Arkistonumero
3847
Luokka
Puheet
Puhuja
Puolustusvoimain komentaja Jarmo Lindberg
Lähde
Alkuperäinen kieli
suomi
Päiväys
21.1.2019

Puhe 228. Maanpuolustuskurssin avajaisissa 21.1.2019

Herra Ministeri, hyvät 228. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat, hyvät naiset ja herrat! Herr minister, bästa deltagare i den 228:e riksomfattande försvarskursen, mina damer och herrar!

Maanpuolustuskurssit ovat olleet kiinteä osa suomalaista yhteiskuntaa jo yli puolen vuosisadan ajan. Se kertoo osaltaan kurssien merkityksestä maamme turvallisuuden ja varautumisen edistämisessä läpi vuosikymmenien. Teidän nyt kurssin aloittavien osallistuminen tähän tapahtumaan, arjen muista kiireistänne huolimatta, on osoitus siitä, että yhteiskuntamme turvallisuus koetaan laajasti meidän jokaisen tehtäväksi myös tämän päivän maailmassa.

Jag hälsar er hjärtligt välkomna till den riksomfattande försvarskursen, där ni har möjlighet att bekanta er med och diskutera såväl dagsaktuella säkerhetsfrågor som rör vårt land som frågor som gäller det militära försvaret.

Hyvät kuulijat

Sotilaallisen maanpuolustuksemme perusta on olosuhteisiimme ja tarpeisiimme rakennettu Suomen malli. Sen kulmakivinä ovat asevelvollisuus, uskottava, koko maan kattava puolustus ja sotilasliittoihin kuulumattomuus. Taustalla on kansalaisten vahva maanpuolustustahto. Sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisyyn ja tarvittaessa torjuntaan tarvitsemme sekä korkean teknologian kärkikykyjä että laajaa reserviä.

Puolustusvoimat on tänään hyvässä kunnossa ja kykymme täyttää tehtävämme on hyvä – lähialueemme heikentyneestä turvallisuustilanteesta huolimatta. Velvollisuutenamme on ylläpitää toimintaympäristöön suhteutettua puolustuskykyä ja valmiutta joka hetki. Uskottava puolustuskyky toimii myös turvallisuusympäristöä vakauttavana tekijänä.

Suomen mallin näkökulmasta on kyse siitä, kuinka ja millä edellytyksillä kykenemme puolustamaan koko Suomea ottaen huomioon taloudelliset reunaehdot ja nykyiset suorituskykymme. Tällaista tarkastelua ei tässä yhteydessä voi kuitenkaan ulottaa kaikille mallimme osa-alueille, vaan on aiheellista keskittyä muutamiin puolustuksemme ominaispiirteisiin ja tekijöihin, jotka ovat erityisen ajankohtaisia juuri nyt.

Bästa publik

Försvaret av hela Finland kräver förutom spetsförmågor tillräckligt många soldater. Yrkesmilitärerna bildar kärnan i våra krigstida trupper, men försvaret av hela Finland under undantagsförhållanden grundar sig på den reserv som produceras genom värnplikten. De värnpliktigas andel av våra krigstida trupper, som har en styrka på 280 000 soldater, är över 90 procent.

Asevelvollisuus, joka pohjautuu kaikkia kansalaisia koskevaan maanpuolustusvelvoitteeseen, on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi ylläpitää laajan maamme puolustuskyky sekä normaali- että poikkeusoloissa.

Nykyinen, miesten asevelvollisuuteen perustuva puolustusjärjestelmä, jota naisten vapaaehtoinen asepalvelus täydentää, täyttää sotilaalliset tarpeemme ja toimii hyvin.

Asevelvollisuuden lähtökohtana ovat siis sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeet. Nykyjärjestelmän ydin on riittävä koulutettavien määrä, joka turvaa sodan ajan joukkorakenteemme. Sotilaallisesta näkökulmasta varusmiespalveluksen suorittavien määrää ei ole tarvetta nykyisestä lisätä. Kykenemme tuottamaan tarvittavat sodan ajan joukot kouluttamalla palveluskelpoisen miespuolisen ikäluokan sekä vapaaehtoisen asepalveluksen suorittavat naiset.

On myös huomionarvoista, että varuskuntaverkostomme ja kouluttajavahvuutemme on mitoitettu nykyisen järjestelmämme mukaan. Merkittävä lisäys koulutettavien asevelvollisten määrään edellyttäisi vastaavia lisäyksiä koulutustiloihin, -materiaaliin ja -henkilöstöön. Sama koskisi myös Puolustusvoimien rahoitusta. Varusmieskoulutuksen suorat kustannukset ovat hieman alle 250 miljoonaa euroa vuodessa. Koko naisikäluokan kouluttaminen kasvattaisi vuosikustannuksia saman verran.

Sekä naisia että miehiä koskeva ja valikointiin perustuva järjestelmä ei olisi yhdenvertaisuuden näkökulmasta ongelmaton. Kuinka valita ne henkilöt, jotka suorittavat palveluksen, syrjimättä ketään? Jos tavoitteena olisi kokonaan vapaaehtoinen järjestelmä, miten taattaisiin etukäteen riittävä koulutettavien määrä? Esimerkiksi Ruotsin ja Norjan malleilla sodan ajan vahvuutemme romahtaisi muutamassa vuodessa.

Asevelvollisuuslain mukaan "kutsunnassa määritetään asevelvollisen palveluskelpoisuus, ja sen perusteella päätetään palveluksesta". Kaavailtua kaikille naisille suunnatusta vapaaehtoisesta asepalveluksesta tai koko ikäluokkaa koskevasta kansalaispalveluksesta informoimista ei siten voi käsitellä kutsuntoina, vaan tulisi puhua tiedottamisesta ja siihen liittyvistä tilaisuuksista.

Naisten velvoittaminen tiedotustilaisuuksiin osallistumiseen tai kutsuntoihin vaatisi muutoksia lainsäädäntöön, ja samalla se lisäisi kuluja. Laskelman mukaan naisikäluokan osallistuminen nykyisenkaltaisiin kutsuntoihin, joihin kuuluu myös ennakkolääkärintarkastus, tuottaisi lisämenoja yli 3,5 miljoonaa euroa vuodessa, mikä olisi huomattava hinta pelkästään informaatiotilaisuudesta.

Kansalaispalvelus eli sotilaallisen maanpuolustuksen ohella tapahtuva maanpuolustusvelvoitteen laajempi konkretisointi kokonaisturvallisuuden tehtävillä on periaatteellisesti kannatettavaa, koska perustuslaissa kaikille kansalaisille on määritetty maanpuolustusvelvollisuus. Kansalaispalvelukseen liittyvä keskustelu on kuitenkin vielä alkuvaiheessa, ja siitä puuttuu konkretiaa. Tuhansien ihmisten kansalaispalveluksen koulutukselta puuttuvat hallinnonalojen määrittämät tarpeet, infrastruktuuri, koulutusvälineet, kouluttajat ja resurssit. Olisi selvitettävä, kuka tätä ihmismäärää vuodesta toiseen kouluttaisi, mitkä olisivat koulutussisällöt ja missä koulutus järjestettäisiin. Keskusteluun tulisikin tuoda mahdollisimman pian realistisia sisältöjä siitä, mitä kansalaispalveluksella tavoitellaan, jotta voitaisiin tarkemmin arvioida ja muodostaa kanta tällaiseen palvelukseen.

On tärkeää muistaa myös se, että Suomen kokonaisturvallisuudessa Puolustusvoimien vastuulla on vain sen yksi osa, sotilaallinen maanpuolustus. Puolustusvoimat ei pohjimmiltaan voi olla se taho, joka koordinoi tai järjestää kansalaispalveluksen kokonaisuudessaan – jokaisen hallinnonalan tulee vastata omasta varautumisestaan eli tässä tapauksessa tuhansien ihmisten vuosittaisesta kouluttamisesta.

Kuten todettua, tarvetta asevelvollisuusjärjestelmän muutoksille sotilaallisen maanpuolustuksen näkökulmasta ei ole. Tätä mieltä on myös valtaosa kansasta. Kolme neljäsosaa suomalaisista kannattaa nykyistä, miesten asevelvollisuuteen perustuvaa puolustusjärjestelmää. Sitä täydentää naisten vapaaehtoinen asepalvelus.

On tärkeää, että maanpuolustuksesta keskustellaan. Mikäli asevelvollisuusjärjestelmäämme halutaan kuitenkin muuttaa muista kuin sotilaallista syistä, tulee varmistaa se, että muutokset eivät vaaranna sodan ajan joukkojemme tuottamista tai ylläpitoa. Ei voida ottaa sellaista riskiä, että loisimme sellaisen uuden järjestelmän, joka muutamassa vuodessa voisi romahduttaa puolustuksemme selkärangan nykyisessä haasteellisessa turvallisuusympäristössämme.

Arvoisa yleisö

On selvää, että riittävät resurssit suhteessa tehtäviimme ja toimintaympäristöömme ovat edellytys Puolustusvoimien suorituskyvyn ylläpitämiselle sekä kehittämiselle tänään ja tulevina vuosina. Eduskunnan toissa kesänä hyväksymä puolustusselonteko linjaa selkeästi sen resurssitason, joka tarvitaan toimintaympäristöön suhteutetun puolustuskyvyn ylläpitämiseksi. Linjauksissa on otettu huomioon niin valmiuden parantaminen, riittävän materiaali-investointitason palauttaminen kuin strategisten suorituskykyhankkeiden toteuttamisen edellyttämän erillisrahoituksen välttämättömyyskin.

Tänä vuonna Puolustusvoimien resurssit ja tehtävät ovat tasapainossa. Se on saatu aikaan paitsi Puolustusvoimille kohdennettujen lisämäärärahojen myös Puolustusvoimien omien sisäisten säästötoimien tuloksena. Puolustusselonteon linjausten perusteella Puolustusvoimien kehykseen on sisällytetty valmiuden parantamiseen 50 miljoonaa euroa ja materiaali-investointeihin 130 miljoonan aiempien kehysleikkausten kompensoimiseksi. Sopimussotilaiden palkkaamiseen on saatu 2 miljoona euroa. Puolustusvoimille on myönnetty myös lisämäärärahaa sadan uuden tehtävän perustamiseen ja sotilastiedustelulain taloudellisten vaikutusten kattamiseen.

Puolustusvoimiin on kuitenkin kohdennettu myös määrärahaleikkauksia, ja toimintaamme on kohdistunut menopaineita, esimerkiksi kiinteistökuluihin. Puolustusvoimat onkin kehyslisäyksistä huolimatta joutunut viime vuosina siirtämään määrärahojaan puolustusmateriaalihankinnoista toimintaan.

On elintärkeää, että selonteon kirjaukset toteutuvat myös tulevina vuosina. Ne takaavat resurssiperustan puolustuskykymme säilyttämiselle myös 2020-luvulla ja siitä eteenpäin. On kuitenkin tiedostettava, että vaikka puolustusselonteon linjaukset toteutuisivatkin täysmääräisesti tulevina vuosina, määrärahojemme riittävyyteen kohdistuu siitä huolimatta lähitulevaisuudessa riskejä, jotka tulisi poistaa viipymättä.

Erityisen haasteen 2020-luvun resurssien tasapainolle tuo julkisen talouden suunnitelman digitalisaatiolle ja tuottavuudelle asettama 0,3 prosentin vuosittainen tuottavuustavoite. Se konkretisoituu rahoitusleikkauksina toimintamenoihimme. Vuonna 2020 säästötarve on noin viisi miljoonaa euroa vuodessa, ja se kasvaa asteittain siten, että se on noin 50 miljoonaa euroa vuosikymmenen lopulla. Julkisen talouden suunnitelman määrärahaleikkaukset johtavat toteutuessaan siihen, että puolustusmateriaalihankinnoista jouduttaisiin jälleen siirtämään määrärahoja toimintamenoihin päivittäisen toiminnan ja suorituskykyjen ylläpitämiseksi.

Resursseja tarkasteltaessa ei voida unohtaa myöskään ihmisiä, jotka kehittävät, rakentavat ja ylläpitävät Puolustusvoimien suorituskykyjä niin joukoissa kuin esikunnissakin. Neljä vuotta sitten toimeenpannussa puolustusvoimauudistuksessa organisaatiomme ja henkilöstömme viritettiin muiden säästöjen ohella minimitasoon. Henkilöstössä tämä tarkoitti palkatun henkilökunnan supistamista 17 prosentilla eli noin 2 300 henkilöllä nykyiseen noin 12 000 henkilöön.

Kuten hyvin tunnettua, toimintaamme on sen jälkeen kohdistunut monia uusia velvoitteita, jotka ovat kummunneet toimintaympäristön muutoksista, uusista uhkista ja kansainvälisistä sitoumuksista. Velvoitteet ovat näkyneet lisääntyneinä valmiusvaatimuksina, uusien suorituskykyjen, kuten kyberpuolustuksen, rakentamisena, kansainvälisen toiminnan volyymin kasvuna ja myös Puolustusvoimille annettuna uutena tehtävänä. Kaikki nämä tekijät ovat kasvattamassa palkatun henkilöstön tarvetta. Puolustusvoimat on vastannut henkilöstöhaasteisiin siirtämällä henkilöitä Puolustusvoimien sisällä toimintamme kannalta tärkeimpiin tehtäviin. Puolustusvoimille myönnetyt sata uutta tehtävää kohdennetaan pääosin asevelvollisten koulutukseen. Myös henkilöstön jaksamiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Työilmapiiritutkimustemme tulokset osoittavat kuitenkin viime vuosilta ennätyshyviä tuloksia.

Puolustusvoimien näkökulmasta hallittua henkilöstömäärän kasvattamista kannattaa siis tarkastella, ja jos siihen päädytään, se tulee myös resursoida.

Puolustusvoimissa ei ole enää löydettävissä uutta merkittävää tuottavuuspotentiaalia ilman ydintoimintojen leikkaamista ja puolustusjärjestelmän perusteisiin puuttumista. On ensiarvoisen tärkeää, että Puolustusvoimille taataan tarvittavat määrärahat ja henkilöstövoimavarat tulevina vuosina ensi vuosikymmenen tarpeisiin vastaamiseksi. Muussa tapauksessa on todennäköistä, että joudumme ensi vuosikymmenellä tarkastelemaan vakavasti sitä, kuinka tasapainottaa määrärahojen riittävyys, toiminnan taso ja materiaalinen valmius sekä henkilöstömäärä keskenään.

Hyvät kuulijat

Puolustusvoimien suorituskykyjä ylläpidetään ja kehitetään kokonaisuutena. Tavoitteena on oloihimme sopiva ja toimintaympäristöä vastaava tasapainoinen suorituskykykokonaisuus, ei pelkästään jonkin puolustushaaran tai aselajin optimiratkaisu. Rajallinen budjetti ei kuitenkaan mahdollista kaikkien suorituskykyjen kehittämistä samanaikaisesti.

Tällä vuosikymmenellä kehittämisen kärkenä on Maavoimat. Sen tärkeimpinä suorituskykyhankkeina ovat uusien sodan ajan joukkojen varustaminen sekä Maavoimien nopean toimeenpanokyvyn, liikkuvuuden, tulivoiman ja iskukyvyn kehittäminen. Maavoimien isku- ja tulivoiman kehittymisestä kertovat muun muassa jo hankitut Leopard 2A6 -taistelupanssarivaunut, K9 Moukari -panssarihaupitsit sekä täsmävaikutteiset ja kauaskantavat GLMRS-raketit.

Meri- ja Ilmavoimien pääjärjestelmät poistuvat käytöstä peräkkäin 2020-luvulla. Niitä korvaavat alus- ja hävittäjähankinnat ovat puolustuksemme ensi vuosikymmenen elintärkeitä strategisia hankkeita.

Merivoimien uudet alukset ovat välttämätön osa Suomen puolustusta. Laivue 2020:n monitoimikorveteilla korvataan seitsemän elinkaarensa lopussa olevaa taistelualusta. Hanke on edellytys meripuolustuksen tehtävien toteuttamiseksi myös ensi vuosikymmenen puolenvälin jälkeen. Hankkeen valmistelut etenevät suunnitellusti. Alusten ja niihin tulevien järjestelmien hankintasopimukset on tarkoitus solmia tänä keväänä. Laivueen on suunniteltu olevan toimintavalmis ensi vuosikymmenen lopussa.

Ilmavoimien Hornet-hävittäjät poistuvat suunnitelmien mukaisesti käytöstä täysinpalvelleina 2020-luvun puolivälistä alkaen. Hävittäjien korvaaminen uusilla suorituskykyisillä monitoimihävittäjillä on Suomen puolustuskyvyn kannalta elintärkeää. Hankittavilla hävittäjillä turvataan Ilmavoimien taistelukyky niin normaali- kuin poikkeusolojenkin tarpeisiin 2060-luvulle saakka.

Hornetien korvaamishankkeen eli HX-hankkeen valmistelu etenee aikataulussa ja puolustuselonteon antamien suuntaviivojen mukaisesti. Selonteossa linjataan, että Hornet-kaluston poistuva suorituskyky korvataan täysimääräisesti turvallisuusympäristön asettamien vaatimusten mukaan. Tämä edellyttää sellaista monitoimihävittäjien määrää, joka mahdollistaa operaatiot koko valtakunnan alueella, eli kyse on koko Suomen alueen puolustamisesta.

Tulevien hävittäjien valinta tapahtuu ensisijaisesti sotilaallisista lähtökohdista. Uuden järjestelmän kokonaissuorituskyky on avainasemassa valittaessa parasta hävittäjää Suomelle. Suorituskyvyn lisäksi koneen valinnassa huomioidaan myös huoltovarmuus, teollinen yhteistyö eli kotimaisen teollisuuden osallistuminen hankintaan, elinjaksokustannukset sekä hankinnan turvallisuus- ja puolustuspoliittiset vaikutukset. Koneiden käyttökustannukset katetaan nykyiseen tapaan vuosittaisista toimintamenoista. Ylläpitokustannukset suunnitellaan säilytettävän nykytasolla.

Hankinnan valmistelut tähtäävät siihen, että valinta ja sopimus tulevasta monitoimihävittäjästä voidaan tehdä vuoden 2021 aikana. Uusien hävittäjien täysi toimintakyky ja -valmius saavutetaan suunnitelman mukaan vuonna 2030.

Hankkeen kustannusarvio on puolustusselonteon mukaisesti noin 7–10 miljardia euroa. Kustannus on niin suuri, ettei sitä kyetä kattamaan normaalista puolustusbudjetista, vaan se vaatii erillisrahoituksen.

Hornetien suorituskyvyn korvaaminen täysmääräisesti ja koneiden oikea-aikainen hankinta ovat edellytyksenä sille, että ilmapuolustuksemme säilyy ensiluokkaisessa iskussa myös tulevaisuudessa.

Hyvät 228. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin osanottajat

Edessänne ovat tiiviit viikot yhteiskuntamme kokonaisturvallisuuteen ja maanpuolustukseen liittyvien asioiden parissa. Uskon, että aktiivisella otteella saatte kurssista eniten irti. Tuokaa opetuskeskusteluihin oma osaamisenne ja asiantuntemuksenne ja haastakaa rohkeasti alustajia ja muita kurssilaisia.

Toivon, että kurssi vahvistaa entisestään käsitystänne siitä, että Suomen turvallisuus on jokaisen suomalaisen asia. Turvallisuutta ei voi ulkoistaa vain viranomaisille. Jokainen voi vaikuttaa oman, lähipiirinsä ja yhteiskunnan turvallisuuden ylläpitämiseen.

Toivotan teille antoisaa maanpuolustuskurssia.

Puolustusvoimain komentaja
Kenraali Jarmo Lindberg

Tämä puhe on tulostettu Ulkopoliittisen instituutin ylläpitämästä EILEN-arkistosta.

Suositeltava viittaustapa:
Jarmo Lindberg: Puhe 228. Maanpuolustuskurssin avajaisissa 21.1.2019, 21.1.2019, http://www.eilen.fi/fi/3847/ (23.8.2019)

Tulosta sivu Lisää kirjanmerkki