Archive and Chronology of Finnish Foreign Policy
Remove bookmark

Puolustusministeri Antti Kaikkosen puheenvuoro Suomen turvallisuusratkaisuja koskevassa lehdistötilaisuudessa 15.5.2022

Hyvät suomalaiset,


haluan kiittää koko valtiojohtoa, tasavallan presidenttiä, pääministeriä, kollega ulkoministeriä, sekä kaikkia niitä lukuisia virkamiehiä, joiden määrätietoisen työn myötä voimme seisoa nyt tässä, huolellisesti arvioidun Nato-päätöksemme kanssa.


Riittävä pohjatyö on nyt tehty, ja voimme tehdä ratkaisevat päätökset. Kevättalven aikana on käyty lukuisia keskusteluja eri Nato-maiden päättäjien kanssa. On tunnusteltu maaperää, haettu tukea, ystäviä, turvaakin, jotta edellytykset päätöksenteolle olisivat olemassa.


Olemme käyneet isänmaan kannalta hyviä ja välttämättömiä keskusteluita eduskunnan eri valiokuntien kanssa. Työtä on tehty yli hallitus- ja oppositiorajojen. Suomen turvallisuus on yhteinen asiamme.


Ja mikä tärkeintä, tämän päätöksen takana on suomalaisten enemmistön vahva tuki. Aika harvassa asiassa taitavat suomalaiset muuten olla tänä päivänä yhtä yksituumaisia kuin siinä, että meidän on aika ottaa askel Naton jäseneksi.


Finlands statsledning har idag fattat beslut om att ansöka medlemskap i Nato. Finlands beslut att ansöka om medlemskap i Nato baserar sig på en noggrann analys och slutsatser.


För det första, endast genom ett Natomedlemskap kan vi säkerställa att tröskeln för ett väpnat angrepp mot Finland är tillräckligt hög. Och för det andra, maximera det finska folkets säkerhet i alla situationer.


Tämän päivän päätöksellä on erityisen suuria vaikutuksia juuri puolustushallinnolle. Suomen historian käännekohdissa kansallisella puolustuksellamme on ollut kriittisen tärkeä rooli ja vastuu, jonka olemme kantaneet pyyteettömästi ja kunnialla. Niin teemme tälläkin kerralla.


Nyt tehty päätös hakea Naton jäsenyyttä ei tule vähentämään kansallisen puolustuskykymme merkitystä. Mutta, kun jäsenyytemme hyväksymisprosessi tulevina kuukausina saatetaan päätökseen, kuuluisa lausahdus ”Ei koskaan enää yksin” saa niin vahvan selkänojan, kuin tässä maailmanajassa mahdollista on.


Tämä selkänoja on Naton viidennen artiklan mukaiset, valtiosopimusperustaiset turvatakuut.


Vastaamme jatkossakin lähtökohtaisesti itse alueemme, itsenäisyytemme ja vapautemme sotilaallisesta puolustamisesta. Naton jäsenenä saamme kuitenkin tarvittaessa avuksemme apua, joka on yhdessä liittolaistemme kanssa suunniteltu ja harjoiteltu.


Naton viidennessä artiklassa liittoutuman jäsenet antavat ja saavat toisiltaan turvatakuut. Toistan,antavat ja saavat.


Suomi tunnetaan vastuunsa kantavana ja velvoitteensa hoitavana maana, toimimmepa sitten maamme rajojen sisäpuolella tai maailmalla. Tällä linjalla pärjäämme pitkälle myös Naton jäsenenä – sekä poliittisesti että sotilaallisesti.


Applying for membership in NATO is a defining moment not only in Finnish, but also in European political history.


Finland is a country which fulfills its obligations and responsibilities, and does so in a pragmatic manner. This will be our line of policy also as a member of NATO.


Suomen päätös hakea Nato-jäsenyyttä perustuu kattavaan arvioon, josta nostan esiin kaksi asiaa.


Ensinnäkin, vain jäsenyydellä voimme maksimoida ennaltaehkäisevän kynnyksen käyttää voimaa tai muita painostuskeinoja Suomea vastaan.


Toisekseen, vain jäsenyydellä voimme maksimoida itsellemme saatavan turvan, jos joutuisimme aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.


Suomi siis saa jäsenyyden myötä paljon.


Natoon liittyminen tuo mukanaan myös velvoitteita. Tärkeimpänä velvoitteena on juuri mainitsemani artikla viisi; Suomi varautuu tulevaisuudessa myös tukemaan muita liittolaisia mahdollisessa yhteisen puolustuksen tilanteessa.


Tämän lisäksi liittolaisuus edellyttää myös muiden yhteisesti sovittujen velvoitteiden noudattamista ja yhteisiin toimintoihin osallistumista. Näen tämän positiivisena asiana: Suomen puolustuskyky vahvistuu entisestään, kun osallistumme yhteisen puolustuksen kehittämiseen ja ylläpitämiseen.


Suomella on paljon annettavaa Natolle vahvan puolustuksemme ja osaamisemme myötä. Emme mene Natoon tyhjin käsin.


Naton tämänhetkinen, voimakaskin, kehittyminen vaikuttaa myös Suomeen jäsenenä. Jäsenenä Suomella on mahdollisuus vaikuttaa Naton kehitykseen ja osallistua täysimääräisesti Naton päätöksentekoon. Läheisenäkään kumppanina meillä ei ole ollut pääsyä niihin pöytiin, joissa Naton politiikasta päätetään - päätöksenteko-oikeus kuuluu vain jäsenille.


Tästä pääsen luontevasti seuraavaan asiaan, jota myös haluan korostaa - nimittäin yksimielisyyteen. Natossa päätökset tehdään yksimielisesti - mukaan lukien ne päätökset, jotka liittyvät puolustusvelvoitteiden toteuttamiseen. Suomi ei siis luovuta puolustukseensa liittyvää kansallista itsemääräämisoikeuttaan Natolle.


Näistä lähtökohdista käsin en näe tarpeelliseksi asettaa jäsenyytemme toteuttamiselle poliittisia tai sotilaallisia rajoitteita tai reunaehtoja. Kansallinen itsemääräämisoikeutemme ja suvereeniutemme säilyy.


Jatkossa teemme Nato-liittolaistemme kanssa yhdessä arvion siitä, miten Suomen ja koko Pohjois-Euroopan yhteinen puolustus järjestetään parhaalla mahdollisella tavalla.



Hyvät suomalaiset,



Suomen Nato-jäsenyysprosessi on saattanut vaikuttaa vauhdin puolesta huimalta - ja kieltämättä iso politiikan muutos onkin tapahtunut yhden kevään aikana.


On kuitenkin hyvä tunnistaa, että näin nopea muutos on ollut mahdollinen vain menneiden vuosien ja vuosikymmenten toimien johdosta.


Puolustusvoimien kansainvälistä yhteensopivuutta on kehitetty 1990-luvulta lähtien sillä periaatteella, että jos päätös puolustusliittoon liittymisestä joskus tehtäisiin, sille ei tuolloin olisi sotilaallisia esteitä.


Tämä on ollut käytännön työtä niin sanotun Nato-option puolesta. Nyt voimme todeta: olemme valmiit ottamaan tämän askeleen. Olemme erittäin Nato-yhteensopivia.


Näistä erinomaisista lähtöasetelmista huolimatta Nato-jäsenyyden toimeenpano tulee olemaan puolustushallinnolle vuosien mittainen prosessi.


Naton jäsenyys tulee aiheuttamaan Suomelle myös jonkin verran taloudellisia kustannuksia. Prosentuaalisesti emme puhu kuitenkaan kovin merkittävästä osuudesta puolustusbudjettimme kokonaisuudessa.


Nykyisten päätösten myötä puolustusmenomme ovat tällä hetkellä ja vuosikymmenen loppupuolelle asti riittävällä tasolla myös Naton tavoitteisiin nähden. Näin on tärkeää jatkaa myös tulevina vuosikymmeninä.


Myös Naton jäsenenä kansainvälisen puolustusyhteistyömme verkosto tulee olemaan meille arvokas. Sen mukainen yhteistyö jatkuu ja useiden maiden kohdalla kahdenvälinen yhteistyö tulee syvenemään uudelle tasolle. Esimerkiksi Ruotsin kanssa yhteistyömme tulee olemaan jatkossakin erityisen tiivistä.


Suomi on aktiivinen ja haluttu kumppani kansainvälisessä puolustusyhteistyössä. Uskon ja luotan että löydämme paikkamme myös Nato-jäsenten pöydissä suomalaisille tyypillisellä tavalla; osamme tehden, omiin vahvuuksiimme nojaten, yhteistä hyvää rakentaen.


Tavoitteenamme on oltava, että Suomi ei enää milloinkaan sotaan joudu. Ei milloinkaan. Myös Euroopan suhteen on syytä asettaa tavoite: pysyvä rauha Euroopassa.



Näillä ajatuksilla aloittamme askeleet kohti Suomen Nato-jäsenyyttä.

Remove bookmark