Toukokuun alussa keskeisten ulkopoliittisten toimijoiden viimeisimmät puheet on liitetty osaksi arkistoa.

Presidentti Ahtisaaren presidenttikauden (1994-2000) puheet on lisätty arkistoon. Arkistosta löytyy nyt 341 Ahtisaaren puhetta, ja valtaosa niistä kolmella kielellä: suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Ahtisaari oli Suomen 10. presidentti ja hänen kaudellaan Suomi liittyi Euroopan unioniin. Ahtisaari matkusteli presidenttikaudellaan paljon sekä kotimaassa että ulkomailla, ja loi muun muassa ulkomaankaupan kannalta tärkeitä suhteita.

Ahtisaaren biografia SKS:n Kansallisbiografiassa http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/634/

Vuosien 1998-2001 kronologiat on lisätty arkistoon. Vuoden 2001 loppupuoli (7-12/01) lisätään kun sen käännös valmistuu.

Myös viimeisimmät keskeisten ulkopoliittisten toimijoiden puheet on lisätty osaksi arkistoa huhtikuun alussa.

Emeritusprofessori Osmo Apusen Silmän politiikkaa kertoo, kuinka Ulkopoliittinen instituutti kasvoi merkittäväksi kansainvälisten suhteiden tutkimuslaitokseksi. Samalla kirja kertoo Suomen turvallisuuspolitiikan pitkästä linjasta ja siitä, miten ulko- ja puolustuspolitiikasta voitiin keskustella kylmän sodan aikana ja sen jälkeen.

Ulkopoliittinen instituutti perustettiin vuonna 1961 tukemaan J. K. Paasikiven ja Urho Kekkosen ulkopoliittista linjaa, mutta Neuvostoliiton hajoamisen ja kylmän sodan päättymisen jälkeen se ryhtyi etsimään vaihtoehtoja tälle linjalle.

Instituutti kokosi johtavat ulko- ja puolustuspolitiikan tutkijat, tekijät ja niistä kirjoittavat toimittajat pohtimaan, mitä turvallisuuspolitiikka tarkoittaa ydinaseiden aikakaudella, miten puolueettomuus ja hyvät idänsuhteet voitaisiin sovittaa yhteen ja pitäisikö Suomen luopua erityisasemastaan ja hakea liittolaisia lännestä.

Instituutin julkaisema Ulkopolitiikka-lehti tarjosi yhteisen keskustelutilan tutkijoille ja politiikan tekijöille. Sen kautta paljastuu, mitä tapahtui julkilausutun politiikan taustalla pienemmissä piireissä. Suomen aran kansainvälisen aseman vuoksi oli tiedettävä, mistä voitiin puhua suoraan ja miten sopi keskustella siitä, mikä poliittisista syistä piti jättää sanomatta.

Silmän politiikkaa ottaa kantaa siihen, miten ja miksi vapaa keskustelu ja sitä rajoittava virallinen ulkopolitiikka yritettiin sovittaa yhteen. Oliko Suomi kylmän sodan aikana rähmällään, suomettuiko suomalainen tutkijakunta ja muuttuiko tieteellinen keskustelu poliittiseksi liturgiaksi?

Kirjaa voi tilata Ulkopoliittisesta instituutista (20€+postikulut). Tilaukset: Erja Kangas (erja.kangas@fiia.fi / 09 432 7707).