Arkistonumero
3774
Luokka
Puheet
Puhuja
Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen
Lähde
Alkuperäinen kieli
suomi
Päiväys
25.5.2018

Ministeri Virolaisen tervetulosanat ulkoministeriön 100-vuotisjuhlassa

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen tervetulosanat ulkoministeriön 100-vuotisjuhlassa, Finlandia-talolla 25. toukokuuta 2018.

Arvoisa Tasavallan Presidentti,

Arvoisat Presidentit,

Herr Bundesminister,

Ulkoministeriöläiset, hyvät ystävät,

Viime vuonna juhlimme 100-vuotiasta Suomea. Ei ole mikään sattuma, että ulkoministeriön 100-vuotisjuhla osuu näin lähelle maamme itsenäisyyden juhlavuotta – onhan ulkoministeriön perustehtävä kiinteästi yhteydessä koko kansalliseen olemassaoloomme.

Kuten ministerikollegani Timo äsken totesi, ulkoministeriön merkitys nousee. Elämme monella tapaa murroskautta. Tämä näkyy niin perinteisessä ulkopolitiikassa kuin kauppa- ja kehityspolitiikan saralla. Päivittäin ei tarvitse kysyä, miksi tätä työtä teemme.

Minulla on ollut kunnia toimia helmikuun alusta alkaen ulkomaankauppa- ja kehitysministerin tehtävässä. Ei liene salaisuus, että tämä on juuri se ministerinsalkku, jota poliitikon urani aikana olen pitänyt yhtenä mielenkiintoisimmista. Takana on 100 päivää UM:läisen arkea, joista kolmannes on mennyt virkamatkojen merkeissä.

Myyntihampaat ovat päässeet testiin.

Yksikään ministeri ei pysty tekemään työtä ilman ministeriötä ja teitä asiantuntijoita, diplomatian huippuammattilaisia. Jokaisen työpanos merkitsee. Emerita puhemies Riitta Uosukainen on osuvasti todennut Suomessa olevan kahta merkityksellistä vientituotetta: puuta ja päätä. Ulkoministeriöstä löytyy kyllä jälkimmäistä. Kaunis kiitos teille sitoutumisesta ja korkeasta työmoraalistanne. Minulla on jatkuvasti käytössä uskomaton asiantuntemus tukemassa päätöksentekoa.

Hyvät naiset ja herrat,

Suomen talouden menestyksen ja suomalaisten hyvinvoinnin takana on usko avoimeen kauppaan, laadukas ja kaikille tarjottava maksuton koulutus sekä se, että Suomi on oikeusvaltio.

Suomea voi pitää uskomattomana menestystarinana: sadassa vuodessa olemme nousseet köyhästä, raaka-aineita vievästä maasta maailmanluokan huipputeknologiaa ja sovelluksia tuottavaksi innovoivaksi kansakunnaksi. Vientituote on vaihtunut tervasta huipputeknologiaan. Tarinamme käy myös esimerkistä: vain panostamalla osaamiseen ja tekemällä työtä ahkerasti voi menestyä.

Ulkoministeriö ja sen kauppapoliitikot ovat olleet tärkeä osa tätä menestystä. Kauppapolitiikan historian voikin kiteyttää sanoihin ”kytkeytyminen länteen”. Tämä alkoi jo 1950-luvulla GATT-sopimuksesta ja kulminoitui vuonna 1995 jäsenyyteen Euroopan unionissa.

Ulkomaankauppaministerin näkökulmasta on arvokasta, että kauppapolitiikan suuresta linjasta vallitsee Suomessa melko suuri kansallinen konsensus. Tässä suhteessa Suomi eroaa esimerkiksi monista Keski-Euroopan maista: meillä niin työantajat kuin ammattiyhdistysliikekin allekirjoittavat sen, että pienen maan hyvinvointi ja menestys nojautuu vientiin.

Kauppapolitiikassa on valitettavasti pilviä taivaanrannassa. Siitä huolimatta, tai juuri siksi jatkossa maailmankaupan säilyminen vapaana on meille erittäin tärkeää ja tämän eteen ministeriössä tehdään paljon työtä.

Hyvät naiset ja herrat,

Kun puhutaan kehityspolitiikasta, on hyvä muistaa, että alkujaan Suomi oli kehitysavun vastaanottaja: YK:n lastenrahasto UNICEF ruokki 1940-luvun lopulla yli sataatuhatta suomalaislasta. Samoin Suomi sai jälleenrakentamiseen Maailmapankin kehitysluottoja.

Suomen valtio ryhtyi kehitysavun antajaksi 1950-luvun jälkipuoliskolla. Toiminta oli alussa niin pienimuotoista, ettei sitä varten perustettu erillistä organisaatiota. YK julisti 1960-luvun kehityksen vuosikymmeneksi ja ulkoministeriön tekemän kehitysyhteistyön voi sanoa varsinaisesti alkaneen viimeistään vuonna 1965 kun ministeriöön perustettiin oma kehitysyhteistyötoimisto. Sitä on syytä tässäkin alleviivata, että suomalaisten tekemän kehitysyhteistyön juuret juontavat sata vuotta kauemmas, kun Lähetysseura aloitti työnsä Namibian Ambomaalla 1860-luvulla.

Kuten kauppapolitiikassakin, myös kehitysyhteistyössä on kansallinen konsensus muiden maiden hädänalaisten ja vähäosaisten auttamisen merkityksestä. Teemme työtä jolla on tarkoitus.

Ministereitä ja kehitysyhteistyölinjauksia on tullut ja mennyt - viimeisen kahden vaalikauden mittaan taidan olla kahdeksas vastuuministeri - mutta kehityspolitiikan pitkää linjaa on silti (aika pitkälti) leimannut jatkuvuus. Kansalaisjärjestöjen roolin merkitys ymmärretään. Kehityspolitiikassa on koko ajan ollut alan slangia lainatakseni niin sanottuja läpileikkaavia teemoja. Kaikkein heikoimmista ja köyhimmistä huolen pitäminen, ihmisoikeuksien korostaminen sekä ennen kaikkea tasa-arvon - naisten ja tyttöjen aseman – edistäminen ovat olleet aina tärkeällä sijalla.

Samoin kehitysyhteistyön eri sektoripainotukset ovat kestäneet aikaa, vaikka ovat toki eläneet ajassa: Suomen ensimmäinen virallinen kahdenvälinen kehitysyhteistyöhanke oli metsäalan hanke Tunisiassa.

Metsät ja vesisektori ovat aivan keskeisellä sijalla nykyäänkin.  Samoin opetusalan hankkeilla ja koulutuksella on aina ollut keskeinen merkitys kehitysyhteistyössämme. Koulutusbrändimme on tunnettu kaikkialla maailmassa.

Hyvät ystävät,

Omalta osaltani haluan toivottaa 100-vuotiaalle ulkoministeriölle mitä lämpimimmät onnittelut. Maanantaina työmme isänmaan eteen jatkuu. Ja tarvittaessa toki viikonloppunakin. Mutta sitä ennen on juhlan aika. Onnea!

Tämä puhe on tulostettu Ulkopoliittisen instituutin ylläpitämästä EILEN-arkistosta.

Suositeltava viittaustapa:
Anne-Mari Virolainen: Ministeri Virolaisen tervetulosanat ulkoministeriön 100-vuotisjuhlassa, 25.5.2018, http://www.eilen.fi/fi/3774/ (15.10.2019)

Tulosta sivu Lisää kirjanmerkki