Arkistonumero
3638
Luokka
Puheet
Puhuja
Pääministeri Juha Sipilä
Lähde
Alkuperäinen kieli
suomi
Päiväys
20.1.2018

Pääministeri Sipilä Kaskipuu Oy:n uuden ikkunatehtaan avajaisissa

Arvoisat juhlavieraat! Tämä on suuri päivä Kaskipuun johdolle, henkilökunnalle, omistajille ja yhtiön kaikille sidosryhmille. Mutta tämä päivä kannattaa liittää myös laajempiin yhteyksiin.

Uuden ikkunatehtaan avaaminen on esimerkki siitä, miten talous kasvaa, investoinnit ja niiden myötä työpaikat lisääntyvät ja työttömyys vähenee. Mikä parasta, näin tapahtuu nyt kaikkialla Suomessa, kaikissa maakunnissa.

Työ- ja elinkeinoministeriön tuoreimman tilaston mukaan työttömien työnhakijoiden määrä oli marraskuussa Keski-Suomessa 22 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Lähes 4300 keskisuomalaisen kohdalla työttömyys oli päättynyt tavalla tai toisella vuoden aikana. Työttömyys väheni tässä maakunnassa jopa nopeammin kuin koko maassa keskimäärin.

Kaskipuun tarina on arvokas ja monella tapaa esimerkillinen.

Käsistään taitava Eero Kaski rakensi omakotitaloa 1970-luvun lopulla, mutta ei tahtonut löytää siihen kunnon ovia. Niinpä hän teki jämäkät ovet itse - niin jämäkät, että niitä alettiin kysellä. Eero Kaski perustikin sitten Alli-vaimonsa kanssa paneelipintaisia ovia valmistavan yrityksen vuonna 1978. Se ajautui vaikeuksiin 1990-luvun alun lamassa mutta selvisi, lähinnä Norjan-viennin ansiosta.

Vuonna 2003 alettiin valmistella sukupolvenvaihdosta. Yrityksen liikevaihto oli silloin hieman alle kaksi miljoonaa euroa. Seuraava sukupolvi, Matti ja Iina Kaski omaksuivat voimakkaan kasvustrategian, jonka seurauksena yrityksen liikevaihto ylitti viime vuonna jo 60 miljoonaa euroa. Neljäntoista vuoden aikana liikevaihto on kasvanut siis yli kolmikymmenkertaiseksi.

Tällainen kehitys ei synny tyhjästä. Tässä perheyrityksessä on varmasti tehty työtä tunteja laskematta. Tulevaisuuteen on uskottu, eikä epäonnistumisia ole pelätty. Tällaisten tarinoiden kautta luodaan menestystä, työpaikkoja ja uskoa tulevaan.

Kutsu tähän tilaisuuteen oli minulle erityisen mieluinen siksi, että sain olla mukana Kaskipuun Ylikiimingin ovitehtaan avajaisissa helmikuussa 2012. Löysin arkistosta noissa avajaisissa pitämäni puheen rungon. Maalasin siinä varsin synkän kuvan maailman ja Suomen taloudesta. Siitä on todellakin vain kuusi vuotta aikaa.

Päätös investoinnista tähän ikkunatehtaaseen tehtiin vuonna 2015. Ehkä rohkenen tulkita, että päätöksen taustalla oli paitsi usko omaan osaamiseen myös luottamus siihen, että Suomen talous kääntyy.

Hyvät kuulijat!

Kaskipuu on oiva esimerkki suomalaisen, uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön nojaavan biotalouden mahdollisuuksista.

Biotalous on myös yksi hallituksen työn punainen lanka. Uskomme sen voimaan ja mahdollisuuksiin. Tämän vuoksi se myös nostettiin hallitusohjelman keskeiseksi painopisteeksi.

Haluamme saavuttaa vuoden 2020 ilmastotavoitteet jo vaalikauden aikana ja lisäksi korvata fossiilista tuontienergiaa puhtaalla ja uusiutuvalla kotimaisella energialla.

Toiseksi tavoittelemme uusien työpaikkojen syntyä biotalouden sektorille. Niitä voi syntyä niin sanottujen cleantech-yritysten kasvun, kestävän luonnonvarojen käytön lisäämisen, maaseudun monialaisen yrittäjyyden ja tehokkaan kiertotalouden myötä.

Ja kolmanneksi korostan vielä, että haluamme keventää tuntuvasti uudistumista hidastavaa hallinnollista taakkaa.

Toisessa hallituksen kärkihankkeessa haluamme monipuolistaa ja lisätä puun käyttöä sekä kasvattaa sen jalostusarvoa. Lisäksi autamme yrityksiä ja muita toimijoita luomaan kilpailukykyisiä ja kestäviä biotalouden ratkaisuja maailmanlaajuisiin ongelmiin. Tätä kautta syntyy myös uutta liiketoimintaa, työpaikkoja ja vientiä.

Hallitus on käynnistänyt puurakentamisen ohjelman (2016–2018). Lisäksi olemme edistäneet sähköistä asiointia metsätieto ja sähköiset palvelut -hankkeen avulla. Esimerkiksi tästä sopii metsään.fi-palvelun käyttöönotto.

Hallitus on myös kannustanut metsätilojen sukupolvenvaihdoksia luomalla verotukseen metsälahjavähennyksen. Lisäksi tuloverolakiin otettu yrittäjävähennys koskee myös metsätaloutta.

Paljon on tehty mutta työ jatkuu. Hallituksen loppukaudella jatkamme kansallisen metsästrategian toimeenpanoa ja kartoitamme sen mahdolliset muutostarpeet. Painopistealueina ovat talousmetsien luonnonhoito, metsien kasvun lisääminen sekä tehdä linjaukset metsätalouden uudesta kannustejärjestelmästä.

Jatkamme myös puurakentamisen edistämistä siten, kuin olemme energia- ja ilmastostrategiassa linjanneet.

Arvoisat juhlavieraat!

Suomen metsäteollisuus on biotalouden kansainvälinen edelläkävijä. Suomen vahvuutena on paitsi puunjalostuksen myös kemian alan perinteinen vankka osaaminen ja pitkäjänteinen tutkimus- ja tuotekehitystyö.

Suomen yhtenä vahvuutena on lisäksi EU-kansalaisille ilmainen korkea-asteen koulutus ja maailman suurin koulutettujen insinöörien määrä suhteessa väkilukuun.

Sitoutuminen biotalouteen näkyy esimerkiksi innovatiivisissa start-up yrityksissä, jotka ovat kehittyneet perinteisen metsäteollisuuden ja sen tuotantolaitosten ympärille. Ne hyödyntävät uusinta tutkimustietoa ja suurten tuotantolaitosten sivuvirtoja.

Alan lupaavia uusia tuotteita ovat esimerkiksi erilaiset puupohjaiset biokomposiitit ja nanoselluloosaan ja ligniiniin pohjautuvat uudet, fossiilisia raaka-aineita korvaavat tuotteet. Biokemikaalit avaavat uusia mahdollisuuksia, samoin toisen sukupolven biopolttoaineet.

Myös vastuullisten kuluttajien merkitys kasvaa. He tekevät yhä enemmän elämäntapa-, tuote ja palveluvalintoja, joissa kestävyys ja ympäristöystävällisyys näyttelevät ratkaisevaa roolia.

Biotalous on kaiken kaikkiaan suuri mahdollisuus Suomelle. Puun käytön lisääminen on tässä yksi avaintekijä.

Arvoisat juhlavieraat!

Uskallan luvata, että tämä hallitus jatkaa Suomen uudistamisen ja kehittämisen tiellä koko kautensa loppuun. Kintaat eivät saa pudota, vaan talous ja työllisyys on saatava kestävälle pohjalle ja julkinen talous tasapainoon.

Kova työ ja usko suunnitelmaan alkaakin tuottaa tuloksia. Valtion velkaantuminen on taittunut. Velaksi eläminen loppuu näillä näkymin viimeistään vuonna 2021. Päätimme myös, että Suomea ei laiteta kuntoon verotusta kiristämällä. Kokonaisveroaste onkin laskenut jo merkittävästi.

Työllisyysasteen nostaminen vaatii edelleen töitä. Viimeisimpien lukujen mukaan työllisyysaste oli jo noussut 70,4 prosenttiin. Näin hyvä marraskuinen lukema on nähty viimeksi vuonna 1990. Mutta se on selvää, että tähänkään ei voida tyytyä. Hallituksen 72 prosenttiakin on vain välitavoite matkalla kohti pohjoismaisia työllisyyslukemia, joihin myös Suomen on päästävä.

Nyt olemme myös toisenlaisten haasteiden edessä. Työpaikkoja on auki enemmän kuin yli kymmeneen vuoteen. Myös vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrä on kasvanut. Joillekin aloille on erittäin vaikea saada avoimia tehtäviä täytettyä. Tähän on nyt suunnattu erityistoimia.

Suomi nousee ennen muuta yrittäjyydellä. Siksi jatkamme työllistävää politiikkaa esimerkiksi niin, että työtön voi helpommin ryhtyä yrittäjäksi.

Vaikka suuremmatkin yritykset parantavat juoksuaan, työllistyminen on jo pitkään ollut pienten ja keskisuurien yritysten varassa. Hallitus on päättänyt pidentää koeaikaa, takaisinottovelvoitetta lyhennetty ja määräaikaisuus tehty helpommaksi sopia, jotta kynnys palkata uusi työntekijä yritykseen olisi entistä matalampi.

Kun tarkastellaan pidempään toimineen, vähän suuremman ja ehkä vientiäkin tekevän yrityksen ja yrittäjän arkea, törmätään toisentyyppisiin ongelmiin. Oman pääoman asemaa olisi vahvistettava osana kasvun rahoitusta. Yrittäjyyttä haittaavaa normistoa on edelleen purettava – sitähän on tällä kaudella kiivaasti jo tehty. Paikallisen sopimisen merkitys on erityisen suuri juuri tässä yrityksen voimakkaan kasvun vaiheessa.

Paljon on siis tehty, mutta työ ei lopu. Se kaikkein tärkein työ tehdään kuitenkin yritysten neuvotteluhuoneissa yhteisen pöydän ääressä, ei hallituksen kammareissa, työmarkkinajärjestöjen pöydissä tai eduskunnan salissa. Niiden tehtävä on vain luoda edellytyksiä sille, että Kaskipuun tapaiset yritykset voivat kasvaa ja työllistää ihmisiä.

Mitä enemmän saamme ihmisiä työhön, sitä enemmän meillä on veronmaksajia ja verotuloja, joilla voimme kustantaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut ja tulonsiirrot.

Siksi haluan heittää lopuksi myös haasteen niin Kaskipuulle kuin muillekin keskisuomalaisille yrityksille.

Eduskunta hyväksyi joulun alla niin sanotun aktiivimallin, jolla työttömiä kannustetaan etsimään edes lyhytaikaista työtä. Vähimmäisvaatimus on tehdä yhteensä kahdeksantoista tuntia työtä kolmen kuukauden jaksossa. Se tarkoittaa noin kolmen tunnin työrupeamaa joka toinen viikko. Työtä voivat tarjota sekä kotitaloudet, kolmannen sektorin yhteisöt, kunnat että yritykset.

Kannustan yrittäjiä tarttumaan tähän tilaisuuteen. Reilun sadan euron kuukausipanostuksella on nyt mahdollista palkata työtön henkilö tekemään jotain yrityksen kannalta tarpeellista työtä kuuden tunnin ajaksi kuukaudessa. Kohteita varmasti löytyy jokaisesta yrityksestä. Työttömälle nämä lyhyetkin pestit voivat merkitä unelmaduuniin vievän polun aukeamista.

Hyvä juhlayleisö!

Onnittelen Kaskipuuta uuden tehtaan valmistumisesta! Toivotan yhtiölle, sen johdolle, henkilöstölle, omistajille ja sidosryhmille menestystä!

Tämä puhe on tulostettu Ulkopoliittisen instituutin ylläpitämästä EILEN-arkistosta.

Suositeltava viittaustapa:
Juha Sipilä: Pääministeri Sipilä Kaskipuu Oy:n uuden ikkunatehtaan avajaisissa, 20.1.2018, http://www.eilen.fi/fi/3638/ (20.6.2018)

Tulosta sivu Lisää kirjanmerkki