Suomen ulkopolitiikan asiakirja-arkisto ja kronologia
Poista kirjanmerkki

Puolustusministeri Elisabeth Rehnin puhe Kansallisen veteraanipäivän pääjuhlassa Tampereella 27.4.1991 klo 14.00

Kunnioitetut sotaveteraanit! Arvoisa juhlayleisö! Ärade veteraner!

Itsenäisyytemme 74.vuosi alkoi sodan ja
maailmantilanteen epävarman kehityksen odotuksella.
Maailmanpoliittisessa tilanteessa on tapahtunut tällä
vuosikymmenellä uskomattomia mullistuksia. Tilanne
ympäristössämme on tänä päivänä hyvin ristiriitainen:
Osa kehityksestä on ollut positiivista, joka
on ollut omiaan edistämään muun muassa suurvaltasuhteiden
lämpiämistä, aseistariisuntakehitystä
ja asteittain tapahtuvaa demokratian etenemistä
Itä-Euroopassa. Myönteisen kehityksen rinnalla
mieltämme ovat synkistäneet muun muassa ongelmat
Lähi-Idässä sekä Afrikassa ja jopa Euroopassa.
Ehkäpä se, että niin paljon positiivista oli
tapahtunut maanosassamme, on saanut nämä takaiskut
tuntumaan niin äärettömän masentavilta.

Eräänä myönteisen kehityksen huipentumana
eurooppalaisessa muutosprosessissa voidaan pitää 34:n
ETYK-maan poliittisten johtajien viime vuoden
marraskuussa Pariisissa allekirjoittamaa "uuden
Euroopan peruskirjaa". Allekirjoitukseen osallistuneet,
muun muassa kaikki Euroopan valtiot,
sitoutuvat "rakentamaan, vakiinnuttamaan ja
lujittamaan demokratiaa kansojemme ainoana poliittisena
järjestelmänä". Vapaus ja poliittinen moniarvoisuus
on todettu välttämättömäksi yhteisessä
pyrkimyksessämme kehittää markkinataloutta.
Euroopan positiiviseen suuntaan kulkevien muutosten
keskellä ei kuitenkaan ole syytä ummistaa
silmiään kielteisiltä tosiseikoilta. Samalla kun
kansat ovat saaneet lisää vapauksia itäisessä
Keski-Euroopassa, on koko joukko ristiriitoja
noussut esille. Tämä eurooppalaisen kehityksen
kääntöpuoli - sorron ja jopa väkivallan käytön mahdollisuus -
on meille muistutuksena siitä, että kansakunnan omat
kansalliset puolustusjärjestelyt ovat edelleenkin tärkeä
osa muotoutumassa olevia Euroopan turvallisuusjärjestelyjä.

Tietoja sodista, taisteluista ja yhteenotoista
tulvii koteihimme eri tiedotusvälineistä.
Tiedotusvälineiden kuvaamaan maailmaan
tutustuessamme omissa olohuoneissamme eivät
välttämättä kaikki elämän tosiasiat tule esille. Persianlahden
alueella käydystä sodasta annettiin hyvin mekaaninen,
koneiden ja laitteiden välinen taistelukuva.
Näin ei kuitenkaan sotaa käydä, niinkuin arvoisat
sotaveteraanit omakohtaisesti tiedätte. Nyt sodan
jälkeen on tullut esille myös silotellun kuvan nurja puoli:
Taistelutoiminnan seurauksena on ihmisuhreja, vaikka
niitä ei ole näytetty eikä niistä ole juurikaan kerrottu.
On myös syytä muistaa, että tutkimusten mukaan jopa 80 prosenttia
nykyaikaisen sodan uhreista on siviilejä; naisia ja lapsia.

On odotettavissa, että muuttuvassa Euroopassa eteen
tulevat turvallisuusuhat ovat luonteeltaan sellaisia,
että ne edellyttävät Suomelta paljon
muutakin kuin sotilaallista maanpuolustusvalmiutta.
Joissakin tapauksissa esimerkiksi "maanpuolustus"
saattaa olla kirjaimellisesti "maan" - tai
ilman tai veden - puolustusta ympäristöämme uhkaavaa
saastumista vastaan. Myös taloudellisen eriarvoisuuden
vähentäminen Euroopan eri osien välillä
on tekijä, joka lujittaa maanosamme rauhaa ja
vakautta.

Tämän päivän Euroopan tilanteessa on erityisen
tärkeätä katsoa eteenpäin tulevaisuuteen. Ympäristössämme,
Euroopassa ja koko maailmassa, tapahtuvien
muutosten nopeus ja voimakkuus on lisännyt
epävarmuutta. Osa tästä epävarmuuden tunteesta
johtuu tiedon puutteesta.

Olen monesti viime kuukausien mittaan kiinnittänyt
huomiota naisten ja äitien keskeiseen rooliin
turvallisuustietouden välittäjänä. Naisen rooli
lasten kasvattajana ja kouluttajana on
yhteiskunnassamme yhä ensisijainen. Naiset eivät ainoastaan
kasvata omia lapsiaan, vaan heidän panoksensa myös
eriasteisten koulujen opettajina on merkittävä.
Tätä taustaa vasten nähtynä viime aikoina käyty
keskustelu naisten osallistumisesta turvallisuuspolitiikkaan
on tervetullutta. Mielestäni naisten tietämättömyyden
poistamiseksi turvallisuuspolitiikan,
maanpuolustuksen ja kriisinhallinnan saroilla
olisi todella ponnisteltava.

I dag är bilden av hur Europa ser ut i framtiden
inte lika tydlig som den var ännu för en tid sen.
De senaste åren och särskilt det gångna året ha
rört om de konstellationer som varit förhärskande
sedan andra världskriget avslutades.
Det utvecklingsskede som Europa för närvarande
befinner sig i innehåller faktorer av mångahanda
slag, såväl positiva som sådana vilka medför
instabilitet. Man har inte i ett enda av de
europeiska länderna gett upp det nationella försvaret.
Förmedlingen av kunskap om frågor som gäller
säkerheten bildar för sin del en egen betydande
helhet. Under de senaste månaderna har man i
offentligheten aktivt diskuterat kvinnornas
deltagande i säkerhetspolitiken. Ställningstaganden för
och emot har förts fram när de gäller frågan,
huruvida kvinnornas säkerhetspolitiska kunskaper
borde ökas, och bland annat också i fråga om
kvinnornas deltagande i FN:s fredsbevarande
verksamhet. Jag kan bara uttrycka min tiIfredssällelse
över att diskussionen och också redan vissa
åtgärder i syfte att öka kvinnornas krisberedskap
och att utvidga uppgifterna till att omfatta olika
delområden inom försvaret har inletts.

Hyvät kuulijat!

Puoli vuosisataa sitten mitattiin Suomen kansan
tahtoa ja kykyä pysytellä itsenäisenä itsenäisten
kansakuntien joukossa. Tähän koetukseen pienen
maamme oli koottava kaikkien kansalaistensa yhteiset
voimavarat. Taistelujen vaikutukset koskettivat
ainakin välillisesti lähes jokaista perhettä.
Teidän veteraanien, maamme puolustamiseen
osallistuneiden miesten ja naisten sekä taisteluissa
kaatuneiden sankarivainajien määrätietoisuus ja
uhrivalmius säilyttivät maamme itsenäisyyden.
Itsenäisyytemme menestyksellinen puolustaminen meitä
suurempaa ja voimakkaampaa valtakuntaa vastaan
osoittaa, että aseiden ja joukkojen määrä yksin ei
edes sodassa ratkaise kansojen kohtaloa. Muut
voimavarat - aineelliset ja erityisesti henkiset
- tulevat myös mitatuiksi.

Sotavuosien koettelemusten jälkeen alkoi uusi
taistelu; maan taloudellisten olojen ja
naapurisuhteiden uudelleenrakentaminen. Sodan jäljiltä
maamme voidaan sanoa olleen lähes nollatilassa.
Satatuhatta parhaassa työiässä olevaa miestä oli
kaatunut. Maa oli raunioina ja talous rempallaan.
Samaan aikaan oli asutettavana puoli miljoonaa
karjalaista. Porkkalanniemellä oli vieraan vallan
tukikohta. Olimme yksin, eikä ulkopuolista apua
tai tukea ollut saatavissa.

Nuo suuret vaikeudet ovat nyt takanapäin. Nykyajan
Suomessa eletään vaurasta elämää, jonka juuret
löytyvät sodanjälkeisten vuosien onnistuneesta
rakennustyöstä. Sotaan osallistuneen sukupolven
työ ei loppunut sotaan, vaan vielä kerran tarvittiin
tämän sukupolven palveluja. Ankaruudestaan
huolimatta työ onnistui. Tulokset ovat meidän
hyvinvointiyhteiskunnan jäsenten tarkasteltavissa.
Nyt herää kysymys miten yhteiskuntamme on
vastavuoroisesti palkinnut näitä veteraaneja.
Koko puolustushallinnossa kiinnitetään erittäin
paljon huomiota maanpuolustustahtoon. Pyrkimyksenämme
on ylläpitää manpuolustushenkeä korkealla
tasolla, koska se on suorassa suhteessa
veterraaniemme arvostukseen. Mielestäni kiitettävällä
tavalla myöskin osoittaa maanpuolustustahtoa
valtiollisella tasolla se, että uuteen hallitusohjelmaan
on kirjattu lause maanpuolustuksesta.
Hallitusohjelman mukaisesti "pidetään tärkeänä,
että puolustusvoimia kehitetään pitkäjänteisesti
ja suunnitelmallisesti parlamentaarisen
puolustuspoliittisen neuvottelukunnan suositusten
mukaisesti". Tämä on hyvänä ohjenuorana maanpuolustustamme
rakennettaessa.

Se, että julkisuudessa käytiin ajoittain
voimakastakin keskustelua puolustusministerin paikan
haluttavuudesta, ei ole toivottavasti yhdistynyt
maanpuolustuksen arvostamiseen. Arvojärjestyksessä
muissa maissa puolustusministeriö on erittäin
arvostettu ja on seuraavana esimerkiksi ulkoministeriön
jälkeen. Tähän Suomessa hallituksen muodostamisessa
käytävässä kädenväännössä puolustusministerin
paikka ei ole yltänyt. Toivomme, että kun
nyt näissä hallitusneuvotteluissa on ensimmäistä
kertaa yhdeksääntoista vuoteen saatu maininta
puolustushallinnosta, niin tämä olisi osoituksena
valtiovaltamme tuntemasta maanpuolustuksen arvostuksesta.

Suomen korkeaan maanpuolustustahtoon ovat omalla
toiminnallaan vaikuttaneet voimakkaasti myös
veteraanit itse. Te veteraanit olette tuoneet
kansalaistemme tietoisuuteen sen arvomaailman
merkityksen, josta tänä päivänä saamme nauttia.
Yksi osoitus veteraaniemme arvostuksesta on
valtioneuvoston vuosittain järjestämä kansallinen
veteraanipäivä, jota tänään vietetään viidettä
kertaa. Tämän juhlan lisäksi päivä järjestetään
noin kolmessa sadassa kunnassa. Kanssamme tätä
juhlaa viettää eri puolilla Suomea useita kymmeniä
tuhansia. Erityisen iloisia voimme olla siitä,
että juhlatilaisuuksien järjestelyissä on paljon
nuoria. Viime vuonna näissä järjestelytehtävissä
oli noin 200 000 koululaista.
Kansallinen veteraanipäivä on kunnianosoitus
sotiemme veteraaneille.
Tämän vuoden kansallisen veteraanipäivän teema
"Veteraanien työ - kansakunnan peruskallio" kuvastaa
todella onnistuneesti veteraanien panoksen
keskeistä merkitystä itsenäisen isänmaamme
kehittämisessä.

Suomessa on toisen maailmasodan veteraaneja tällä
hetkellä vajaa 300 000. Heistä noin 50 000 on
rintamaolosuhteissa palvelleita naisia. Huomattava
osa rintamaveteraaneista on sodissa vammautuneita
tai sairastuneita sotainvalideja. Veteraanien
keski-ikä on noin 72 vuotta. Nämä luvut kertovat
jo sinällään lähihistoriamme raskaista koettelemuksista
ja siitä, että veteraanit ja sotavammaiset
ovat erityisetuuksiensa ohella oikeutettuja
kaikkiin yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin sekä
sosiaaliturvaetuuksiin.

Veteraanijärjestöjen määrätietoinen työ on saanut
aikaan laajan yhteisymmärryksen veteraanien
erityistuesta. Valtion varoja siihen käytetään tänä
vuonna noin 3,4 miljardia markkaa. Suurimpana
menoeränä ovat sotilasvammakorvaukset. Seuraavaksi
tulevat eläkemenot ja sitten kuntoutustoiminnan
kustannukset. Kuntoutustoimintaa rahoitetaan myös
kuntien ja muilla lahjoitusvaroilla.
Ensi vuonna vietetään itsenäisyytemme
75-vuotisjuhlallisuuksia. Yhtenä juhlavuoden monista
teemoista lyötetään myös juhlamitali. Suomen
Mitalitaiteiden Kilta Itsenäisyyden
75-vuotisjuhlatoimikunnan valtuuttamana järjestää Suomen
kuvataiteilijoille yleisen kilpailun, jonka määräaika
päättyy tämän vuoden syyskuussa. Mitalin tuotto
käytetään kokonaisuudessan veteraanityön
tukemiseen.

Vaikka valtion tulee pitää huoli veteraaneistaan,
on tämän rinnalla erittäin tärkeänä osana myös
vapaaehtoinen työ. Muun muassa lahjoituksina
saadut varat eri veteraanijärjestöille kuntoutustoimintaa
varten ovat eräänä osoituksena veteraaniemme
arvostuksesta yhteiskunnassamme.
Yleiset eläke- ja toimeentulotukijärjestelmät sekä
sosiaali- ja terveyspalvelut yhdessä veteraanien
erityislainsäädännön kanssa luovat nyt jo keskimäärin
tyydyttävät elinolosuhteet. On kuitenkin
selvää, että veteraanien toimeentuloon, huoltoon
ja kuntoutukseen sisältyviä puutteita on vielä
korjattava ja erityisesti heikompiosaisten asemaa
parannettava.

Moni Teistä katsoo, ettei valtiovalta ole tehnyt
riittävästi veteraaniemme auttamiseksi. Tässä Te
olette oikeassa. Voimme olla kuitenkin vakuuttuneita
siitä, ettei Teidän veteraanien tekemät
uhraukset ole unohtuneet. Valtiovaltamme tehtävänä
on muun muassa veteraaniasiain neuvottelukunnan
esitysten ja aloitteiden perusteella edelleen
kehittää rintamaveteraanien elinolosuhteita ja
toimeentuloturvaa.

Veteraaneja koskevia sosiaali- ja terveydenhuollon
palveluja tullaan kehittämään painottamalla entistä
selvemmin avohuollon palveluja ja kuntoutusta.
Asumisolojen parantaminen ja asumiseen liittyvien
palvelujen kehittäminen sekä eläketurvan osalta
heikoimmassa asemassa olevien veteraanien ja
heidän puolisoidensa toimeenpulon turvaaminen ovat
myös keskeisiä kehittämisalueita. Sotainvalidien
osalta kehittämistarpeet liittyvät ikääntymisen
mukanaan tuomiin ongelmiin. Sairaskotipaikkojen
tarve kasvaa edelleen. Sotilasvammalain kohdalla
kehittämistarpeet kohdistuvat voimassa olevan lain
hienosäätöön.

Tätä edellisen hallituksen omaksumaa linjaa on
tarkoitus jatkaa myös uuden hallituksen voimin.
Hallitusohjelman mukaisesti kansaeläkkeissä
toteutetaan yksilöllisen eläkkeen periaate poistamalla
asteittain puolisoalentuma vuodesta 1993
alkaen. Kansaneläkkeiden tasoa tullaan myös
nostamaan ja se kohdistuu muun muassa veteraaneihin.
Samoin heikoimmassa asemassa olevien veteraanien
ja sotainvalidien sekä heidän puolisoidensa
sosiaaliturvan parantamista jatketaan ja
kuntoutustoimintaa tehostetaan.

Sodan kokeneesta sukupolvesta tulee huomiota
tulevaisuudessa kiinnittää myös naisiin. Olihan
lottatehtävissä talvi- ja jatkosodassa mukana
kymmeniä tuhansia naisia. Suomalainen nainen on
perinteisesti tuntenut vastuunsa yhteiskunnallisissa
asioissa. Tämä vastuu on ulottunut myös
maanpuolustuksen alalle - tosin perinteisillä
naisten aloilla, joissa ase on ollut vieras väline.
Suomalaisen naisen mielestä ase on kuulunut
miehen käteen, silloin kun sitä on tarvittu.
Eri maanpuolustustehtäviin osallistuneiden naisten
lisäksi on suuri joukko kotirintamalla toimineet
naiset. Itseään säästämättä nämä naisveteraanit
ovat olleet merkittävässä asemassa sodan jälkeen
muun muassa sodasta palanneiden puolisoidensa
hoitotyössä. Ilman tätä merkittävää panosta
yhteiskuntamme ei olisi selviytynyt kunnialla
veteraaniensa auttamisesta.

Sotainvalidien vanhetessa myös puolisoiden
suorituskyky heikkenee. Uusimpien tutkimustulosten
mukaan vain viidesosa sotainvalidien puolisoista
katsoo olevansa kyllin hyväkuntoisia hoitamaan
miestään. Nyt on tullut aika, jolloin yhteiskuntamme
tulee huolehtia huolehtijoista.
Naisten aseman lisäksi on hyvä huomata myös se
apu, jota Suomi vaaran vuosinaan sai vastaanottaa
vapaaehtoisten muodossa ulkomailta. Ulkomaalaisia
vapaaehtoisia saapui talvisodan päättymiseen
mennessä maahamme noin 11 600. Jatkosotaan osallistui
noin 6 000 ulkomaalaista vapaaehtoista. Me
emme saa unohtaa heidän pyyteettömiä uhrauksiaan
maamme tulevaisuuden eteen. Ulkomaalaisten
vapaaehtoinen uhrautuminen Suomen itsenäisyyden hyväksi
ansaitsee meidän nöyrimmän kiitoksemme. Kiitollisuuden
osoituksena meidän on syytä viimeistään nyt
ottaa myös heidät "kunniakansalaisiksemme", ja
kehittää menetelmät vielä elossa olevien ulkomaalaisten
vapaaehtoisten elinolojen parantamiseksi.
Tämän vuoden alussa mietintösä luovuttanut
rintamaveteraanitunnusten selvitystyöryhmä ei ole
tehnyt esityksiä uusien ryhmien saattamisesta
rintamaveteraanitunnusten piiriin.
Puolustusministeriö omassa lausunnossaan toi esille, että
puolustusvoimien joukoissa Suomen puolesta
taisteluihin osallistuneet ulkomaalaiset vapaaehtoiset
tulisi saattaa rintamasotilastunnukseen oikeutettujen
piiriin. Työryhmän kannasta poiketen
puolustusministeriö esittääkin, että
rintamasotilastunnuksesta annettua asetusta muutettaisiin siten,
että ne ulkomaalaiset, jotka ovat vapaaehtoisina
osallistuneet Suomen puolustusvoimissa taisteluihin
vuosien 1939 - 1945 sodissa, saatettaisiin
rintamasotilastunnuksen piiriin. Toivottavasti jo
nyt tapahtuvan vapaaehtoisen auttamisen lisäksi
uuden hallituksen toimenpitein voidaan tässäkin
asiassa edetä, ennenkuin on liian myöhäistä.

Förutom de behov som gäller höjningen av de
materiella levnadsförhållandena är den förändring i
inställningen till veteranerana som har skett i
Finland betydelsefull. Veteranernas - männens och
vinnornas - andel i och ansvar för försvarsuppgifterna
var tungt vägande under kriget. Er andel,
veteraner, i återuppbyggandet av vårt land har
varit krävande. Detta arbete röner stor uppskattning,
och som uttryck för den har också uppskattningen
av veteranerna på ett tillfredsställande
sätt ökat under den senaste åren.

Nästa år firar vi vår självständighets 75-årsjubileum.
En särskild plats i programmet under jubileumsåret
kommer också att intas av våra krigsveteraner.
Till detta ansluter sig bland annat
regeringens åtgärder i syfte att förbättra våra
veteraners socialaoch ekonomiska ställning.
Jubileumsåret till ära präglas också en särskild
jubileumsmedalj, och intäkterna från den används till
förmån för våra krigsveteraner.

Ett uttryck för uppskattningen av våra veteraner
är den nationella veterandagen som anordnas av
statsrådet och som vi här i dag i Tammerfors firar
för femte gången. Avsikten är att firandet av
veterandagen skall nå ut också över Finlands
gränser. De veteraner som år bosatta utomlands är
synnerligen välkomna till Finland under jubileumsåret
som en del av det för utlandsfinnarna avsedda
vittomfattande projektet "Rötterna i Finland".

Veteraner - män och kvinnor!

Allt arbete som utförs till förmån för veteranerna
är synnerligen betydelsefullt. De frivilliga
insatserna har utgjort ett stöd för samhällets
åtgärder då brister har förekommit i dem.
Dessa två verksamhetsformer kompletterar väl varandra.
Då jag nu å stasrådets vägnar hälsar Er,
ärade veteraner, välkomna, önskar jag
Er framgång och jag önskar Er också hälsa och krafter för kommande år.

Arvoisat veteraanit - naiset ja miehet!

Teidän ansiostanne voimme luottavaisin mielin ja
kunnioituksen tuntein viettää tätä kansallista juhlapäivää.
Siitä me kaikki suomalaiset saamme olla kiitollisa.
Toivotan kaikille veteraaneillemme
menestystä ja terveyttä.

Poista kirjanmerkki