Puolustusministeri Elisabeth Rehnin tervehdys Lottaseminaarissa Oulussa 1.12.1990 klo 10.50
Arvoisat kuulijat!
Perusteet maanpuolustukselle ovat selkeät; säilyttää
Suomi itsenäisenä ja turvata väestön elinmahdollisuudet
kaikissa tilanteissa. Suomen kansalaisille,
sekä miehille että naisille, on perustuslakiin
kirjattu velvollisuus puolustaa maata. Tämä
merkitsee miehillä aseellisen palveluksen suorittamista.
Naisia koskevaa vastaavanlaista velvoitetta
ei ole määritetty. Meidän tulisi muistaa,
että mahdolliset turvallisuuteemme kohdistuvat
uhat eivät valikoi kohteekseen erikseen miehiä,
naisia tai lapsia. Ympäristön saastuminen, suuret
onnettomuudet tai näitäkin tuhoisammat tapahtumat
vaikuttaisivat kaikkiin kansalaisiimme. Tästä
johtuen tulee poikkeusolojen toimintamenetelmistä
jakaa tietoa tasapuolisesti kaikille kansalaisillemme
sukupuoleen tai jopa ikään katsomatta.
Naisten näkyvän ja laajamittaisen osallistumisen
erilaisiin maanpuolustustehtäviin ennen viime
sotia ja sotien aikana organisoi pääasiassa Lotta
Svärd-järjestö. Vapaaehtoisen työn kanavana olleessa
Lotta Svärd-järjestössä yhdistyivät naisten
tuki puolustusvoimille aseettomissa tehtävissä ja
hoiva- ja huolenpitotyössä. Naisten työ niin
puolustusvoimissa kuin siviilisektorillakin osoittautui
korvaamattomaksi kriisin aikana. Kuten puu
ei tule toimeen ilman juuriaan, ei Suomi olisi
pystynyt puolustamaan menestyksekkäästi
itsenäisyyttään ilman naisten työpanosta.
Lotta Svärd-järjestön lakkauttamiseen sodan
jälkeen loppui lähes kokonaan naisten vapaaehtoinen
maanpuolustustyö. Naisten maanpuolustustyöstä tuli
arkaluontoinen, ei hyväksyttävä asia. Sotien
jälkeen eri veteraani- ja maanpuolustusjärjestöjen
toiminnan aktivoitumisen kautta saatiin myös
naiset vähitellen mukaan vapaaehtoiseen
maanpuolustustyöhön. Olen erityisen ilahtunut siitä
aktiivisesta naisjaostojen toiminnasta, mistä
esimerkkinä on muun muassa valtakunnallisten ja
alueellisten tilaisuuksien järjestäminen. Tänä
päivänä viettää Oulun Rintamiesveteraanit ry:n
naisjaosto 20-vuotisjuhlia, joten naisten työ on
saavuttanut vakiintuneen aseman. Tästä on hyvä
ponnistaa eteenpäin.
Puolustusministeriksi nimittämiseni jälkeen minulle
on kohdistettu eri tahoilta odotuksia parantaa
edelleen naisten mahdollisuuksia saada tietoa
turvallisuuspolitiikasta, kriisien hallinnasta ja
maanpuolustuksesta. Tästä johtuen järjestin useille
naisjärjestöille viime syksynä keskustelutilaisuuden,
missä tarve turvallisusspoliittisen tiedon
saannin tärkeydestä tuotiin voimakkaasti esille.
Nyt näyttääkin olevan oikea hetki viedä asiaa
eteenpäin ja ryhtyä käytännön toimenpiteisiin.
Puolustusministeriössä onkin ryhdytty vauhdittamaan
toimia, joilla vaikutetaan naisille suunnatun
informaation lisäämisen. Lainsäädännön kehittämisellä
pyritään siihen, että maanpuolustuksen
tarpeet henkilöstön varaamisen ja kouluttamisen
osalta tulevat huomioon otetuksi. Myös eri
hallinnonalojen henkilöstön varaamiseen ja
kouluttamiseen liittyviä toimenpiteitä tullaan
vauhdittamaan. Koska mitään näkyvää on vaikea saada aikaan
ilman taloudellista panosta, puolustusministeriö
omalta osaltaan tulee suuntaamaan
maanpuolustusjärjestöjen vapaaehtoisen maanpuolustustyön
tukemiseen tarkoitettuja määrärahoja
turvallisuuspoliittisen opetuksen kehittämiseen erityisenä
painopistealueena naisille suunnattu opetus.
Puolustusministeriö informoi maanpuolustusjärjestöjä
tehdyistä toimenpiteistä ensi keväänä ja
pyrkii tukemaan niiden toimenpiteitä naisten
vapaaehtoisen turvallisuuspoliittisen koulutuksen
lisäämiseksi.
Hyvät kuulijat!
Naisten osuus kriisivalmiudessa on kiistaton.
Voimme olla yksimielisiä siitä, että naisten
maanpuolustustietoutta tulee edelleen lisätä.
Turvallisuuspolitiikan sisällön ja keinojen tulee
kyetä reagoimaan kulloisenkin ajankohdan asettamiin
vaatimuksiin pitkällä aikavälillä. Tähän
vaikuttamiseen tulee naisten voida osallistua
edustamallaan painoarvolla.
Nyky-yhteiskunnan tulee huolehtia
velvollisuuksistaan sotiemme aikana arvokkaan panoksensa
antaneista kansalaisista. Eräs työn tärkeimmistä
tavoitteista kuluneina vuosina on ollut
rintamapalvelustunnuksen saaminen kaikille
sotatoimialueella työskenneille naisille ja sen myötä samat
eläke- ja kuntoutusedut kuin rintamasotilastunnuksen
omaavilla miehilläkin on. Tunnus on myönnetty
tähän mennessä 60 000:lle naiselle.
Valitettavasti yhteiskuntamme ei ole pystynyt
ulottamaan rintamapalvelutunnukseen liittyviä
etuuksia kaikille maanpuolustukseen osallistuneille
jäsenilleen. On muistettava, etteivät vain
sotatoimialueilla, vaan myös kotirintamalla Suomen
naiset täyttivät kunniakkaasti velvollisuutensa
isänmaamme vapauden ja itsenäisyyden säilymisen
puolesta. Heillä, myöskin raskaan vastuun
kantaneilla kotirintamanaisilla ei ole edellä mainittuja
oikeuksia. Tässä epäkohdassa ovat ojentaneet
auttavan kätensä eri naisjärjestöt pyrkimällä
omalta osaltaan ilman yhteiskunnan tukea jääneiden
olojen parantamiseen kuntoutuksen ja virkistyksen
kautta.
Erityisen ilahtunut olen viime vuosien aikana
tapahtuneesta veteraaniemme työn arvostuksen
noususta. Yhteiskunnallisessa keskustelussa
puhuminen Suojeluskunta- ja Lotta Svärd-järjestöistä
on tänä päivänä sallittua. Näiden järjestöjen
tekemä arvokas työ on noussut sille kuuluvalle
korkealle paikalle. Olen ollut loukkaantunut, kun
lottia vielä nykypäivänäkin on arvosteltu ja
heidän työtään verrattu johonkin rintamaviihdyttäjän
asemaan. Tämä virheellinen ja ala-arvoinen
käsitys meidän tulee korjata oikean informaation
antamisella. Tämä seminaari on hyvä foorumi saataa
tietoon lottien tekemän työn merkitys historiallemme
ja edelleen oikean tiedon välittämiseen
lapsillemme ja lastenlapsillemme.
Eräänä osana arvostusta on palkitseminen. Minuun
kohdistuneena kunnianosoituksena sain viime viikolla
vastaanottaa Sininen Risti-mitalin. Katson,
että minulle myönnetty mitali on myös arvostuksen
ja kunnian osoitus kaikille niille Lotta Svärd-
järjestössä toimineille sisarille, jotka antoivat
arvokkaan panoksensa isänmaamme itsenäisyyden
puolesta niin kotirintamalla kuin
rintamaolosuhteissäkin.
Samalla kun tuon tähän seminaariin valtiovallan
tervehdyksen, toivotan Teille kaikille oikein
hyvää seminaaripäivää.