Ulkoasiainministeri Pertti Paasion puhe Korean Demokraattisen Kansantasavallan poissiirtyvän suurlähettilään Li Nam Gyu'n lähtiäislounaalla 12.1.1990
Herra Suurlähettiläs
Arvoisa Rouva Han, Gyong Suk,
Hyvät Naiset ja Herrat
Olemme tänään kokoontuneet Teidän, Herra suurlähettiläs, runsaat puoli vuosikymmentä kestäneen Suomen virkakautenne päättymisen johdosta kiittämään teitä molempia niin erinomaisesta yhteistyöstä maittemme välisten hyvien suhteiden edelleen kehittämisessä kuin siitä lämpimästä ystävyydestä, jota
olemme en yhteyksissä saaneet taholtanne kokea.
Herra Suurlähettiläs,
Te päätätte toimikautenne Helsingissä myös diplomaattikunnan vanhimman vaativassa ja arvostetussa ominaisuudessa. Kiitän Teitä tässä tehtävässä osoittamastanne taitavuudesta.Toimikautenne aikana vietettiin Korean Demokraattisen Kansantasavallan perustamisen 40-vuotisjuhlia vuonna 1988. Samana vuonna tuli kuluneeksi 15 vuotta maittemme välisten diplomaattisuhteiden solmimisesta.
Suomi on harjoittamansa puolueettomuuspolitiikan mukaisesti tunnustanut molemmat Korean niemimaan valtiot ja solminut niihin diplomaattisuhteet vuonna
1973. Suomella on ollut edustaja Korean Demokraattisen Kansantasavallan pääkaupungissa Pjongjangissa jo vuodesta 1974, jolloin sinne perustettiin suurlähetystön kaupallinen osasto.
Korean kahtiajako on toisen maailmansodan jälkeisiä ratkaisemattomia ongelmia. Tervehdämme tyydytyksellä pyrkimyksiä Korean kysymyksen ratkaisemiseksi ja toivomme, että parhaillaan maailmassa vallitseva liennytyksen henki myötävaikuttaisi myös tilanteeseen Korean niemimaalla.
Suomen ja Korean Demokraattisen Kansantasavallan väliset hyvät ja ystävälliset suhteet perustuvat merkittävästi sille mielenkiinnolle ja sympatialle, jota Suomessa on perinteisesti tunnettu korealaisia, korealaista kulttuuria ja kieltä kohtaan. Nuoremmatkin suomalaispolvet tuntevat edelleen professori
Gustaf Ramstedtin huomattavan elämäntyön korean kielen tutkijana. Korealaisen kulttuurin harrastus on lisääntymässä maassamme, mikä heijastuu myös yliopistotasolla korean kielen ja kulttuurin opetuksessa.
Tältä myönteiseltä pohjalta on hyvä ehittää edelleen Suomen ja Korean Demokraattisen Kansantasavallan kahdenvälisiä suhteita eri sektoreilla. Taloudellsella
alalla meidän tulee tarkastella pidemmällä aikavälillä maittemme välisten taloussuhteiden kehittämismahdollisuuksia ja ratkaista avoimet ongelmat ennakkoluulottomasti ja käytännönläheisesti. Olen vakuuttunut siitä, että löydämme uusia taloudellisen kanssakäymisen muotoja ja voimme lisätä maittemme
välistä kauppaa. Hyvänä esimerkkinä uusista aluevaltauksista viime vuosina on ollut Pjongjangin lentokentän valaistuslaitteiston asentaminen suomalais-korealaisena yhteistyönä, joka sujui kaikin puolin mallikkaasti.
Herra Suurlähettiläs,
Arvoisa Rouva Han Gyong Suk,
Näillä ajatuksilla haluan esittää teille molemmille lämpimät kiitoksemme erinomaisesta yhteistyöstä Suomen toimikautenne aikana. Toivomme, että teille jää maastamme ja meistä suomalaisista miellyttäviä muistoja ja että voitte joskus palata tänne uudelleen.
Pyydän saada kohottaa maljani Teidän, Herra Suurlähettiläs ja rouva Hang Gyong Suk, terveydeksenne ja Suomen ja Korean Demokraattisen Kansantasavallan hyvien ja ystävällisten suhteiden kunniaksi.