Arkistonumero
3551
Luokka
Puheet
Puhuja
Puolustusministeri Jussi Niinistö
Lähde
Alkuperäinen kieli
suomi
Päiväys
9.1.2018

Puolustusministeri Niinistön puhe Maanpuolustuskorkeakoulun 25-vuotisjuhlassa

Herra rehtori, hyvät naiset ja herrat,

Maanpuolustuskorkeakoulun – puolustushallinnon keskeisen tiedontuottajan – täyttäessä neljännesvuosisadan, on hyvä muutamalla sanalla pohtia tutkitun tiedon merkitystä ja toisaalta luodata katse MPKK:n kehittämiseen.

Puolustushallinnolla on oltava kyky tuottaa omaa päätöksentekoa, suunnittelua ja kehittämistä tukevaa perustutkimusta. Tutkimuksen merkitys kasvaa erityisesti turvallisuusympäristön muutoksissa, epävarmuuden lisääntyessä ja ennakoinnin tarpeen kasvaessa.
Toimintaa tukevaa tietoa ja osaamista voi myös hankkia muualta, mutta Suomen puolustusta koskeva tutkimuskyky tulee löytyä omalta hallinnonalalta. Sen perustana on oltava laaja ja kokonaisvaltainen tietämys puolustushallinnon toiminnasta sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liittyvistä tekijöistä.

Tämä edellyttää tutkimuksellista ja tieteellistä osaamista, joka on Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimuksen ytimessä.

Lakisääteisesti Maanpuolustuskorkeakoulun tehtävänä on – ehkä hieman korkealentoisestikin – ”edistää sotatieteellistä tutkimusta ja antaa tutkimukseen ja alan parhaisiin käytäntöihin perustuvaa sotatieteellistä opetusta sekä kasvattaa opiskelijoita palvelemaan isänmaata ja ihmiskuntaa.”

Maanpuolustuskorkeakoululla onkin keskeinen tehtävä hallinnonalan tieteellisin menetelmin arvioidun tutkimustiedon tuottajana. Laadukasta ja oikeisiin kysymyksiin vastaavaa tietopohjaa tarvitaan myös kasvavassa määrin puolustushallinnon oman argumentaatiokyvyn ja siten yhteiskunnallisen vaikuttavuuden varmistamiseksi.

Hyvät kuulijat
On syytä huomata, että syvälliseen ymmärrykseen perustuva luotettava tietopohja ei yleensä rakennu yksittäisistä tutkimuksista, vaan se on pitkäjänteisen ja laaja-alaisen toiminnan tulosta. Sotatieteiden kenttä on lähtökohtaisesti monitieteinen, joten erilaisia tulokulmia tarvitaan uusien ilmiöiden hahmottamiseksi ja vaikutusten ymmärtämiseksi.
MPKK:a koskevan lainsäädännön mukaan sen tutkimuksessa, koulutuksessa ja opetuksessa tulee varmistaa korkea kansainvälinen taso hyvää tieteellistä käytäntöä noudattaen.

Toimiessaan sotilasopetuslaitoksena, mutta samalla myös tiedeyliopistona, muodostuu Maanpuolustuskorkeakoulun toiminnalle poikkeuksellisen korkeat vaatimukset. Opetustehtävässään MPKK on suoriutunut perinteisesti erittäin hyvin. Tieteellinen tutkimustoiminta on silti resursseiltaan ja volyymiltään vielä kehitysvaiheessa, kuten Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen tuoreessa raportissakin todetaan.

Tästä nouseekin esille MPKK:n keskeinen haaste: miten kyetä saamaan tasapaino uutta tietoa tuottavan ja jo olemassa olevaa tietoa hyödyntävän näkökulman välillä?

Ensimmäistä tarvitaan uudistumiseen ja jälkimmäistä käytännönläheisten ja välittömien hyötyjen saavuttamiseen. Jos kuitenkin painotetaan liikaa vain uuden tiedon tuottamista, on vaarana, että organisaatio ei tuota riittävästi konkreettisia tuloksia. Jos taas toisaalta keskitytään vain jo olemassa olevan tiedon hyödyntämiseen mestari-kisälli -periaatteella, organisaatio näivettyy ennen pitkää – hyväksi havaittujen mallien menettäessä ajankohtaisuutensa.

On tärkeää tukea MPKK:n kehittymistä myös tiedeyliopistona, jossa tutkimustoiminta olisi aiempaa tasapainoisemmassa asetelmassa opetukseen ja koulutukseen nähden. Laadukkaassa akateemisessa toiminnassa tutkimuksen ja opetuksen tasapaino on lähtökohta – ne ovat toisistaan erottamattomia kuin kruuna ja klaava samassa kolikossa.

Uskottavuuden sekä osaamisen kehittämisen kannalta keskeistä on, että MPKK:n sotatieteellistä tehtävää kehitetään, arvioidaan ja ohjataan samoilla akateemisilla kriteereillä kuin muita vastaavan tason korkeakouluja. MPKK:n henkilöresurssien on oltava riittäviä ja niihin liittyvä suunnittelu pitkäjänteistä opetuksen ja tutkimuksen jatkuvuuden takaamiseksi.

Rajatuilla resursseilla tulee kuitenkin pyrkiä tarkasti harkittuihin päämääriin. Suomalaisen sotilasyliopiston tulee tuottaa lisäarvoa nimenomaisesti kansalliselle puolustusjärjestelmälle.

On pidettävä mielessä, että Maanpuolustuskorkeakoulu tuottaa koko Puolustusvoimille uusien upseerien muodossa korvaamatonta suorituskykyä, jonka laadusta ei voida tinkiä.

Hyvä juhlayleisö
Keskeinen Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimuksen tehtävä on tuottaa tietoa maailman muutoksen vaikutuksista Suomen puolustuksen kehittämiseen. Se edellyttää laadukasta tutkijakoulutusta. Erityistä painoarvoa on tällöin annettava väitöskirjojen ohjausresurssien riittävyyteen.

Samalla on tutkijoiksi valikoituvilla upseereilla oltava selkeä urapolku. On resurssien hukkaamista kouluttaa tutkijaksi upseeri, joka ei tuota riviäkään tutkimuksellista tekstiä tutkijatehtävänsä päättymisen jälkeen. Luonnollinen kiertokulku tutkijaupseereille voisi olla esimerkiksi akselilla MPKK – Puolustusvoimien tutkimuslaitos – Pääesikunta.

15 vuotta sitten väitteli ensimmäinen sotatieteiden tohtori (Aarni Lehti Sotahistorian laitoksella) Maanpuolustuskorkeakoulusta. Kaikkiaan väitelleitä on 36 henkilöä, joukossa niin upseereita kuin siviilejä.

Vanhaa sosiologian teoreemaa lainatakseni, sotatieteen tohtorin tutkinnolla on puolustusvoimissa oltava tulevaisuudessa nykyistä suurempi käyttö- kuin näyttöarvo. Tutkijanura alkaa vasta väittelyn jälkeen. Se ei ole sen huipentuma, vaan pikemmin tieteen ajokortti.
Parhaillaan Maanpuolustuskorkeakoulu on perustamassa apulaisprofessorin ja sotilasapulaisprofessorin virkoja. Tämä on hyvä suunta erityisesti tutkimukseen suuntautuneiden upseerien motivaation lisäämiseksi. On kuitenkin huomattava, että niin apulaisprofessuureja kuin varsinaisia professuureja täytettäessä ei voida milliäkään tinkiä yleisistä akateemisista vaatimuksista. Kaikista tohtoreista ei voi automaattisesti tulla professoreita laadun kärsimättä.

Kriittisen massan vahvistamisen tarve on kuitenkin ilmeinen. Se koskee niin Maanpuolustuskorkeakoulua kuin muitakin yliopistoja ja korkeakouluja. Uudet ajatukset ja ideat ovat varmin turva muutoksissa pärjäämiselle. Tämä on hyvä muistaa niin tietoa ja osaamista tuottavassa Maanpuolustuskorkeakoulussa kuin niitä hyväksikäyttävässä Pääesikunnassa. Uuden tiedon tuottaminen vie aikansa, sitä on maltettava odottaa. Strateginen kärsimättömyys on tutkitun tiedon suurin vihollinen.

Myös yhteistyö muiden yliopistojen ja tutkimuksen rahoittajatahojen kanssa on tärkeää. Siitä on hyvänä esimerkkinä Maanpuolustuskorkeakoulun ja Helsingin yliopiston vastikään täytetty Venäjän turvallisuuspolitiikan professuuri, jonka toiminnan edellytyksiin ja tutkimustoiminnan tukeen pitää kiinnittää erityistä huomiota.

Yhteisprofessuurin toteutuminen pitkän valmistelun jälkeen on osoitus eri toimijoiden – maanpuolustusta tukevien säätiöiden, Helsingin yliopiston ja Maanpuolustuskorkeakoulun kyvystä ja halusta tunnistaa kehittämistarpeet sekä ymmärtää yhteistyön merkitys.
Yhteisprofessuuri on linjassa laajemminkin hallituksen tiedepoliittisten linjausten kanssa, joiden mukaan tuetaan erilaisten korkeakoulujen yhteistyömahdollisuuksia. Professuuri on oivallinen esimerkki tulevaisuudesta, jossa entistä useammin tehdään organisaatioiden ylitse kulkevaa yhteistyötä, joka palvelee kaikkien etua.

Arvoisat kuulijat
Maanpuolustuskorkeakoulu on löytänyt roolinsa upseerien tutkijavalmiuksien opetuksessa. Upseerien ammattitaitoon on sotilaallisten taitojen lisäksi yhä vahvemmin tullut "tieteellisen" aselajin taito. Sodankuvan muutos, tulevaisuuden materiaalihankinnat, kumppanuudet, toiminta viranomaiskentässä ja kansainvälisissä tehtävissä edellyttävät käytännön taitojen ja harjoitusten lisäksi myös yhä laajempaa teoreettista osaamista. Tässä ollaan hyvällä tiellä.

Toivotan 25 vuotta täyttävälle Maanpuolustuskorkeakoululle menestystä sen tärkeässä tehtävässä upseeriston kouluttamisessa ja laadukkaan tutkimuksen tekemisessä isänmaan ja ihmiskunnan hyväksi!

Tämä puhe on tulostettu Ulkopoliittisen instituutin ylläpitämästä EILEN-arkistosta.

Suositeltava viittaustapa:
Jussi Niinistö: Puolustusministeri Niinistön puhe Maanpuolustuskorkeakoulun 25-vuotisjuhlassa, 9.1.2018, http://www.eilen.fi/fi/3551/ (25.4.2018)

Tulosta sivu Lisää kirjanmerkki