Paavo Väyrynen oli Suomen ulkoministeri vuosina 1991-1993 Ahon hallituksessa (H65). Väyrysen ulkoministerinä pitämät puheet tuolta ajalta on nyt lisätty arkistoon. Puheita on yhteensä 93 kpl, joista eri kielillä: suomeksi 65 kpl, ruotsiksi 10 kpl ja englanniksi 44 kpl. Muutamista puheista on mukana myös käännökset ranskaksi, saksaksi ja venäjäksi.

Heikki Haavisto oli Suomen ulkoministeri vuosina 1993-1995 niin ikään Ahon hallituksessa (H65). Haavisto oli keskeisesti mukana neuvoteltaessa Suomen liittymisestä Euroopan unioniin. Haaviston ulkoministerinä pitämät puheet on lisätty arkistoon. Puheita on yhteensä 59 kpl, kieliversioita seuraavasti: suomeksi 34 kpl, ruotsiksi 4 kpl ja englanniksi 32 kpl.

Paavo Rantanen tuli ulkoministeriksi Heikki Haaviston tilalle tämän saatua sairaskohtauksen. Rantanen oli puolueisiin sitoutumaton, ja ulkoministerinä Ahon hallituksessa (H65) ajalla 3.2.1995 - 13.4.1995 (70 päivää). Häneltä löytyy arkistosta kaksi puhetta (molemmat suomeksi).

Puheiden alkuperäiset arkistokappaleet löytyvät ulkoasiainministeriön arkistosta.

Teemu Palosaari: Neither neutral nor non-aligned: The Europeanization of Finland's foreign and security policy

Liityttyään Euroopan unioniin vuonna 1995 Suomi on sekä mukautunut unionin yhteiseen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan että yrittänyt vaikuttaa siihen. Toisin sanoen Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka on eurooppalaistunut.

Osallistuminen EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan on vaikuttanut vahvasti moniin Suomen politiikan muutoksiin. Ne koskevat esimerkiksi kansallista kantaa asevoimien lähettämiseen ulkomaille, liittoutumattomuuden tulkintaa ja Suomen keskeisten ulkopoliittisten päätöksentekijöiden välistä vallanjakoa.

Yrittäessään vaikuttaa eurooppalaiseen politiikkaan Suomi on turvautunut liittoutumattomuuteensa. Tavoitteena on ollut vaikuttaa EU:n puolustuspolitiikan suuntaan siten, ettei Suomi joutuisi luopumaan asemastaan sotilaallisesti liittoutumattomana maana.

Osallistuminen EU:n ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan on ollut Suomelle myös keino määrittää omaa identiteettiä. Pienen valtion identiteetti on korvautunut pienen EU-jäsenvaltion identiteetillä. Tämän muutoksen vuoksi Suomea ei enää nähdä yksinäisenä tukkina tai lastuna maailmanpolitiikan myrskyissä, vaan Suomen nähdään olevan osa itseään isompaa, eurooppalaista tukkilauttaa. Se kelluu pientä lauttaa tasaisemmin ja rauhallisemmin, sillä yhteisen lautan massa pehmentää maailmanpolitiikan myrskypuhureita ja niiden aiheuttamia iskuja.

Julkaisun voi ladata UPI:n www-sivuilta täältä 

Pertti Paasio oli Suomen ulkoasiainministeri vuosina 1989-1991 Holkerin hallituksessa (H64). Tuon ajan kansainvälisen areenan tapahtumia ovat mm. Persianlahden sota ja Saksojen yhdistyminen. Kylmä sota veteli viimeisiään. Paasion puheista on Eilen –arkistoon lisätty nyt vuosien 1990-91 puheet, ja niitä on yhteensä 64 kpl. Puheista suurin osa on suomeksi, mutta myös englanniksi löytyy 24 puhetta, ja ruotsiksi 2. Alkuperäiset dokumentit ovat ulkoministeriön arkistossa (UM 94P).

Keskeisten ulkopoliittisten toimijoiden uusimmat puheet on myös päivitetty arkistoon.

Puolustusministeriön edustaja ohjausryhmässä vaihtui: viestintäjohtaja Max Arhippainen tuli Jyrki Iivosen tilalle.

Keskeisten ulkopoliittisten toimijoiden viimeisimmät puheet on liitetty osaksi arkistoa.

Arkistoon on lisätty puolustusministereinä 1990-luvulla toimineiden Elisabeth Rehnin, Jan-Erik Enestamin ja Anneli Tainan puheet.

Elisabeth Rehn oli puolustusministerinä Holkerin hallituksessa (H64) 1990-91 ja Ahon hallituksessa (H65) vuosina 1991-1994. Rehn oli Suomen ja koko maailman ensimmäinen naispuolinen puolustusministeri. Hänen kaudellaan valmisteltiin suunnitelma naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta sekä hankittiin uudet hävittäjät, Hornetit, Yhdysvalloista.

Jan-Erik Enestam oli puolustusministerinä Ahon (H65) hallituksessa vuonna 1995 sekä Lipposen II hallituksessa (H67) 1999-2003.

Puolustusministerien puheet kuuluvat hallitusten arkistoihin, ja paperiarkistot sijaitsevat valtioneuvoston kanslian arkistossa.

Tasavallan presidentin kanslian edustajaksi ohjausryhmään tuli presidentin viestintäpäällikkönä 5.8.2013 aloittanut Katri Makkonen.

Anneli Tainan puolustusministerinä pitämät puheet (190 kpl) on lisätty arkistoon. Taina oli puolustusministerinä Lipposen I hallituksessa vuosina 1995–1999. Alkuperäiset paperidokumentit kuuluvat Lipposen hallituksen arkistoon, joka tällä hetkellä sijaitsee valtioneuvoston kanslian arkistossa.