Suomen ulkopolitiikan asiakirja-arkisto ja kronologia
Poista kirjanmerkki

Pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Blomqvistin puhe suurlähettiläskokouksessa 2022

"Turvallisuuspoliittisesti haastavana aikana yhteistyömme vahvuus on näkynyt selkeästi. Maamme ovat tehneet erittäin tiivistä yhteistyötä ja tukeneet toisiaan. Se, että kaikki Pohjoismaat ovat tulossa Naton jäseniksi, merkitsee uutta vaihetta pohjoismaisessa yhteistyössä. Olemme nyt vauhdissa, jota meidän on hyödynnettävä ja jota meidän tulee pitää yllä."

Arvoisat suurlähettiläät, hyvät kollegat, bästa vänner,

On erityisen suuri ilo tavata teidät tällä foorumilla jälleen kasvokkain. Kahden vuoden etäjärjestelyiden jälkeen, olen nyt sitäkin tyytyväisempi voidessamme palata välittömämpään vuorovaikutukseen. Kuten tiedämme, ovat mahdollisimman suora dialogi ja yhteistyö monessa kysymyksessä avainasemassa. Ne helpottavat yhteisen agendan edistämistä. Tämä koskee tietenkin myös pohjoismaista yhteistyötä.

Kun viimeksi nähtiin kasvotusten – hallituskauden alussa – totesin pohjoismaisuuden olevan yhden hallitusohjelman punaisista langoista. Nyt tämän hallituskauden viimeisimmillä suurlähettiläspäivillä voin todeta, että viime vuosien poikkeukselliset ajat ovat eri tavalla myös korostaneet pohjoismaista yhteistyötä.

Koronapandemia toki toi haasteita, kun matkustusrajoitukset koettelivat yhteistyömme kulmakiveä, vapaata liikkuvuutta. Samalla pandemia kuitenkin osoitti yhteistyön tarpeen ja tärkeyden. Muuttunut turvallisuustilanne Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainaa vastaan ​​on osoittanut yhteistyön suuren merkityksen. Turvallisuuspoliittisesti haastavana aikana yhteistyömme vahvuus on näkynyt selkeästi. Maamme ovat tehneet erittäin tiivistä yhteistyötä ja tukeneet toisiaan. Se, että kaikki Pohjoismaat ovat tulossa Naton jäseniksi, merkitsee uutta vaihetta pohjoismaisessa yhteistyössä. Olemme nyt vauhdissa, jota meidän on hyödynnettävä, ja jota meidän tulee pitää yllä.

Värderade ambassadörer,

Den fria rörligheten sattes på prov under pandemin. De tillfälliga inreserestriktionerna och delvis olika nationella strategierna ställde det nordiska samarbetet inför nya utmaningar. Men vi hjälpte varandra i en svår tid, och pandemin var en påminnelse om hur beroende vi är av varandra.

Det nuvarande säkerhetspolitiska läget har också betonat vikten av vårt nordiska samarbete: vi har sett hur central den nordiska sammanhållningen är. Med det kommande NATO-medlemskapet inleds en ny fas i det nordiska samarbetet, som också understryker vikten av nordisk integration.

Enligt vår gemensamma nordiska vision ska vi vara världens mest hållbara och integrerade region år 2030, och en viktig del i arbetet med att nå integrationsmålet är att man aktivt löser olika gränshinder mellan våra länder och förhindrar nya från att uppstå.

Hyvät kuulijat,

Pohjoismaiset pääministerit linjasivat vuonna 2019, että Pohjolan tulee olla maailman kestävin ja integroitunein alue vuoteen 2030 mennessä. Rajaestetyöllä on suuri merkitys tämän integraatiotavoitteen saavuttamisessa. Myös meidän omassa hallitusohjelmassamme olevan kirjauksen mukaan ”Pohjoismaiden on oltava maailman parhaiten integroitunut alue.”

Pohjoismaisessa rajaestetyössä rajaesteillä tarkoitetaan sellaisia lakeja, julkisia sääntöjä tai käytäntöjä, jotka estävät yksilöiden vapaata liikkumista tai yritysten mahdollisuuksia toimia yli rajojen Pohjoismaissa. Loppukeväästä olemme aloittaneet laatimaan rajaesteselvitystä, jonka on tarkoitus esitellä hallituskauden aikana Suomessa tehtyä rajaestetyötä.

Selvityksen taustoista haluaisin nostaa erikseen esille koronapandemian vaikutuksen. Pandemian aikana syntyi uusia, enimmäkseen tilapäisiä ”koronahäiriöitä”. Kun pandemia on jäämässä taakse, on hyvä tarkistaa, onko koronahäiriöistä mahdollisesti syntynyt uusia varsinaisia rajaesteitä. Pandemian aikana käyttöön otetut uudet toimintatavat, kuten etätyön merkittävä lisääminen, ovat myös saattaneet tuoda esiin aiemmin huomaamattomampia rajaesteitä. Päivitetyn kokonaiskuvan saaminen rajaestetilanteesta pandemian jälkeen on tarpeen ja hyödyllistä.

Bästa vänner,

Som ni mycket väl vet var Finland ordförande för Nordiska ministerrådet i fjol. En av våra främsta prioriteringar var att utveckla samarbetet inom försörjningstrygghet och beredskap. I november ifjol godkände de nordiska statsministrarna ett gemensamt uttalande om samarbete inom beredskapsfrågor. Statsministrarna framhåller betydelsen av beredskapsarbete och samarbete i en instabil och svårförutsägbar omvärld.

Under vårt ordförandeskap påbörjades det också ett forskningsprojekt som redogör för nuläget och kartlägger möjliga nya samarbetsområden inom beredskapsfrågor. Studien görs av Utrikespolitiska institutet och publiceras nu i slutet av augusti.  Studien kommer att erbjuda intressanta och nyttiga synvinklar som kan användas i den fortsatta utvecklingen av arbetet.  

Viime vuonna Suomen aloitteesta alkanut työ varautumisen alalla on tänä vuonna jatkunut aktiivisesti nykyisen puheenjohtajamaan, Norjan, vastuulla. Me yhteistyöministerit olemme perustaneet kontaktiryhmän, jonka tehtävänä on seurata ja vetää yhteen eri sektoreilla tapahtuvaa työtä. Yhteistyön etenemisestä raportoidaan pääministereille ja Pohjoismaiden neuvostolle marraskuun alussa, kun Helsingissä järjestetään Pohjoismaiden neuvoston istuntoviikko. 

Yhdessä yhteistyöministerikollegoideni kanssa hyväksyimme kesäkuussa julkilausuman, jossa korostamme pohjoismaisen näkökulman huomioimista kaikissa päätöksissä ja omaa vastuutamme pohjoismaisen näkökulman esillä pitämisestä. Julkilausumassa toteamme, että kunkin kriisitilanteen aikainen puheenjohtajamaa huolehtii omasta tai toisen Pohjoismaan aloitteesta siitä, että yhteistyöministerit tapaavat edistääkseen nopeaa ja hyvää viestintää sekä pohjoismaisten näkökulmien mahdollisimman hyvää huomioimista.

Hyvät kuulijat,

Tasa-arvoministerin ominaisuudessa haluan tuoda esiin myös muutamia keskeisiä huomioita näistä kysymyksistä. Tällä hallituskaudella olemme toteuttaneet merkittäviä tasa-arvohankkeita, kuten perhevapaauudistus, joka tuli voimaan nyt elokuussa, ja seksuaalirikoslainsäädännön kokonaisuudistus, jonka eduskunta hyväksyi kesäkuussa. Suomi haluaa olla tasa-arvon kärkimaa, ja muun muassa nämä uudistukset ovat osa sitä työtä. Ehkä jotkut teistä olette jo päässeet kertomaan näistä uudistuksista asemamaissanne.

Tämän vuoden kesäkuussa valtioneuvosto hyväksyi Suomen historian toisen tasa-arvopoliittisen selonteon. Selonteko linjaa Suomen kansallista ja kansainvälistä tasa-arvopolitiikkaa 2020-luvun loppuun saakka. Selonteko sisältää seitsemän strategista tavoitetta. Tavoitteet perustuvat tasa-arvon tilannekuvaan ja tulevaisuuden tasa-arvokysymyksien ennakointiin.

Ensimmäisen laaja-alaisen tavoitteen mukaan Suomi on kaikessa toiminnassaan tasa-arvoinen ja sukupuolisyrjinnästä vapaa yhteiskunta. Sukupuolten tasa-arvo on kansallinen, eri politiikka-aloja läpileikkaava prioriteetti, jonka tilaa seurataan. Lainsäädäntö, politiikkatoimet ja palvelut tukevat sukupuolten tasa-arvoa ja ihmisoikeuksien täysimääräistä toteutumista. Suomessa jokainen voi turvallisesti ilmaista sukupuoltaan ilman pelkoa syrjinnästä. Selonteon lähtökohtiin kuuluu niin ikään sukupuolen moninaisuus. 

Antigender-liikehdintä on kuitenkin valitettavasti edelleen hyvin voimakasta. Olemme kaikki varmasti huomanneet tämän työssämme. Meidän tuleekin edelleen määrätietoisesti jatkaa ponnisteluja sekä kotimaassa että ulkopolitiikan saralla. On tärkeää, että vahvistamme viranomaisten tietoa ja tiedonvaihtoa asiasta ja vahvistamme liittolaisuuksia naisten ja sateenkaari-ihmisten oikeuksia edistävien tahojen välillä. Tehdään yhdessä totta tasa-arvopoliittisen selonteon lupauksesta: Suomi on sukupuolten tasa-arvon ja ihmisoikeuksien järjestelmällinen edistäjä kansainvälisesti.

Hyvät ystävät,

Osallistuin maaliskuussa YK:n naisten asemaa käsittelevän toimikunnan istuntoon New Yorkissa. Istunnon pääteemana oli tasa-arvon saavuttaminen ja naisten ja tyttöjen voimaantuminen ilmastonmuutoksen ja ympäristö- ja katastrofiriskien kontekstissa. Yhdessä pohjoismaisten tasa-arvoministerikollegoideni kanssa annoimme sitoumuksen vihreän ja tasa-arvoisen Pohjolan puolesta.

Vahva viestimme oli, että ilmastonmuutos on sukupuolikysymys. Meidän on tehostettava pyrkimyksiämme varmistaa sukupuolinäkökulma kaikessa ilmasto-, ympäristö- ja katastrofijohtamispolitiikassa. Suomi korostaa sukupuolirakenteita uudistavaa lähestymistapaa. Ilmastonmuutokseen sopeutumisen tulee perustua sukupuolivaikutusten arviointiin. Toivon, että te kaikki osaltanne viette tätä viestiä eteenpäin ja huomioitte sen esimerkiksi niissä hankkeissa, joita paikallisesti asemamaissanne toteutatte.

Hyvät ystävät,

Tässä yhteydessä haluaisin korostaa sitä hyvää brändiä, joka Pohjoismailla ja maidemme välisellä yhteistyöllä on. Useista asemapaikoista saadun viestin mukaan pohjoismaisuus kiinnostaa ja innostaa kasvavissa määrin, oli kyse sitten kunnianhimoisista ilmastotavoitteista, teknologisista innovaatioista tai sosiaalisesta mallista. Haluankin edelleen rohkaista teitä hyödyntämään tätä kiinnostusta ja vahvistamaan pohjoismaisuutta olennaisena osana Suomen maakuvaa.

Käytännön pohjoismainen yhteistyö toimii hyvänä näyteikkunana maailmalla. Tähän työhön on saatavissa myös rahallista tukea, sillä Pohjoismaiden ministerineuvosto myöntää rahoitusta Pohjoismaiden suurlähetystöjen yhteishankkeisiin sekä Nordic Talks -kansainvälisiin profilointi- ja viestintähankkeisiin Pohjoismaiden ulkopuolella. Hankkeiden tulee kytkeytyä Visio 2030:n prioriteetteihin: vihreä Pohjola, kilpailukykyinen Pohjola ja sosiaalisesti kestävä Pohjola.

Bästa vänner,

I tider av osäkerhet framhävs betydelsen av ett brett nordiskt samarbete. Vi har krig i Europa igen efter Rysslands brutala attack mot Ukraina, vi känner ännu efterdyningarna av coronapandemin, vi ser jämställdhetsarbetet och det regelbaserade multilaterala systemet utmanas, och vi måste lyckas med den gröna omställningen. Våra gemensamma nordiska värderingar och vårt nordiska samarbete behövs.

On hyvä muistaa, että vaikeidenkin haasteiden edessä Pohjoismaat ovat arvoiltaan lähin viiteryhmämme, voisi sanoa perheemme. Yhdessä olemme vahvempia etsiessämme muun muassa kestäviä energiaratkaisuja ja keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemisen turvaamiseksi.

Yhdessä pystymme myös mahdollisimman tehokkaasti varautumaan seuraaviin kriiseihin. Viimeksi kuluneet pari vuotta ovat saaneet meidät näkemään, kuinka tärkeä ja arvokas asia pohjoismainen solidaarisuus on. Kun vahvistamme yhteistyötämme, hyödynnämme täysimääräisesti opit kuluneiden vuosien kokemuksista, niin positiivisista kuin negatiivisistakin. Tämä työ on jo käynnissä.

Tämä hallituskausi on ollut erityisen tiivistä pohjoismaisen yhteistyön aikaa ja olemme saaneet nähdä, että yhteistyömme on vahvaa. Nyt on oikea aika jatkaa aktiivisesti yhteistyömme kehittämistä. Tähän meillä on kansalaisten vankka tuki.  Kesällä 2021 tehdyn tutkimuksen mukaan 86 prosenttia Pohjoismaiden väestöstä pitää pohjoismaista yhteistyötä tärkeänä tai hyvin tärkeänä. 60 prosenttia haluaa, että yhteistyötä lisätään – vain yksi prosentti haluaa, että sitä vähennetään. Kyselyissä on käynyt ilmi, että turvallisuuskysymykset sekä ympäristö ja ilmasto ovat aloja, joilla Pohjoismaiden asukkaat haluavat lisätä maidemme välistä yhteistyötä.

Yhdessä olemme vahvempia ja saamme enemmän aikaan. Työskentelemme määrätietoisesti toteuttaaksemme vision Pohjoismaista maailman kestävimpänä ja integroituneimpana alueena.

Hyvät suurlähettiläät, haluan esittää teille parhaat kiitokseni erinomaisesta työpanoksestanne niin pohjoismaisen yhteistyön kuin tasa-arvokysymystenkin eteen näiden vuosien aikana. Toivotan teille kaikille oikein antoisaa suurlähettiläskokousta!

Poista kirjanmerkki