Arkistonumero
3800
Luokka
Puheet
Puhuja
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö
Lähde
Alkuperäinen kieli
suomi
Kieli
Päiväys
17.9.2018

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierin ja rouva Elke Büdenbenderin valtiovierailun kunniaksi järjestetyllä juhlapäivällisellä 17.9.2018

Sehr geehrter Herr Bundespräsident, sehr geehrte Frau Büdenbender, es ist eine grosse Freude und Ehre für mich und meine Frau gewesen, Sie heute am ersten Tag Ihres Staatsbesuchs in Finnland empfangen zu dürfen.

* * *

”Illastimme tänään Paciuksen kanssa, kaksi saksalaista kaukana kotoa. Minä olen tullut tänne rakentamaan kaupungin ja Pacius kaupunkiin musiikin.” Tämä Carl Ludvig Engelin Helsinkiin sijoittuva päiväkirjamerkintä vuodelta 1835 on fiktiota, Jukka Viikilän Finlandia-palkitusta teoksesta ”Akvarelleja Engelin kaupungista”.

Faktaa sen sijaan on, että tosielämän Engelin ja Paciuksen vaikutus Suomeen tuntuu edelleen vahvana. Berliinissä Schinkelin aikalaisena opiskelleen arkkitehdin kädenjälki näkyy Presidentinlinnaa ympäröivissä kortteleissa. Hampurista kotoisin olleen säveltäjän tahdit puolestaan kuuluvat kansallislaulussamme, pian taas tässäkin salissa.

Kansakuntaamme rakennettiin Venäjän vallan aikana muutenkin monista saksalaisista aineksista. Kansallisfilosofimme J.V. Snellman perusti ajattelunsa Hegelin oppeihin. Kauppa ja uskonto, tiede ja taide olivat tiivistäneet yhteyttämme Itämeren yli jo vuosisatojen ajan sitä ennen.

* * *

Olikin luontevaa, että Saksa oli aivan ensimmäisten maiden joukossa tunnustamassa Suomen itsenäisyyden heti tammikuussa 1918. Juhlistamme siis tänä vuonna maidemme välisten diplomaattisuhteiden satavuotista taivalta.

Ensi vuonna Suomessa tulevat sadan vuoden ikään tasavaltalainen valtiomuotomme ja presidentti-instituutio. Vähältä kuitenkin piti, ettei suomalaissaksalainen yhteys ohjannut polkuamme tältä osin kovin toisenlaiseksi. Hessenin prinssi Friedrich Karl ehdittiin syksyllä 1918 jo valita Suomen kuninkaaksi, mutta ensimmäisen maailmansodan päättyminen teki äkillisesti monarkia-aikeet tyhjiksi. Tasavallan presidentin tehtävän nykyisenä hoitajana minulle sallittakoon, että olen juuri tämän maidemme välisen linkin kariutumiseen hieman tyytyväinenkin. Toisenlainen lopputulos olisi nimittäin väistämättä vaikuttanut omiin urasuunnitelmiini.

* * *

Saksan liittotasavalta ja liittopresidentti-instituutio ovat 30 vuotta nuorempia kuin suomalaiset vastinparinsa. Toisen maailmansodan raunioista nousi vuonna 1949 kaksi saksalaisvaltiota. Suomi piti yllä tasaveroisia suhteita molempiin, mutta ei valtioiden luonne meille epäselvä ollut. Yhden nimessä oli sana ”demokraattinen”, mutta vain toinen oli sitä todella. Vasta Saksan yhdistyminen ulotti liittotasavallan perustuslain takaaman demokratian sittemmin myös itäisiin osavaltioihin.

Tasavaltojemme huolella rakennetusta demokratiasta olemme syystä ylpeitä. Samalla sen tulevaisuudesta on aihetta olla huolissaan. Demokratia ei ole itsestäänselvyys. Se ei pysy hyvässä kunnossa, ellei sitä jatkuvasti vaalita. Jos kansalaistemme oikeudentunto järkkyy ja tunne epävarmuudesta, turvattomuudesta tai eriarvoistumisesta kasvaa, kasvaa myös demokratian vastaisten voimien houkutus. Näitä voimia aina kyllä löytyy, sekä yhteiskuntien sisä- että ulkopuolelta.

Herra liittopresidentti, te olette toistuvasti perännyt rohkeutta demokratiaan – Mut zur Demokratie. Itse taas olen puhunut osallisen kansallistunteesta. Siitä, että yhteiskuntamme antaman tuen ja suojan vastineeksi meidän on itse osallistuttava sen rakentamiseen ja puolustamiseen. Uskon, että tavoitteemme näiden otsakkeiden alla on yhteinen: demokratian pitäminen elinvoimaisena on paras tae yhteiskuntiemme kestävyydelle. Ilman kansalaisia, heidän rohkeuttaan, osallisuuttaan ja vastuutaan se ei onnistu. Ihmisten on koettava omakseen se yhteiskunta ja maailma, jossa he elävät.

Aivan erityinen vastuu on poliittisilla päätöksentekijöillä. Meidän on osoitettava olevamme luottamuksen arvoisia. Meidän on yhdessä tuotava vielä selvemmin esiin, miten tärkeitä demokraattiset arvot ja instituutiot ovat kansalaistemme turvallisuudelle ja hyvinvoinnille.

* * *

Aivan sama tarve koskee myös yhteistä Eurooppaamme ja koko sääntöpohjaista kansainvälistä järjestystä. Niidenkin perustana olevat arvot ja instituutiot kaipaavat kipeästi tuekseen rohkeita puolustajia. Tässä on Saksalle ja Suomelle ilmeinen mahdollisuus tehdä entistä läheisempää yhteistyötä.

Euroopan integraatioon liittyvä yhteytemme on ollut viime vuosikymmenet hyvin tiivis. Saksan yhdistymisen ja kylmän sodan päättymisen aikaansaama murros avasi Suomellekin uusia väyliä Eurooppaan. Saksan myötävaikutus ei ollut ainoastaan välillinen, vaan myös suora. Teiltä saamamme tuki EU-jäsenyysneuvottelujen eri vaiheissa oli ratkaisevan tärkeää. Siitä olemme syvästi kiitollisia. Olemme koko EU-jäsenyytemme ajan löytäneet toisemme lähes aina samanmielisten leiristä, olipa kyse koko unionin tai euroalueen asioista.

Samanmielisyys uhkaa kuitenkin nyky-Euroopassa jäädä eripuraisuuden jalkoihin. Menneiltä vuosikymmeniltä tuttu yhteinen eurooppalainen henki – osallisuuden tunnetta sekin – on katoamassa. Suunnan kääntämiseksi meidän on ponnisteltava yhdessä. Olen toistuvasti painottanut Euroopan puolustuksen merkitystä. Jos pystymme osoittamaan kansalaisillemme, että Eurooppa kantaa vastuun yhteisestä turvallisuudestamme, on muutakin yhteenkuuluvuuden tunnetta helpompi rakentaa.

Vahvempi Eurooppa saa äänensä paremmin kuulumaan myös rajojensa ulkopuolella. Vaikutusvaltaamme tarvitaan YK-järjestelmässä ja muissa kansainvälisissä järjestöissä. Yhdessä sovittujen sääntöjen ja normien puolustajien rivit jäävät vaarallisen harvoiksi, jos me eurooppalaiset puutumme joukosta. Olenkin mielenkiinnolla pannut merkille Berliinissä viime aikoina virinneet ajatukset uudesta multilateralismin allianssista.

Demokratian, Euroopan ja maailmanjärjestyksen tulevaisuudesta meillä on nyt lyhyen ajan sisällä ollut mahdollisuus keskustella sekä tänään Helsingissä että laajemmassa eurooppalaisten presidenttien kokoonpanossa viime viikolla Riiassa. Toivon, että seuraava tilaisuus tarjoutuu pian.

* * *

Suomen ja Saksan kahdenväliset suhteet voivat erinomaisesti. Saksa on vuodesta toiseen Suomen tärkein kauppakumppani. Investoinnit ja kauppavaihto välillämme ulottuvat perinteisestä teollisuudesta uuteen teknologiaan, suuryrityksistä pieniin oman alansa huippuihin. Meidän aikamme engelit ja paciukset, niin nais- kuin miespuolisetkin, liikkuvat vilkkaasti molempiin suuntiin. Suomalainen design, musiikki ja kirjallisuus tunnetaan Saksassa yhä paremmin. Matkailijavirrat ja opiskelijavaihto ovat kasvaneet ilahduttavasti entisestään. Aina on silti mahdollista edelleen laajentaa ja syventää keskinäistä ymmärrystämme ja yhteistyötämme. Valtiovierailunne on siihen hieno mahdollisuus.

Herr Bundespräsident, Frau Büdenbender, kun illastatte tänään kanssamme Helsingissä, Engelin kaupungissa, toivon, että ette tunne olevanne kaukana kotoa. Haluan kohottaa maljan teidän kunniaksenne, ja Suomen ja Saksan väliselle ystävyydelle.

Tämä puhe on tulostettu Ulkopoliittisen instituutin ylläpitämästä EILEN-arkistosta.

Suositeltava viittaustapa:
Sauli Niinistö: Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeierin ja rouva Elke Büdenbenderin valtiovierailun kunniaksi järjestetyllä juhlapäivällisellä 17.9.2018, 17.9.2018, http://www.eilen.fi/fi/3800/ (16.7.2019)

Tulosta sivu Lisää kirjanmerkki