Suomen ulkopolitiikan asiakirja-arkisto ja kronologia
Lisää kirjanmerkki

Ulkoministeri Väyrysen puhe 25.8. Ajatuksia puhetta varten

Runsas vuosi on kulunut Viron itsenäisyyden palauttamisesta. Tämä vuosi on tuonut mukanaan miltei räjähdysmäisen kasvun Viron ja Suomen suhteissa. Suhdekehitys on ollut ainutlaatuisen vilkasta ja se kattaa yhteiskunnallisen elämän kaikki alat.
Suomen ja Viron kanssakäymisen määrää ja laatua kuvastaa, että kuluneen vuoden aikana Suomen presidentti ja pääministeri ja puolet valtioneuvoston jäsenistä on vieraillut Virossa ja Viron johdon edustajia on yhtä usein nähty Suomessa. Matkustelu on saavuttanut entistä suuremmat
mitat: matkoissa Suomen lahden yli ylitettäneen tänä vuonna miljoonan raja. Suuri osa tästä matkustelusta on liittynyt Suomen ja Viron suhteiden kehittämiseen käytännön asioissa eri aloilla.

Suomen hallituksen ensimmäisiä toimia Viron suhteissa viime syksynä oli sopimuspohjan luominen maidemme väliselle kaupalle. Vapaakauppasopimus allekirjoitettiin helmikuussa tänä vuonna ja sen on jo tullut voimaan. Myös investointisuojasopimus allekirjoitettiin helmikuussa
ja sekin on tullut voimaan. Suomi solmi ensimmäisenä tällaiset sopimusjärjestelyt Viron kanssa. Suomi on lisäksi myöntänyt Virolle 50 milj. markan rakennussopeutusluoton. Nämä järjestelyt ovat osaltaan vaikuttaneet siihen, että Suomen ja Viron välisessä kaupassa on tämän vuoden alku kuukausina nähty varsin merkittävää kasvua.

Suomi on myös käynnistänyt monia ohjelmia Viron jälleenrakennuksen ja kehityksen tukemiseksi. Merkittävimmät ohjelmat koskevat Viron ympäristöongelmien ratkaisua - Narvan voimaloiden päästöjen vähentämistä ja Tallinnan jätevesien puhdistamista -, maataloutta ja  elintarviketeollisuutta ja Via Baltican kehittämistä sekä koulutusta monilla eri aloilla.

Sadat suomalaiset yritykset ovat hakeneet ja monet ovat löytäneet edellytykset etbloitua Virossa ja aloittaa siellä tuotantoa tai muuta taloudellista toimintaa. Tämä suomalaisten yritysten toiminta on nähdäkseni aivan keskeinen tekijä pyrkimyksissä Viron talouden jälleenrakentamiseksi,
mutta myös virolaisyritysten toiminta Suomessa vakiintunee aikanaan.

Talousalan yhteistoiminta ja kauppa ovat vain osa Suomen ja Viron välistä erinomaisen vilkasta kanssakäymistä. Lukuisten viranomaisten väliset säännölliset yhteydet ovat johtaneet eri hallinnonhaarjojen kehitysprojekteihin. Pitkiä perinteitä omaava sivistyksellinen kanssakäyminen on
saavuttanut uudet mitat, josta on yhtenä osoituksena vaikkapa Helsingin juhlaviikkojen yhteydessä tänä vuonna järjestetyt monet virolaisen taiteen näyttelyt ja virolaisen musiikin esittely.

Tässä yhteydessä on syytä mainita myös Suomen antama aktiivinen tuki Viron pyrkimykselle ratkaista maan keskeinen turvallisuuspoliittinen ongelma: vieraiden joukkojen poistaminen Viron alueelta. Suomi on myös aloittanut virolaisten nuorten miesten sotilaskoulutuksen; Suomessa
on koulutettavana sekä virolaisia nuoria sekä kadettikoulussa että päällystöopistossa.
Kaikki tämä on osoitusta Viron ja Suomen, kahden naapurimaan ja kahden sukulaiskansan läheisestä vuorovaikutuksesta, jolla on Suomen kansan vilpitön ja lämmin tuki.

Juuri viikko sitten luin (Kauppalehti 18.8.1992) mielenkiintoisen selvityksen kansainvälisen konsulttitoimiston tutkimuksesta, jonka mukaan Itämeren ympäristöstä kehittyy uusi eurooppalainen kasvualue. Konsulttitoimisto Ernst & Young arvioi Pohjoismaiden, Pietarin alueen, Baltian, Puolan ja Sakasan muodostaman talousalueen kasvun kiihdyttävän Suomen ja Ruotsin liittymisen EY:öön, johon myös Baltian maat ja Puola tiivistävät suhteitaan. Pietarin alue toimii lisäksi tärkeänä porttina koko Venäjälle. Pohjoismaiden sekä Baltian ja Puolan talousyhteistyö syvenee. Baltiaan, Puolaan ja Venäjälle suuntautuu myös kansainvälisiä investointeja, arvioivat konsultit.

Olen itse Suomessa kiinnittänyt huomiota Itämeren alueen kokonaisvaltaisen kehityksen suureen merkitykseen. Taloudellisen yhteistyön parantaminen on ollut keskeisesti esillä maaliskuussa perustetun Itämeren maiden neuvoston työssä, johon Suomi ja Viro osallistuvat. Suurista
ongelmista huolimatta meillä tulee olla luottamusta Itämeren alueen kehittämiseen. Eräs kiireellisimmistä haasteista on Viron ja muiden Baltian maiden infrastruktuurin uudistaminen. Infrastruktuurilla tässä yhteydessä tulee ymmärtää sekä yhteiskunnan perusrakenteiden, lainsäädännön, hallinnon ja instituutioden uudistamista, että fyysistä infrastruktuuria, teitä, satamia, viestiliikennettä, energiahuoltoa ja yhdyskuntasuunnittelua.

Tällainen perusrakenteiden uudistaminen, johon tulee ryhtyä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, luo edellytykset yksityisen tuotannon ja kaupan kehittämiselle ja investoinneille ja kestävällä pohjalla olevalle talouden kehittämiselle.

Lisää kirjanmerkki