Archive and Chronology of Finnish Foreign Policy
Bookmark

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe Ahvenanmaan itsehallintopäivänä 9. kesäkuuta 2022 Maarianhaminassa

Teidän majesteettinne, arvoisat ahvenanmaalaiset, hyvät juhlavieraat, hyvät naiset ja herrat

Tänään on kulunut tasan sata vuotta siitä, kun Ahvenanmaan maakäräjät – nykyisin maakuntapäivät – kokoontui ensimmäiseen täysistuntoonsa. Minulla ja puolisollani on ollut suuri ilo ja kunnia viettää tämä aurinkoinen juhlapäivä kanssanne täällä Ahvenanmaalla tänään.

Kuluneen vuoden aikana Ahvenanmaan satavuotista itsehallintoa on juhlittu ja muistettu monin tavoin niin täällä maakunnassa kuin Manner-Suomessakin, ulkomaitakin myöten.

Ahvenanmaa ja sen merkitys ovat tulleet tutuiksi myös monelle, joka eivät maakuntaa aiemmin ole ehkä niin tuntenutkaan. Haluan omalta osaltani kiittää Ahvenanmaan maakuntapäiviä ja maakunnan hallintoa sekä jokaista ahvenanmaalaista osallisuudestanne Ahvenanmaan itsehallinnon merkkivuoteen.

Juhlavuosi kutsuu muistamaan menneitä tapahtumia. Tänään juhlittavalla merkkipäivällä onkin oma, aivan erityinen merkityksensä. Ahvenanmaan autonomia yhdessä puolueettomuuden ja demilitarisoinnin kanssa on kansainvälisesti ainutlaatuinen yhdistelmä, joka ansaitsee arvostuksemme ja arvoisensa huomioimisen.

Samalla olen erityisen iloinen siitä, että menneisyyden ohella olette juhlavuoden aikana halunneet pohtia myös tulevaa. Teemat, joita te ahvenanmaalaiset olette nostaneet vuoden aikana esiin, ovat rauha, demokratia ja kestävä kehitys. Nämä ovat arvoja, joiden merkitys korostuu myrskyisessä ajassamme. Ne ovat arvoja, jotka ovat yhtä tärkeitä niin Ahvenanmaalle kuin Manner-Suomellekin. Ne ovat myös koko kansainvälisen yhteisön kannalta keskeisiä kysymyksiä ja haasteita.

Juhlavuotenne motto on ”Hundra år av egensinne”, sata vuotta omalla tavalla. Tämä vangitsee hyvin Ahvenanmaan erityisluonteen. On totta, että te elätte omalla tavallanne ja me Manner-Suomessa kunnioitamme itsehallintoanne.

Mutta autonomia ei tarkoita erillisyyttä. Päinvastoin, tänään täällä vieraillessa on jälleen kerran vahvistunut se tunne, kuinka tiivis yhteys Ahvenanmaalla ja Manner-Suomella onkaan.

Meillä on jatkuvaa yhteydenpitoa, kykyä avoimeen vuoropuheluun niin päättäjien kuin virkamiehienkin välillä. Sitä tarvitaan yhteisten asioiden hoitamiseksi. Avoin, laajapohjainen ja käytännönläheinen, toisinaan hyvinkin epämuodollinen yhteistyö Ahvenanmaan ja Manner-Suomen välillä on kantanut ja tulee varmasti jatkossakin kantamaan tulosta, vaikka alun perin eri mieltä oltaisiinkin.

Ahvenanmaan itsehallintolain uudistaminen on edennyt loppusuoralle asti. Kuljettu matka ei ole ollut täysin kivuton. Monia hankalia kysymyksiä on saatu ratkottua ja osaa vielä ratkotaan rakentavan poliittisen vuoropuhelun sekä molemminpuolisen kompromissihalukkuuden avulla. Uskon, että ratkaisut löytyvät, ja niihin myös sitoudutaan. Ja että uusi itsehallintolaki saadaan pian voimaan.

Minulla on tapana keskustella säännöllisesti Ahvenanmaan ajankohtaisista kysymyksistä maakunnan edustajien kanssa. Arvostan suuresti näitä keskusteluja sekä avoimuutta, joka keskusteluista välittyy. Toivon näiden keskustelujen omalta osaltaan tukevan Ahvenanmaan kehitystä entistä elinvoimaisemmaksi maakunnaksi.

Pian Suomen itsenäistymisen jälkeen kysymys Ahvenanmaan asemasta oli johtaa konfliktiin Suomen ja Ruotsin välillä. Tänä päivänä Ahvenanmaa on kuitenkin yksi niistä monista tekijöistä, jotka tuovat Suomea ja Ruotsia yhä lähemmäs toisiaan.

Osoituksena tästä läheisestä yhteydestä olemme nyt täällä yhdessä Ruotsin kuningasparin kanssa.

Tänään Suomi ja Ruotsi kulkevat käsi kädessä myös turvallisuuspolitiikassa. Yhteinen turvallisuusympäristömme onkin muuttunut ennennäkemättömällä tavalla viime kuukausina. Suomi ja Ruotsi ovat päättäneet vahvistaa turvallisuuttaan ja ovat tehneet päätökset hakea puolustusliitto Naton jäsenyyttä. Olen vakuuttunut siitä, että nämä ratkaisut vahvistavat vakautta ja turvallisuutta myös koko Itämeren ja Euroopan alueella.

Euroopan kiristynyt turvallisuustilanne puhuttaa ymmärrettävästi myös täällä Ahvenanmaalla. Syytä huoleen ei kuitenkaan ole. Ahvenanmaalla on vakiintunut, kansainvälisillä sopimuksilla vahvistettu kansainvälisoikeudellinen asema demilitarisoituna ja neutralisoituna alueena, eikä sitä ole kyseenalaistettu.

Sata vuotta sitten solmitusta Ahvenanmaan sopimuksesta on tullut Ahvenanmaan autonomiaa ja alueellista turvallisuutta ja vakautta tukeva tekijä. Sen arvon voi arvioida tulevaisuudessa edelleen vahvistuvan. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden myötä sopimuksen kaikki osapuolet olisivat puolustusliitto Naton jäseniä. Samalla sopimusten allekirjoitusten voima ja merkitys vain vahvistuvat.

Vierailumme täällä Ahvenanmaalla tänään on ollut antoisa. Se on antanut mahdollisuuden tutustua monipuolisesti tähän ainutlaatuiseen osaan Suomea, yhteen maailman kauneimmista saaristoista. Sen alkukesäisen vihreään luontoon, mereen, sileäkivisiin saariin, arvokkaaseen kulttuuriin, omaperäiseen historiaan ja ystävällisiin ihmisiin.

Ahvenanmaa on tänään näyttänyt parhaat puolensa. Se on – toden totta – elinvoimainen yhteisö, ja tärkeä ja rikastuttava autonominen osa Suomea.

Vaikka pandemia ei ole ohi, on palattu elinvoimaisuuteen, toisten kohtaamiseen, yhdessäoloon ja kanssakäymiseen. Ilahduttavasti matkailijat niin Manner-Suomesta kuin muualtakin ovat jälleen löytäneet Ahvenanmaan kesäisenä vierailukohteena.

Elämänilo on palautumassa. Tämän ilon ja juhlamielen olemme mekin yhdessä puolisoni kanssa saaneet tänään täällä aistia.

Haluan onnitella lämpimästi Ahvenanmaan maakuntapäiviä, koko maakuntaa sekä jokaista ahvenanmaalaista 100-vuotisen itsehallinnon johdosta ja toivottaa Ahvenanmaalle jatkuvaa menestystä myös tulevaisuudessa.

Bookmark