Arkistonumero
3716
Luokka
Puheet
Puhuja
Ulkoministeri Timo Soini
Lähde
Alkuperäinen kieli
suomi
Päiväys
2.2.2018

Ulkoministeri Timo Soinin puhe OP-ryhmän tutkimussäätiön teemapäivässä 2.2.2018: Globalisaatio ja kansainvälinen politiikka

Hyvät kuulijat,

Valtiot ja yhteiskunnat ovat "kasvamassa yhteen" - keskinäisriippuvuuteen. Käynnissä oleva muutos on ennennäkemätön. Erityisesti teknologian ja tekoälyn vuoksi nyt otetaan ns. sammakon loikkia. Siinä missä teollistuneelta ”länneltä” kesti pitkälti yli kaksisataa vuotta nousta nykytasolleen kehitysmaiden harppaus tulee tapahtumaan vajaassa sadassa vuodessa. Nykymenolla globaali talous tulee kolminkertaistumaan seuraavan 25 vuoden aikana.

Talouskehityksen taustalla ovat: kehitykseen sitoutunut, poliittinen johtajuus, tehokas ja toimiva hallinto, yhteiskunnallinen osallistaminen, kyky välttämättömiin rakennemuutoksiin jne. Tärkein selitys talouskasvun rivakkuuteen löytyy kuitenkin maailmantalouden avoimuudesta, toimivista markkinoista ja integroitumisesta. Eli globalisaatiosta. Tavarat käyvät kaupaksi, tietotaito ja teknologia siirtyvät, investoinnit kasvavat. Kaupan ja avoimen maailmantalouden merkitys on tunnustettava. Vaikka se on joillekin poliittisesti vaikeaa.

Talouden globalisaatio, sääntöpohjainen kaupan vapauttaminen ja yritysten osallistuminen kansainvälisiin arvoketjuihin ovat hyödyttäneet merkittävällä tavalla myös Suomea, avoimena taloutena. Saksalaisen Bertelsmann Stiftungin tekemän tutkimuksen mukaan taloudellinen avautuminen vuosina 1990-2014 on kasvattanut bruttokansantuotettamme jokaista Suomen asukasta kohden vuosittain keskimäärin lähes 1500 euroa. Tämä on enemmän kuin yksikään tutkimuksen kohteina olleista 42 kehittyneistä tai kehittyvistä maista – enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa tai Saksassa.

Ulkomaankauppa on Suomelle elinehto - ja tulee aina olemaan. Kotimarkkinamme ovat pienet, ja viennillä on keskeinen rooli talouskasvun, hyvinvoinnin ja työllisyyden näkökulmasta. Viennin osuus bruttokansantuotteestamme on noin 35 prosenttia. Viennin arvioidaan työllistävän suoraan noin puoli miljoonaa työntekijää Suomessa. Tämä on noin viidennes Suomen työpaikoista.

EU-alue on tärkein vientikohteemme: lähes 60 prosenttia Suomen tavaravaihdosta 2016 tapahtui EU-maiden kanssa. Sen vuoksi sisämarkkinoiden kehittäminen on keskeinen tavoitteemme. Samalla EU:n tulee huolehtia toimintaedellytyksistä ulkomarkkinoilla.

EU:n kauppasopimukset eivät pyri vain vahvistamaan eurooppalaisten yritysten kilpailuasemaa kolmansissa maissa, vaan tavoitteena on myös turvata kansainvälistä sääntöpohjaista järjestystä.

"Suomi elää viennistä"- slogan ei kuitenkaan päde yksin. Viennin ohella elämme ennen kaikkea tuonnista. Suomalaiset yritykset ovat integroituneet kansainvälisiin arvoketjuihin. Yritystemme viennistä peräti 76 prosenttia on erilaisia välituotteita, kuten dieselmoottoreita tai paperituotteita. Välituotevienti tarvitsee entistä enemmän tuontia eli raaka-aineita ja komponentteja.

Viime kesälle povattu hallituskriisi olisi ollut katastrofi Suomelle. Kahden vuoden työ olisi valutettu hukkaan, jos olisi menty uusiin vaaleihin. Ennen vallan vaihtumista olisi koettu pitkä epävarmuuden aika.

Nyt talous kasvaa, vienti vetää ja työllisyys paranee. Ei tämä tietenkään täydellistä ole. Ja niitä, jotka eivät ole tyytyväisiä, löytyy aina. Työsarkaa siis on – emmekä lähde vielä laskettelemaan vaaleihin.

Tällä hallituskokoonpanolla Suomen suuntaa voidaan muuttaa. Se on jo tehty ja sitä kannattaa jatkaa. Ainainen koetinkivi tuntuu olevan SOTE-uudistus, joka on tänä keväänä saatava maaliin. Jos se olisi ollut helppoa, se olisi jo tehty. Mikään muu hallitus ei ole siihen pystynyt. Vuosia on yritetty.

Keväällä neuvotellaan seuraavien vuosien kehykset. Syksyllä on vielä yksi budjetti. Työllisyyteen on satsattava edelleen. Olemme jäljessä - mutta lähempänä - vaalikauden alussa asetetusta työllisyystavoitteesta. Mahdotonta sen saavuttaminen ei kuitenkaan ole. Kasvua on hyödynnettävä seuraavina vuosina myös sosiaaliturvan ja työttömyysturvan uudistuksissa.

Hyvät kuulijat,

ETLA:n tutkimusten mukaan - tuotantoketjujen kansainvälistymisen seurauksena - kotimaisen arvonlisän osuus viennistä on laskenut. Jotta voimme ylläpitää nykyistä talouskasvua ja hyvinvointia, tarvitsemme entistä enemmän vientiä.

Yksi hallituksen kärkihankkeista on yritysten kilpailukyvyn parantaminen panostamalla muun muassa viennin edistämiseen, investointien houkuttelemiseen sekä yritysten kasvupalveluihin maakunnissa. Ulkoministeriö ja edustustot on tässä vahvasti mukana.

Meidän on kartoitettava myös aloja, kuten matkailu, johon panostaa enemmän. Suomi kiinnostaa. Viime vuonna vietetty Suomi 100 juhlavuosi näytti sen selkeästi. Tätä on edelleen hyödynnettävä maakuvan rakentamisessa. Olemme teknologiasta ja innovaatioista tunnettu maa. Meillä on hyvä tarina. Se pitää vain osata myydä paremmin.

Hyvät kuulijat,

Talouksien avautuminen, tuotannon arvoketjuistuminen ja kaupankäynnin rajojen madaltuminen tuntuvat myös kehitysmaissa. Kansainvälinen kauppa osana talouden globalisaatiota on edistänyt talouskasvua, luonut työpaikkoja ja edellytyksiä köyhyyden vähentämiselle kehitysmaissa. Itä-Aasian maiden taloudellinen menestys on tästä selkeä osoitus. Kehitysmaiden osuus maailman kokonaisviennistä on jo lähes puolet, kun se oli vielä parikymmentä vuotta sitten vain noin runsaan neljänneksen. Kehitysmaiden talouskehitys merkitsee uusia työpaikkoja. Näin voidaan vaikuttaa myös hallitsemattoman muuttoliikkeen juurisyihin.

Kolikon toinen puoli on, että kehitysmaiden menestys heijastuu teollisuusmaihin kovempana kilpailuna ja esimerkiksi tehdasteollisuuden työpaikkoja on siirtynyt kehitysmaihin. Suomi on hyötynyt talouden globalisaatiosta, mutta näin ei ole kuitenkaan käynyt kaikkien maiden - tai väestöryhmien kohdalla Suomessakaan. Taloustaantuman yhteydessä tämä on ollut oiva kasvualusta protektionismille ja globalisaation vastaiselle retoriikalle. Nyt poliittisesti erityisesti Yhdysvalloissa.  

Globalisaatioon liittyy hyötyjä ja haasteita. On tärkeää että kielteisempiin oheisilmiöihin, kiinnitetään entistä enemmän huomiota – myös EU:ssa. Globalisaation mukanaan tuomaa murrosta ja kritiikkiä on välttämätöntä tarkastella myös muiden politiikkalohkojen, kuten koulutus-, työvoima- sosiaali- ja veropolitiikan, näkökulmasta.

Kansakunnan on huolehdittava taloudellisesta itsemääräämisoikeudesta. Velallinen ei aseta ehtoja. Se on Euroopassa nähty. Euroopan unioni on ollut kovassa paineessa. Euroalueen kriisi vei rahaliiton teho-osastolle. Unioni ei noudattanut omia sääntöjään.

Pankkialan ihmisinä tiedätte paremmin kuin minä, että toisten velkojen maksu ei ole kestävää, se on moraalista hasardia. Uskottavuus "no bail out" - periaatteeseen on palautettava. EU:n tulevaisuus ja uskottavuus ihmisten silmissä riippuvat tuloksista.

Suomen kanta Euroopan talous- ja rahaliiton kehittämisessä on nyt hyvä. Suomi korostaa jäsenmaiden omaa vastuuta. Jokainen vastaa omista veloistaan. Emme tue sellaisia hankkeita, jotka lisäävät yhteisvastuuta. Käynnissä olevat hankkeet on vietävä loppuun ja sääntöjä on noudatettava. Emme tue ehdotuksia yhteisestä valtiovarainministeristä tai uudenlaisia vakausmekanismeja. On aika oppia tehdyistä virheistä!

Hyvät kuulijat,

Globalisaation realiteetit edellyttävät, että kansainvälisessä kaupassa noudatetaan yhteisiä sääntöjä. Tällä hetkellä monet maat eivät noudata samoja normeja esimerkiksi työsuhteisiin tai ympäristöön liittyvissä kysymyksissä kuin me. On selvää, että eurooppalaisten yritysten on vaikeampaa kilpailla pelkällä hinnalla tällaisista maista tulevien saman alan yritysten kanssa.

Meidän on reagoitava, mikäli kolmannet maat syrjivät EU-maiden yrityksiä tai eivät noudata yhteisesti sovittuja sääntöjä. WTO tarjoaa tähän monia välineitä. WTO- järjestelmän puolustaminen on tullut yhä tärkeämmäksi. Donald Trump on kyseenalaistanut ensimmäisen presidenttivuotensa aikana vapaakaupan globaaleja periaatteita – ja myös WTO:n - ja muuttanut tapaa, jolla Yhdysvallat sitoutuu liberaaliin kansainväliseen järjestykseen. Trumpin näkemys kansainvälisestä järjestelmästä heijastaa ns. nollasummapeliä.

Kyse ei kuitenkaan ole nollasummapelistä. Kehitysmaat ovat myös kasvava markkina meidän viennillemme. Joidenkin arvioiden mukaan 90 prosenttia maailman talouden kasvusta seuraavien 10-15 vuoden aikana syntyy Euroopan ulkopuolella, lähinnä Kiinassa ja Etelä-Aasiassa. Sulkeutuminen kansainväliseltä kaupalta ei siis ole ratkaisu. Talouden uusiin haasteisiin on sopeuduttava. Samalla on huolehdittava paremmin - ja oikeudenmukaisemmin - syntyvän talouskasvun jakamisesta.

On tärkeää kehittää yhteisiä sääntöjä laittomien pääomavirtojen ja veronkierron estämiseksi, muuten on vaarana, että avoimen kaupan ja investointien hyödyt uhkaava valua läpi sormien heikentäen valtioiden mahdollisuuksia vastata globalisaation haasteisiin. OECD:n kehittämä veropohjan rapautumista ja voittojen siirtoa koskeva toimintaohjelma (BEPS:(base erosion and profit shifting) on askel oikeaan suuntaan.

Seminaarin alustustekstissä kiinnitetään huomiota teknologian kehityksen ja tuottavuuden kasvuvauhdin hidastumiseen ja todetaan, että globalisaatio ei etene enää entiseen tahtiin. Tästä voi tehdä myös toisenlaisen arvion. Elämme suurta murroskautta, kun digitalisaatio ja robotisaatio muuttavat kansainvälisen kaupan pelikenttää ja tuotannon muotoja. Digitalisaatio on mahdollisuus uusille innovaatioille ja liiketoiminnoille - ei uhka. Teollisuuden ja palvelualan kyky parantaa tuottavuutta ja toimintatapoja digitalisaation avulla on Suomenkin talouskasvun kannalta ratkaisevaa. Tekoäly tulee mullistamaan maailmamme lähitulevaisuudessa. Globaali talous on taas kasvu-uralla, myös kehittyneissä maissa. Globalisaatio etenee. Vaikka ei se siltä aina tunnukaan.

Hyvät kuulijat,

Päätöksenteossa on huomioitava tulevaisuus. Nuoret, jotka "perivät" tämän maan. Me vanhemmat ikäluokat emme saa "syödä mökkiä tyhjäksi"  tai jättää jälkeemme liikaa velkaa. On syytä muistaa, että ne ovat nuoret, jotka vaihtavat vaippamme, jos ehtivät.

Olen viime aikoina tavannut enemmän nuoria. Aloitin koulukiertueen, jonka tavoitteena on kasvattaa nuorten tietoisuutta ulko- ja turvallisuuspolitiikan merkityksestä radikalisaation ehkäisemiseksi. Alkuviikosta olin Nurmeksessa ja Siilinjärvellä.

Radikalisaatio on yhteiskuntiemme potentiaalisin uhka. Sekin osa globalisaatiota. Ellemme tee mitään niin kymmenen vuoden päästä lähes kaikissa maissa radikalisaatio on ottanut jalansijaa. Suomen nuoriso on fiksua ja heillä on tästä paljon ajatuksia. Siinä jää eduskunnan kyselytunti toiseksi. Heiltä olen oppinut - ja aion oppia vastakin.

Yksi opetus on, että jokaista tarvitaan. Kun ihminen kokee olevansa osa yhteiskuntaa, radikalisoituminenkin vähenee.

Tässä työssä esimerkiksi rauhanvälitys on olennaisessa osassa. Suomi tekee maailmalla töitä sen eteen, että rauhanprosesseissa huomioidaan kaikki. Niin naiset kuin uskonnolliset vähemmistöt. Kestävä rauha ei synny jos kaikki yhteiskunnan osapuolet eivät ole mukana sen tekemisessä.

Hyvät kuulijat,

Monenkeskinen yhteistyö on Suomelle olennaista. Niinikään on tärkeää, että Yhdysvallat ei vetäydy monenvälisestä yhteistyöstä. Tyhjiön täyttäjiä kyllä löytyy: Kiina, Venäjä. Monenkeskisen yhteistyön vaihtoehtona on suurten maiden sanelupolitiikka. USA:n ja Venäjän väliset suhteet ovat tässäkin mielessä merkittävät. On kaikkien etujen mukaista, että suurvallat tulevat toimeen keskenään ja haluavat ratkaista kansainvälisiä kriisejä. Emme kuitenkaan halua tilannetta, jossa suuret päättäisivät pientenkin maiden asioista. Sen vuoksi YK on meille edelleen merkittävä kansainvälinen foorumi. Se luo yhteisiä sääntöjä. YK vaatii monella tapaa uudistumista ja tuemme nykyisen pääsihteerin pyrkimyksiä sen suhteen. Uudistaminen on vaikeaa mm. siksi, että joillekin nykytilanne sopii varsin hyvin.

Kasvavien haasteiden edessä Suomen on oltava aktiivinen monenvälisen kansainvälisen yhteistyön edistämisessä. Kokoaan suurempi - kuten sanotaan. Ja uskallan väittää, että olemme. Ulkoministeriössä työskentelee satoja ulkopolitiikan ammattilaisia. He pitävät Suomen puolia maailmalla, markkinoivat Suomea maailmalla, raportoivat Suomeen maailman asioista. Mutta yhteiskunnallisen murroksen ja nopean teknologisen kehityksen vuoksi - digitalisoituvassa maailmassa - tarvitsemme kiinteämpää yhteistyötä julkisen sektorin ja yritysten välillä. Silloin äänemme kuuluu paremmin. Kaikilla areenoilla.

Tämä puhe on tulostettu Ulkopoliittisen instituutin ylläpitämästä EILEN-arkistosta.

Suositeltava viittaustapa:
Timo Soini: Ulkoministeri Timo Soinin puhe OP-ryhmän tutkimussäätiön teemapäivässä 2.2.2018: Globalisaatio ja kansainvälinen politiikka, 2.2.2018, http://www.eilen.fi/fi/3716/ (25.4.2018)

Tulosta sivu Lisää kirjanmerkki