Suomen ulkopolitiikan asiakirja-arkisto ja kronologia
Lisää kirjanmerkki

Puolustusministeri Antti Kaikkosen tervehdys 241. Maanpuolustuskurssin avajaisissa 19.9.2022

Hyvät maanpuolustuskurssille kutsutut,

kummikurssilaiset,

arvoisa Puolustusvoimain komentaja,

hyvät naiset ja miehet,

Ärade åhörare, mina damer och herrar.

Turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan liitettävinä hyveinä on yleisesti pidetty vakautta, harkitsevaisuutta ja puoluerajat ylittävää yhtenäisyyttä - kansallisen intressin taakse asettumista, ilman tarpeetonta politikointia.

Itsenäisen Suomen taivalta voi katsoa tyytyväisenä taaksepäin peilaten edellä mainitsemiini hyveisiin. Suunta on pitänyt, eivätkä kädet ruorissa tai miehistön puolella ole vapisseet. Vaikka tiukkojakin paikkoja on ollut. 

Vakauden, harkitsevaisuuden ja äkkiliikkeiden välttämisen ollessa ymmärrettäviä valtiotaidon hyveitä, on kuitenkin myös niin, että turvallisuus- ja puolustuspolitiikkamme ei ole turvassa nopeilta kansainvälisen asetelman muutoksilta.

Kansainvälistä järjestelmää, aivan kuten ihmiselämää yleensäkin, määrittävät epävarmuus, haavoittuvuus ja jatkuva muutos. Intressejään ja kansalaisiaan turvaavan valtion on myös kyettävä nopeisiin liikkeisiin, kun tilanne niin vaatii.

Muutospaineiden alla on oltava tarvittaessa kyky ottaa uusi kurssi - ideaalitilanteessa kansan ja poliittisen kentän yhtenäisyys säilyttäen. Tähän manööveriin liittyy vaikeuskerrointa, varsinkin Suomen kaltaiselle maalle, jonka geopoliittinen asetelma on tunnetusti haastava.

Maanpuolustuskurssin osallistujajoukkona asetutte osaksi pitkää jatkumoa. Kurssilla tulette oppimaan, miten järjestelmämme toimii kohdatessaan tilanteen, johon on kyettävä reagoimaan nopeastikin.  Silloin kun pelilaudan osaset asettuvat uuteen asentoon.

Hyvät kuulijat,

Suomen päätös hakea Nato-jäsenyyttä on historiamme käännekohta, sitä ei käy kieltäminen. Emme kuitenkaan ole hurjastelleet tähän tienristeykseen kaasu pohjassa, sivuille katselematta.

Olemme toki nopeassa tilannekehityksessä ottaneet päättäväisen suunnan kohti sotilaallista liittoutumista ja olemme monelta osin uuden ja tuntemattomankin edessä. Muutos on iso henkisesti, poliittisesti, kulttuurisesti, mutta se on myös merkittävä käytännön tason muutos.

Siirtyessämme kohti Nato-jäsenyyttä on kuitenkin hyvä hahmottaa myös jatkumoita, joita ei suinkaan ole tarpeen hylätä Nato-jäsenyyden myötä.

Suomella on vahva kansallinen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintalinja. Vaikka Venäjä-suhteemme perusteet ovat muuttuneet perustavalla tavalla kuluvan vuoden aikana, tuoreimmat selontekomme ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä puolustuspolitiikan osalta ovat edelleen monilta osin relevantteja.

Jatkamme puolustuskykymme pitkäjänteistä kehittämistä, sillä olemme itse, Naton jäsenenäkin, ensisijaisia Suomen puolustajia. Tätä asiaa emme voi emmekä halua ulkoistaa, mutta pyrkimyksemme on luonnollisesti varmistaa puolustuspolitiikallamme Naton mahdollisimman tehokas kyky auttaa meitä tarvittaessa.

Sota Ukrainassa on osoittanut sotilaallisen tuen merkityksen modernissa sodankäynnissä, mutta myös haasteet, jotka on huomioitava. Sota Ukrainassa on myös osoittanut läntisen yhtenäisyyden merkityksen tilanteessa, jossa vaakalaudalla ei ole vain Ukrainan tulevaisuus, vaan koko kansainvälisen turvallisuusjärjestyksen perusperiaatteet.

Lisäksi muu kahden- ja monenvälinen yhteistyö säilyy tärkeänä. Ennakoin tietyiltä osin vahvaakin syventymistä; tärkeät kumppanimme ovat tulevaisuudessa tärkeitä liittolaisiamme, jotka ovat jo viime keväänä ilmaisseet vahvoja sitoumuksia ja osoittaneet tukeaan turvallisuutemme takaamiseksi.

Se tiivis puolustusyhteistyön verkosto, jonka olemme rakentaneet, on Nato-hakemusprosessin aikana osoittanut arvonsa. Puolustusyhteistyön eri muodot tukevat toisiaan ja tämä filosofia löytyy nykyisestä ja jo edeltävistäkin puolustusselonteosta.

Puolustusjärjestelmän kaksi tukijalkaa, kyky puolustautua itsenäisesti sekä kyky tarvittaessa puolustautua yhdessä muiden kanssa, ovatkin olleet tämän ja edeltävän selontekokauden johtavia periaatteita. Olemme niitä kovalla työllä edistäneet jo pitkään puolustushallinnossa. Tämän pitkäjänteisen työn ansiosta meillä on hyvät lähtökohdat Nato-jäsenyyteen valmistautumiselle.    

Seuraavaksi haluaisin jakaa muutaman huomion sen etenemisestä.

Sotilaallisen liittoutumisen jäsenyysvalmistelut ja tulevaisuudessa sen käytännön päivittäinen toteutus Naton rakenteissa ovat isolta osin puolustushallinnon harteilla. On myös tärkeä huomioida, että Naton uudessa strategisessa konseptissa korostuu entisestään yhteisen puolustuksen merkitys, mikä edellyttää jäsenmaiden puolustushallinnoilta entistä enemmän panostuksia pelotteen ja puolustuksen tehtäviin, mutta myös kriisinehkäisyyn ja kriisinhallintaan sekä yhteistyövaraiseen puolustukseen.

Puolustushallinnossa olemme jo kesästä alkaen aloittaneet prosesseja, joilla kartutetaan omaa tietopohjaamme Naton päivittäiseen työhön liittyvistä käytänteistä, mutta myös niihin liittyvistä teknisistä ja hallinnollisista vaatimuksista puolustusministeriössä ja Puolustusvoimissa.

Asioita on paljon ja aikaa vähän, mutta tästäkin selvitään. Mutta ei selvitä ilman lisäkäsiä; Suomi tulee sijoittamaan Naton rakenteisiin moninkertaisen määrän sotilaita nykytilanteeseen verrattuna, joskin asteittain, vuosien varrella.

Lisäksi tarvitsemme siviilihenkilöstöä Nato-puolustuspolitiikkamme valmisteluun sekä puolustusministeriössä että maailmalla. Myös joukkojen ja suorituskykyjen asettaminen Naton yhteisen puolustuksen ja pelotteen tarpeisiin Suomen velvoitteiden mukaisesti tulee olemaan iso ponnistus. Suomelta odotetaan jatkossa osallistumista myös Naton rauhan ajan yhteisen puolustuksen tehtäviin.

Hyvät kuulijat,

Nato on poliittinen ja sotilaallinen liittouma ja merkittävimmät päätökset tehdään aina siviilirakenteissa. Suomi ei vahvasta kumppanuudestaan huolimatta ole tähän mennessä osallistunut Naton puolustuspoliittisten päätösten valmisteluun, päätöksentekoon ja toteutukseen. Näihin joudumme jäsenyytemme ensimmäisinä vuosina totuttautumaan. Työtä riittää, mutta se on todella työtä, jolla on tarkoitus.

Yksi tärkeä työlinja on edellytysten luominen Suomen puolustuspoliittisille Nato-linjauksille. Tarkkailijajäsenyys auttaa tässä asiassa, sillä meillä on jo nyt laaja pääsy Naton asiakirjoihin ja kokouksiin. Meillä on lisäksi jo ennestään hyvä käsitys Nato-jäsenyyteen liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista sekä asioista, jotka tulevat muodossa tai toisessa hoidettavaksi jokaiselle jäsenelle.

Hyvistä lähtökohdista huolimatta meitä odottaa uusi arki sotilaallisesti liittoutuneena maana. Esimerkkinä, puolustusministeriön hallinnonalalla on Natossa merkittävä määrä sellaisia uusia komiteoita, joissa emme aikaisemmin ole olleet mukana. Huolellinen pohjatyö, valmistelu ja harkinta on tarpeen, kun valmistelemme kantojamme uusiin kysymyksiin.

Tämä ei hosumalla parane, sillä huomioitavia asioita on valtava määrä, sekä poliittisesta että sotilaallisesta näkökulmasta. Tämä on meille myös henkinen muutos ja koska Suomen perinteeseen ei kuulu turvallisuuspoliittisten asentojen nykivät liikkeet edes-takaisin, niin ehkäpä voimme noudatella ylipäällikön askelmerkkejä tässäkin: ei viivytellen, mutta huolella.  Pidemmälle kantavien puolustuspoliittisten linjausten aika konkretisoituu vasta täysjäsenyyden myötä.

Hyvät kurssilaiset,

Yksi aihe, jossa on jo havaittavissa lievää asemiin ajoa, on Naton infrastruktuurin mahdollinen sijoittaminen Suomen alueelle. Naton komento- ja joukkorakenteeseen liittyvät kysymykset ovat Nato-puolustuspolitiikan kovinta ydintä, eikä suinkaan asia, joka on vain Suomen päätettävissä. Eri tulokulmat ja etujemme mukaiset tavoitteet täytyy toki arvioida puolustushallinnossamme perinpohjaisesti, mutta muistuttaisin, että ennen kaikkea kyse on myös keskusteluista ja valmisteluista tulevien liittolaistemme kanssa.

Nato ei ole tähän päiväänkään mennessä työntämällä työntänyt jäsenmaihinsa rakenteitaan, vaikka jäsenmaa olisi sitä kovasti toivonutkin. Tässä tärkeässä asiassa ei ole syytä hötkyillä.

Sen voin kyllä jo tässä vaiheessa sanoa, että kyllä tulemme selvittämään erilaisia vaihtoehtoja Naton läsnäololle Suomessa. Mahdollisten ratkaisujen aika on vasta selvästi tuonnempana, mutta niiden täytyy olla Naton kannalta perusteltavissa ja Suomen turvallisuutta hyödyttäviä.

Naton komento- ja johtorakenteet ovat yksi palikka Nato-kokonaisuudessa, jossa sotilaallisen tarpeen on kohdattava liittolaisten poliittiset tavoitteet – eli tulevaisuudessa 32 maan tavoitteet. Asiaan liittyviä jatkoaskelia ovatkin kansallisen tahtotilan määrittelyn ohella laaja-alainen poliittinen dialogi tulevien liittolaisten kanssa eri tasoilla.

Yksi iso kulttuurinen ja poliittinen muutos Suomen Nato-jäsenyyden myötä onkin se, että asetumme osaksi jo olemassa olevaa jäsenmaiden yhdessä päättämää poliittista ohjausta. Tässä tärkein on Naton strateginen konsepti ja sen toimeenpanoa viitoittavat muut liittokunnan asiakirjat.

Näissä kehyksissä poliitikoilla ja virkamiehillä riittää työsarkaa tulevina vuosina ja vuosikymmeninä, kun haemme osaltamme parasta kehityssuuntaa Natolle ja Suomelle osana Natoa. Uskon, että Suomella on pragmaattisena ja vahvan puolustuskulttuurin omaavana maana hyvät mahdollisuudet vaikuttaa asioihin, mutta kotiläksyt ja oppiminen on hyvä tehdä ensin huolella.

Itse pääsen harjoittelemaan Nato-arkea liittokunnan lokakuun puolustusministerikokouksessa, joka on ensimmäinen laatuaan, johon Suomi pääsee osallistumaan kokonaisuudessaan, ydinaseosioita lukuun ottamatta. Emme toki osallistu tarkkailijana päätöksentekoon, mutta saamme erinomaisen näkymän siihen, mitä asioita hallintoni, yhteistyössä erityisesti ulkoasianhallinnon kanssa, pääsee käsittelemään tulevina vuosina.

Sen tiedämme jo nyt, että aiheet ovat joka tapauksessa merkittäviä, ja ne tulevat muokkaamaan myös Suomen puolustuspolitiikkaa.

Oma toiveeni on, että tuo politiikka sisältää jatkossakin vakautta, harkitsevaisuutta ja puoluerajat ylittävää koherenssia sekä kansallisen intressin taakse asettumista. Samalla on säilytettävä kyky nopeaan päätöksentekoon tarvittaessa, kun tilanne niin vaatii.

Hyvät maanpuolustuskurssilaiset,

Puolustuskyky on yksi Suomen seitsemästä elintärkeästä toiminnosta. Puolustushallinto vastaa Suomeen kohdistuvien sotilaallisten uhkien ennaltaehkäisystä ja torjunnasta.

Lisäksi tuemme muuta yhteiskuntaa ja viranomaisia kokonaisturvallisuuden toimintamallin mukaisesti. Varautuminen monitahoisiin uhkiin, joissa yhdistyvät sotilaalliset ja ei-sotilaalliset keinot, on osa tätä yhteistoimintaa.

Tänään alkava maanpuolustuskurssi antaa teille hyvät mahdollisuudet perehtyä suomalaiseen kokonaisturvallisuuden toimintamalliin ja varautumisen perusteisiin. Olkaa aktiivisia tulevien viikkojen aikana. Hyödytte kurssista varmasti. Pitäkää huoli myös siitä, että kurssilla kerryttämänne osaamispääoma päätyy suomalaisen yhteiskunnan hyödyksi.

Försvarskursen som börjar i dag ger er alla en fin möjlighet att bekanta sig med den finska totalsäkerhetsmodellen samt beredskapens grunder. Jag uppmuntrar er att vara aktiva under de här veckorna. Ni kommer att få mycket nytta av kursen. Ta även hänsyn till att allt ni har lärt under kursen skulle hamna tillbaka till det finska samhällets nytta.

Jag önskar er en angenäm försvarskurs.

Toivotan teille antoisaa maanpuolustuskurssia.

Lisää kirjanmerkki