Suomen ulkopolitiikan asiakirja-arkisto ja kronologia
Lisää kirjanmerkki

Ulkoasiainministeri Paavo Väyrysen puheenvuoro ETYKin Helsingin seurantakokouksen avausvaiheessa

Muutokset mahdollisia
Epäviralllinen suomennos

Helsinki-prosessi on ainutlaatuinen, koska siinä käsiteltävien asioiden aihepiiri on niin laaja. Se käsittää turvallisuuden, taloudellisen yhteistyön, ihmisoikeusnormit ja nykyään myös pyrkimykset antaa prosessille riittävät rakenteet ja työvälineet.

ETYKin vahvistamista olisi jatkettava määrätietoisesti. Osanottajavaltioiden poliittinen tahto olisi muunnettava tehokkaammin välinein tapahtuvaksi toiminnaksi. ETYKin pitäisi kehittää edelleen suhteitaan eurooppalaisiin, transatlanttisiin ja muihin kansainvälisiin järjestöihin ja varmistaa realistinen ja toimiva työnjako.

Uusien osanottajavaltioiden tulisi olla tervetulleita antamaan panoksensa tälle kokoukselle. Meidän kaikkien pitäisi olla valmiit ottamaan huomioon ETYKin laajentuneen osanottajapiirin yhteiset ja erityiset huolet.

Herra puheenjohtaja,

ETYKin menestys on suurelta osin perustunut siihen laajan turvallisuuden käsitteeseen, jolle sen työ on alusta alkaen rakentunut. Kun mukana on lukuisia uusia osanottajavaltioita, prosessista tulee monitahoisempi ja meidän vastuumme kasvaa sen mukaisesti.

Suunnitellessamme eurooppalaista arkkitehtuuria meidän pitäisi käyttää perustana kestäviä ja yhteisesti hyväksyttyjä arvoja ja hyödyntää viime vuosina saatuja kokemuksia. ETYK tarjoaa myös vision. Pitkän aikavälin tavoitteiden joukossa Suomi näkee ETYKin turvallisuusulottuvuuden kehittymisen kohti alueellista turvallisuusjärjestelyä, joka tukee Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan mukaista kollektiivista turvallisuusregiimiä.

ETYK on toiminut asianmukaisesti Jugoslavian ja Vuoristo-Karabahin kriisien yhteydessä. ETYKin konfliktinesto- ja kriisinhallintakykyä on kuitenkin parannettava. Turvallisuuskysymyksissä ETYKille olisi viipymättä hahmoteltava tarkkaan määritelty toiminnallinen rooli.

ETYKin neuvoston Prahan kokouksen päätösten mukaisesti meidän tulisi tutkia mahdollisuuksia kehittää käytettävissä olevia keinoja fact finding -toiminnasta aina riitojen ratkaisemiseen saakka. Seurantakokousta on myös pyydetty harkitsemaan ETYKin roolia ja mahdollisuuksia rauhanturvatoiminnassa.

Rauhanturvatoimintaa pitäisi vakavasti harkita osana kattavaa kriisinhallintajärjestelmää. Suomen mielestä ETYK tarvitsee  rauhanturvaamiskykyä, joka antaisi uutta uskottavuutta sen konfliktinestomahdollisuuksille.

On selvästi tarvetta tarkastella perusteellisesti ETYKin konfliktinestoon ja kriisinhallintaan tarkoitettuja rakenteita ja instituutioita. Tämän prosessin tavoitteena olisi yhdistää ETYKin, sen osanottajavaltioiden ja muiden kansainvälisten järjestöjen ponnistelut mahdollisissa
konfliktitilanteissa.

Myös ETYKin muut rakenteet ja instituutiot tulisi ottaa tutkittaviksi tässä seurantakokouksessa. Esiin nousevia tarpeita tulisi tarkastella sitä taustaa vasten, miten ETYKin suhteet muihin järjestöihin kehittyvät. Clearing house -tyyppinen työ saattaa olla tarpeen.

Pariisin huippukokous loi uuden ETYKin perusrakenteet ja -instituutiot, ja näitä työvälineitä on edelleen hiottu Berliinissä ja Prahassa. Toivome että tulevina kuukausina ETYK vahvistuu ratkaisevasti ja siitä tulee valmiimpi kohtaamaan uusia haasteita.

Herra puheenjohtaja,

Tukholman konferenssista 1986 lähtien ETYKin puitteissa käydyt sotilaalliset neuvottelut ovat jatkuvasti tuottaneet konkreettisia tuloksia. Äskettäin on sovittu merkittävistä tulevaisuuteen suuntautuvista luottamusta ja turvallisuutta lisäävistä toimista.

Suomi odottaa, että TAE-sopimus, jota on oikeutetusti kuvattu Euroopan turvallisuuden kulmakiveksi, ratifioidaan pian. Tämä luo Helsingin jälkeisille turvallisuusneuvotteluille vankan perustan. Avoimet taivaat -sopimusneuvottelut ovat johtaneet tulokseen, ja uusi avaus todentamisen ja luottamuksen lisäämisen alueella on nyt todellisuutta.

Näiden kolmen neuvotteluprosessin tulokset muodostavat perustan uudelle turvallisuusfoorumille, joka on avoin kaikille ETYKin jäsenille. Kuuden kuukauden epävirallisten konsultaatioiden tuloksena neuvottelujen puitteista ollaan pääsemässä yksimielisyyteen.

Tavanomaisten aseiden uusia vähennyksiä koskevista aloitteista ei ole puutetta eikä myöskään neuvottelujen kohteista. Suomen näkökulmasta on tärkeää, että asevoimien supistukset ulotetaan meidän lähialueillemme Pohjois-Euroopassa. Haluaisimme, että tulevissa neuvotteluissa korostettaisiin alueellista lähestymistapaa osana ETYK-prosessin kokonaisuutta.

Meidän mielestämme uusi turvallisuusfoorumi nojaa itsenäisiin asevalvontaneuvotteluihin ja vahvistettuun konfliktinestokeskukseen. Näiden kahden komponentin välinen kytkentä muodostuu vuoropuhelusta, jota kutsutaan pysyväksi turvallisuusdialogiksi.

Konkreettinen työohjelma ja prioriteettikysymysten luettelo neuvottelujen ensimmäistä vaihetta varten tulisi sopia jo seurantakokouksessa.

Herra puheenjohtaja,

Talousyhteistyön alueella Suomi toivoo, että seurantakokous tarkastelee Bonnissa ja Pariisissa annettujen pitkälle menevien sitoumusten täytäntöönpanoa ja lähestyy ongelmia samassa tulevaisuuteen suuntautuvassa hengessä.

Keskeinen kysymys keskusteluissamme tulisi olla, miten Keski- ja Itä-Euroopan siirtymäprosessit voivat hyötyä koko maanosaa koskevasta yhteistyöstä.

Asianmukaisen infrastruktuurin kehittäminen on monenvälisen taloudellisen yhteistyön tärkeä sektori. Lukuisat monen- ja kahdenväliset projektit koskevat jo sellaisia alueita kuten tietoliikenne, kuljetus ja energiantuotanto. Suomi haluaisi, että näitä pyrkimyksiä käsiteltäisiin kattavasti ETYKin yhteydessä, mieluiten talousfoorumissa.

Tuloksena pitäisi olla toimivaltaisten organisaatioiden ja foorumien määrätietoista ja koordinoitua toimintaa.

Aiemmin ETYKillä on ollut tärkeä rooli poliittisen sysäyksen antajana ja suunnannäyttäjänä ympäristönsuojelussa. Pitäen Pariisin peruskirjaa lähtökohtana seurantakokouksen tulisi jatkaa tätä työtä. Maanosamme vakava ekologinen tila on kaikkien suuri huolenaihe. Ydinturvallisuus, sekä sotilaallisessa että siviilimerkityksessä, on suurin välitön turvallisuushuolemme. Eilinen Sosnovyi Borin ydinlaitoksessa sattunut onnettomuus on karmaiseva muistutus siitä, että tehostettu kansainvälinen yhteistyö on tarpeen kiireellisesti. Meidän on nyt ryhdyttävä päättävään toimintaan.

Ympäristökysymyksissä alueellinen yhteistyö on osoittanut merkityksensä. Itämeren alueella se on jo johtanut laajempaan alueelliseen yhteistyöhön. Arktisella alueella kehitys on samansuuntaista. Ympäristöyhteistyö on vakiintunut ja nyt on esitetty aloitteita, jotka tähtäävät yhteistyön laajentamiseen.

Herra puheenjohtaja,

Tämä seurantakokous ei voi pitää inhimillistä ulottuvuutta kuta kuinkin hoidettuna asiana. On totta, että ETYK on menestyksekkäästi sopinut tärkeistä normeista sekä mekanismeista niiden täytäntöönpanon varmistamiseksi. Uusia tarpeita on kuitenkin ilmaantunut. Kysymys kansallisten vähemmistöjen oikeuksista kuuluu niihin, jotka edellyttävät välitöntä huomiota.

Edessämme oleva suuri tehtävä on luoda keinoja, joiden avulla varmistetaan, että ETYK-sitoumuksia noudatetaan. Se puolestaan edellyttää perusteellista täytäntöönpanokeskustelua, ennen kuin johtopäätöksiä voidaan tehdä.

Herra puheenjohtaja,

Demokraattisten instituutioiden rakentaminen, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, taloudellinen hyvinvointi ja ympäristön huomioon ottava kehitys ovat kaikki vakauden ja turvallisuuden edellytyksiä. Ne vähentävät konfliktien todennäköisyyttä siten, että ne tarjoavat hoitoa eivätkä ainoastaan puutu oireisiin.

Siksi vakaus pitäisi ymmärtää sen laajimmassa merkityksessä. Konfliktien ehkäisemisen on aloitettava niiden juurista. Vähentymätön turvallisuus tämän päivän Euroopassa on mahdollinen, mutta turvallisuuden ja yhteistyön välinen tärkeä kytkentä on ymmärrettävä tämän päivän realiteettien valossa. Me olemme täällä tekemässä käytännön johtopäätöksiä.

Lisää kirjanmerkki