomi teki aloitteen kahdeksan arktisen maan välisen yhteistyön käynnistämiseksi arktisen ympäristön suojelemiseksi. Tämä yhteistyö, jota nykyisin kutsutaan
"Rovaniemen prosessiksi", edistyy hyvin. Tämä työ perustuu kattavaan toimintaohjelmaan, joka hyväksyttiin ministerikonferenssissa Rovaniemellä, Suomen Lapin pääkaupungissa. Sen seurantakokous pidetään ensi vuonna Nuukissa Grönlannissa ministeritasolla.

Lisääntyvä taloudellinen aktiviteetti, jota me olemme täällä edistämässä, merkitsee väistämättä suurempia ympäristöriskejä arktisille alueille. Arktisen herkkä luonto on jo altistettu lukuisille ympäristöuhkille ilmassa, vedessä ja maaperässä, olkoonpa sitten kyse rikkipäästöistä, öljyvahingoista, radioaktiivisesta säteilystä tai muusta. Meidän on edelleen tehostettava ponnistuksiamme näiden olemassa olevien riskien vähentämiseksi. On myös erittäin tärkeää, että asianmukainen ympäristövaikutusten arviointi tehdään aina ennen kuin suuria uusia hankkeita aloitetaan.

Viime vuonna Kanadan hallitus teki tärkeän ehdotuksen laajan yhteistyön käynnistämiseksi taloudellisella, sosiaalisella, kulttuuri- ja muilla aloilla kahdeksan arktisen maan välillä. Kanada ehdotti, että erityinen arktinen neuvosto perustettaisiin toimimaan poliittisena sateenvarjona asianomaisten hallituksien välillä. Se voisi toimia keskustelun ja
koordinoinnin foorumina sekä antaa poliittista ohjausta melko hajanaiselle olemassa olevalle yhteistyölle.

Pohjoismaat ovat antaneet täyden tukensa tälle aloitteelle. Tällaisesta yhteistyöstä on olemassa hyvää kokemusta Itämeren valtioiden välillä. Neuvottelut arktisesta neuvostosta ovat vielä käynnissä virkamiestasolla. On tärkeää, että ehdotetun neuvoston toimiala voidaan määritellä tavalla, joka tyydyttää kaikkia asianomaisia hallituksia.

Monenvälisten aloitteiden lisäksi kahdenvälinen yhteistyö on merkittävästi lisääntynyt arktisilla alueilla. Myös alueellisella ja ei-hallitusten välisellä tasolla arktinen yhteistyö on viime aikoina tehostunut. Mainitsen vain arktisen foorumin perustamisen toimimaan pohjoisen aluehallintojen johtajien yhteistyöelimenä, Kansainvälisen arktisen tiedekomitean sekä yhteistyön alkuperäiskansojen välillä.

Tapasin Norjan ulkoministerin, arvoisan kollegani Thorvald Stoltenbergin viime keväänä Lapissa. Siellä yhdessä kehittelimme ajatusta järjestää asiantuntijakokous arktisesta
yhteistyöstä. Myöhemmin päätimme rajoittaa kokouksen alan käsittelemään Pohjoista meritietä. Siksi olemme täällä tänään.

Me olemme kaikki tietoisia arktisilla alueilla olevista valtavista luonnonvaroista sekä kunnianhimoisista suunnitelmista niiden hyödyntämiseksi. Mutta tiedämmekö myös,
kuinka lyhyt on välimatka Euroopan, Aasian ja Amerikan välillä arktisten vesien kautta?

Välimatka Yokohaman ja Hampurin välillä on vain 6 600 merimailia Koillisväylää pitkin. Suezin kanavan kautta välimatka on 11 400 merimailia. Etäisyys Lontoosta kaikkiin
Hongkongista pohjoiseen sijaitseviin satamiin on lyhyempi Koillisväylää pitkin.

Mutta silti on olemassa kaksi perusehtoa, jotka on täytettävä, jotta Pohjoinen meritie olisi kaupallisesti kannattava: purjehduskauden pituuden on olennaisesti lisäännyttävä ja
alusten keskimääräisen nopeuden tulee lisääntyä.

Liikenne Pohjoisen meritien kautta ei ole ainoa vaihtoehtomme. Muunlainen liikenne, s.o. edestakainen liikenne, jonka avulla kuljetetaan luonnonvaroja Keski-Siperiasta sekä itään että länteen jäättömänä kautena, saattaa olla taloudellisesti vielä tärkeämpää.

Kun päätimme yhdessä ministeri Stoltenbergin kanssa kutsua koolle tämän kokouksen, meillä oli myös mielessämme kysymys, mitä voisimme itse tarjota tälle projektille. Norja on tietysti perinteikäs merenkulkuvaltio kun taas Suomi on kenties edistynein maa maailmassa arktisen laivanrakennuksen ja koneteollisuuden alalla. Nykyisin olemme jopa yhdistäneet kykyjämme näillä aloilla.

Satakuusikymmentä vuotta sitten Nils Adolf Erik Nordenskiöld syntyi Helsingissä. Neljäkymmentäseisemän vuotta myöhemmin hänen Vega-laivansa purjehti Beringin salmen lävitse ja Koillisväylä oli löydetty. Nyt tämä meritie on jälleen tulossa avoimeksi säännölliselle liikenteelle. Toivon, että tämä asiantuntijakokous voisi antaa tärkeän panoksen väylän kehittämiseksi kaupallisesti kilpailukykyiseksi meriliikenteen vaihtoehdoksi.

Avatessani nyt Pohjoista meritietä käsittelevän kokouksen haluaisin muistuttaa teitä vielä yhdestä aloitteesta, joka koskee lisääntyvää yhteistyötä pohjoisessa. Kollegani
ministeri Stoltenberg on äskettäin tehnyt aloitteen alueellisen yhteistyön edistämiseksi Barentsin alueella Norjan, Suomen ja Ruotsin pohjoisten osien sekä Venäjän luoteisten osien välillä eurooppalaisena ala-alueena. Odotan keskusteluja tästä kiinnostavasta ehdotuksesta kollegoideni, pohjoismaiden ja Venäjän ulkoministerien kanssa Kirkkoniemessä ensi tammikuussa. On todellakin välttämätöntä määritellä näiden pohjoisten alueiden asema "alueiden Euroopan " kartalla ja varmistaa, että niiden tarpeet ja mahdollisuudet otetaan asianmukaisesti huomioon kohdennettaessa käytettävissä olevia resursseja. Tätä ajatusta kehiteltiin edelleen keskusteluissa, joita minulla eilen illalla oli ministeri Stoltenbergin kanssa täällä Tromssassa.

Hyvät naiset ja herrat,

Norjan ja Suomen hallitusten puolesta avaan nyt tämän kokouksen ja toivon teille kaikkea menestystä keskusteluissanne.

Lisää kirjanmerkki