Puolustusministeri Elisabeth Rehnin puhe VMTK-päivillä VARSTA-mietinnön luovutustilaisuudessa
6.3.1991 klo 16.15
Arvoisat kuulijat!
Asettaessani viime kesänä työryhmän selvittämään
asevelvollisten sosiaalista ja taloudellista
asemaa, oli päällimäisenä huolenani ihminen.
Ihminen on merkittävässä asemassa luonnollisesti
kaikissa yhteiskuntamme toiminnoissa, mutta
erityisen tärkeässä asemassa tämä voimavara on
maanpuolustuksessa.
Asevelvollisuuttaan suorittava varusmies on
elämänsä alussa oleva nuori, jonka palvelus
puolustusvoimissa on koko meidän yhteiskuntamme edun
mukaista. Tästä kansalaisvelvollisuuttaan
suorittavasta yhteiskuntamme jäsenestä meidän tulee
pitää erityinen huoli.
Varusmiehen asemaa pohdittaessa on yhä enemmän
kiinnitetty huomiota sosiaalisiin ongelmiin.
Varusmiehen taloudelliset ongelmat ja yleensä
ympäristön raju muutos astuttaessa palvelukseen
siviiliyhteiskunnasta sotilaallisen karuihin
kasarmeihin ovat olleet päällimmäisinä kysymyksinä,
joihin nyt valmistuneesta muistiosta haetaan
vastausta. Jotta esitys oli mahdollista saada
kattavaksi, työryhmään kutsuttiin puolustusministeriön
ja pääesikunnan edustuksen lisäksi varusmiesten
ja sosiaalialan edustus.
Työryhmän asettamisesta tulin vakuuttuneeksi
varuskuntavierailujeni yhteydessä käymieni
keskustelujen ja minulle osoitettujen kirjeiden
perusteella. Viimeisen kymmenen vuoden aikana on toki
toteutettu monia ainutlaatuisia uudistuksia
varusmiestemme sosiaalistaloudellisen aseman
saattamiseksi yhdenvertaiseksi muiden kansalaisryhmien
kanssa. Voidaan todeta, että sotilasavustus ja
turva tapaturmien varalta on Suomessa
pohjoismaisella tasolla. Myös työsuhdeturva on saatettu
vertailun kestäväksi muiden kansalaisten kanssa.
Selvitystyön toimeenpano ei ole ollut taholtani
epäily, ettei puolustusvoimissamme osattaisi
toimia varusmiesten suhteen oikein, vaan nyt on
kyse olosuhteiden edelleen kehittämisestä.
Olen ollut hyvin huolestunut varusmiesten palveluksen
keskeyttämistiedoista. Tämä on tullut
erityisesti esille Etelä-Suomen varuskunnissa.
Näyttää kuitenkin siltä, että muistioon on koottu
monipuolinen kivijalka, johonka tukeutuen voidaan
poistaa mahdollisimman monet palveluksen
keskeytykset.
Muistion jättäneen työryhmän tehtävänä oli
keskittyä varusmiesten sosiaalisiin ja taloudellisiin
asioihin. Tämän rinnalla on luonnollisesti
kiinnitettävä huomiota myös koulutuksen mielekkyyteen.
Nykyajan yhteiskunnassa ei olla valmiita hyväksymään
koulutusta, jota ei pidetä mielekkäänä.
Möderne imma11akaan kalustolla varustetut
puolustusvoimat eivät pysty suoriutumaan sille
asetetuista tehtävistä ilman pätevää, mutta ennen
kaikkea motivoitunutta ja maanpuolustustahtoista
henkilöstöä. Maanpuolustustahto on Suomessa korkealla
tasolla. Jotta tämä korkea taso säilyisi
myös tulevaisuudessa, edellyttää se yhteiskunnaltamme
huomion kiinnittämistä varusmiehen asemaan
sekä vakavaa suhtautumista varusmiespalvelun
aikana mahdollisesti esiintyviin ongelmiin.
Haluan kiinnittää meidän kaikkien huomion siihen
työhön, joka on käynnistetty ensimmäisten
palvelusviikkojen aikana tapahtuvan aiemmasta elämän
olosuhteista poikkeavaan palveluun totuttautumiseksi.
Kuten joskus aikaisemminkin olen todennut
tulisi varusmiesten aseman kehittäminen lähteä
siitä, että sosiaaliset olosuhteet puolustusvoimissa
ja ympäröivässä yhteiskunnassa ovat mahdollisimman
lähellä toisiaan. Tämä korostuu niin
varusmiehen taloudellisessa asemassa,
koulutusolosuhteissa ja ympäristössä kuin myös varusmiehen
kohtelussa varsinkin palveluksen ensimmäisten
päivien aikana.
Toivon, että nyt valmistuneen kartoituksen
perusteella eri toimintasektoreilla pystytään löytämään
ratkaisuja, joissa myös niille varusmiehille,
joiden palvelusedellytykset ovat keskimääräisesti
muita huonommat, löydettäisiin mahdollisuudet
selvitä varusmiespalveluksestaan.
Sekä yhteisön että yksilön taholta onnistunut
varusmiespalvelu edellyttää, että ihmistä kuunnellaan
yksilönä. Niin mielenterveys kuin ihmissuhteissa
sekä taloudellisissa ongelmissa tarvitaan
kokenutta ammattiauttajaa. Näistä ammattiauttajista
on puolustusvoimissa käytetty nimikettä sosiaa
likuraattori, joka yhteistyössä lääkärin ja
sotilaspapin kanssa pystyy usein auttamaan vaikeaan
tilanteeseen joutuneita. Signaalit henkisen
tasapainon horjumisesta ja muista vaikeuksista tulisi
huomata mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Tässä
koulutuksen ja henkilökunnan merkitys on suuri.
Kantahenkilökunnan työn tukena tulisi
sosiaalikuraattorin toimia jokaisessa varuskunnassa.
Tutustuessani jo ennakolta saamaani laajaan
muistioon olen vakuuttunut, että varusmiestemme
hyväksi on luotu entistä paremmat edellytykset ryhtyä
sanoista tekoihin. Työryhmän muistiossaan
esilleottamat näkökohdat varusmiesten päivärahan tasosta,
paremmasta kotiuttamisturvasta sekä
palvelusolosuhteiden kehittämisestä tulee kaikkein
kiiree11isimpinä pyrkiä toteuttamaan.
Raporttiin sisätlyvät toimenpide-ehdotukset
maksaisivat vuositasolla noin 130 miljoonaa markkaa.
Rahasumma on budjettimme huomioonottaen hyvin
suuri, joten esityksiä ei kaikilta osin pystytä
hetkessä toteuttamaan. Tärkeintä on tiedostaa
pahimmat puutteet, josta tulosjohtamiseen siirtyvän
budjettikäytännön myötä on hyvä jatkaa
parannustoimenpiteitä.
Kiitän työryhmää vaativasta ja tiukalla
aikataululla loppuunsaatetusta hyvästä työstä.
Hyvät kuulijat!
Varusmiehet!
Pyrkikäämme eri viranomaisten kesken yhteistyöhön
varusmiestemme aseman parantamiseksi. Toimintojen
käynnistämisen pohjaksi otettakoon nyt
valmistuneessa muistiossa esilletuodut näkökohdat.
Pitäkäämme mielessä, että ihminen - varusmies - on
yrityksemme tärkein voimavara.