Puolustusministeri Elisabeth Rehnin puhe Helsingissä 27.1.1991 klo 15.00
NAISTEN ROOLI TURVALLISUUSPOLITIIKASSA
Arvoisat Zonta - naiset!
Kun koulutat miehen - koulutat yksilön, kun koulutat
naisen - koulutat sukupolven.
Tänä päivänä on erityisen tärkeää katsoa eteenpäin
tulevaisuuteen. Ympäristössä ja koko maailmassa
tapahtuvien muutosten nopeus ja voimakkuus on
lisännyt epävarmuutta. Epävarmuuden tunne on
saanut jalansijaa jo ihan pienimmissäkin yhteiskunnan
jäsenissä. Naisen rooli lasten kasvattajana
ja kouluttajana on yhä ensisijainen. Hän voi luoda
turvallisuuden tunnetta kotiinsa, lapsiinsa vain,
jos hän itse seisoo turvallisella pohjalla. Vain
tieto voi luoda turvallisuutta.
Myös tätä taustaa vasten nähtynä viime aikoina
julkisuudessa käyty aktiivinen keskustelu naisten
osallistumisesta turvallisuuspolitiikkaan on
tervetullutta. On esitetty kannanottoja puolesta
ja vastaan siitä, tuleeko naisten turvallisuus
poliittista tietoutta lisätä, tuleeko naisten
maanpuolustus- ja kriisienhallintatietoutta
lisätä ja tuleeko naisten osallistua maanpuolustuksen
eri alojen tehtäviin.
Naisten tietämättömyyden poistamiseksi kaikilla
edellä mainituilla alueilla olisikin tehtävä
kaikki voitava. Naisten rooli uusien sukupolvien
kasvattajana on keskeinen. Naiset eivät ainoastaan
kasvata omia lapsiaan vaan heidän panoksensa
myös eriasteisten koulujen opettajina on merkittävä.
Näin he ovat yhtäältä mielipiteiden
muokkaajia, toisaalta asenteiden luojia, monissa
tapauksissa peruskäsitteiden opettajia. Vain, jos
heillä on oikeaa tietoa siitä mitä sanat turvallisuus,
turvallisuuspolitiikka, maanpuolustus
pitävät sisällään, he voivat välittää sen tiedon
lapsille. Tätä tarkoitin sanoessani, että kun
koulutat naisen, koulutat kokonaisen sukupolven.
Aseista riisunta - ei pelkkä aseiden riisunta
auta vaan asenteet on riisuttava.
Niin kauan kuin kussakin meissä - yksilössä - on
sisällään kaiken hyvän tahdon ohella patoutuneita
tunteita, vihaa ja katkeruutta, niin kauan
emme ole riisuneet itseämme yksilöinä aseista.
Välineellinen aseista riisunta ei yksin riitä vaan
asenteet on myös riisuttava. - Tässä meille
naisille tehtävää.
Jokaisella ihmisellä on omat henkilökohtaiset
arvonsa, jotka heijastuvat tunteina ja asennoitumisena
eri kysymyksiin. Jokaisen ihmisen identiteetti lähtee
hänen perimmäisistä arvoistaan.
Ennakkoluulot ovat vahvasti arvosidonnaisia. Koko
ministerinä oloni ajan olen pyrkinyt taistelemaan
ennakkoluuloja vastaan. Puheitani väestönsuojelun
tehostamisesta ja naisten maanpuolustustietouden
lisäämisestä on pidetty sotaisina, vaikka niin
ympäristökatastrofi kuin suuronnettomuuskin vaativat
samanlaista valmentautumista kuin sotatila.
Poikkeusolojen vaikutukset koskevat koko yhteiskuntaa,
myös naisia. Esimerkiksi sotatilalakiin,
työvelvollisuuslakiin, väestönsuojelulakiin,
poliisilakiin sekä lakiin palo- ja pelastustoimesta
sisältyy säännöksiä, jotka koskevat myös naisten
osallistumista poikkeusolojen tehtäviin.
Hallitusmuodon mukaan "jokainen Suomen kansalainen
on velvollinen olemaan osallisena isänmaan puolustuksessa
tai sitä avustamaan, niinkuin siitä
laissa on säädetty." Helposti tuntuu unohtuvan
tuo hallitusmuodon selkeä ilmaisu jokaisen suomalaisen
velvollisuudesta puolustaa isänmaataan.
Asevelvollisuus on näkyvin maanpuolustuksen muoto
ja se on Suomessa säädetty vain miehille.
Tässä yhteydessä haluaisin tuoda esille myös
niiden naisten osuuden, jotka tällä hetkellä
työskentelevät maanpuolustuksen parissa. Unohtamatta
sitä arvokasta vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa työtä,
jota varsin runsaslukuinen joukko
naisia tekee varusmiesten hyväksi sotilaskodeissa,
toisin esille myös niiden naisten roolin,
jotka ovat uskaltaneet rikkoa vanhoja viitekehyksiä
ja työskentelevät erilaisissa tehtävissä
puolustusvoimissa. Heitä työskentelee noin 6500
erilaisissa siviilitehtävissä. Toimisto-, ruokala-,
kiinteistönhoito- ja terveydenhuoltohenkilöstö
muodostavat suurimmat henkilöstöryhmät.
Toki heitä työskentelee myös sellaisilla tehtäväalueilla,
jotka poikkeavat aikatavalla naisten
perinteisistä rooleista. Esimerkiksi naiset
toimivat maamme alue- ja ilmavalvonnassa ja onpa
heistä joku lentovarusteinsinöörinäkin. Heidän
asemansa kehittäminen voimakkaan miehisen kulttuurin
organisaatiossa on haasteellinen ja tasa-
arvon toteuttamiseen pyrkivä tehtävä.
Suomen maanpuolustukselle näiden naisten työpanos on tärkeä ja heidän tehtäväkenttänsä on merkittävä
niillä alueilla, jotka eivät vaadi aseellista koulutusta. Naisille armeijassa annettavan aseellisen
koulutuksen puolestapuhuja en ole koskaan ollut. Omat henkilökohtaiset arvoni vaikuttavat asennoitumiseeni tähän kysymykseen. Toisaalta ymmärrän niitäkin naisia, jotka haluaisivat hakeutua
YK- joukkojen palvelukseen ja ymmärrän näihin tehtäviin vaadittavan itsepuolustuskoulutuksen välttämättömyyden.
Naisten roolin muutos - portti naisten johtajuuden vuosikymmenelle
Tämä naisten vuosikymmen alkaa aikana, jolloin naiset ovat saaneet aikaisempaa enemmän vaikutusvaltaa
yritysmaailmassa, politiikassa, hallituksen jäseninä, kansanedustajina. He ovat kautta maailman
voittaneet äänestyksiä ja saaneet nimityksiä, jotka he olivat hävinneet vuosikymmen tai kaksi sitten. Kaksikymmentä vuotta sitten naiset, jotka työskentelivät liikkeenjohtotehtävissä, lakimiehinä
ja lääkäreinä olivat ehdottomana vähemmistönä.
Vuonna 1991 työmarkkinat ovat jo hyvin erilainen
maailma: naiset ovat saavuttaneet huomattavan
aseman mm. aikaisemmin miesten hallitsemissa
informaatio- ja palvelualojen ammateissa, joihin
liike-elämän ja yhteiskunnallinen johtajuus
perustuvat. Naispuolisten lääkäreiden ja lakimiesten
rivit ovat kasvaneet huomattavasti 1990-
luvulle tultaessa. Naiset johtavat omia liikeyrityksiään,
joita he perustavat nykyään mm. Yhdysvalloissa
kaksi kertaa niin paljon kuin miehet.
Naisten roolin muutos tasavertaiseksi yhteiskunnalliseksi
vaikuttajaksi miesten rinnalle ennakoi
johtamiskäyttäytymisen muutosta. Ympäristön,
kulttuurin, ryhmä- ja yksilökäyttäytymisen vähitellen
heräävät valmiudet voivat tehdä sen mahdolliseksi.
Tehokas johtaja, olkoon mies tai
nainen, saavuttaa sitoutumisen olemalla esimerkillinen:
osoittamalla korkeaa moraalia, olemalla
avoin, antamalla valtuuksia ja innostamalla.
Rehellinen johtaminen on yksinkertaisin tie
ansaita uskollisuutta. Välittämistä, yhteistyötä,
ristiriitojen ratkaisua, kommunikointia, koko
tunneskaalan mukaanottamista - näissä ominaisuuksissa
on naisjohtajan vahvuus.
Tämän päivän näkyvimmät naisjohtajat kuten esimerkiksi
Gro Harlem Bruntland, Corazon Aquino,
jotka toimivat pääministereinä tai valtionpäämiehinä,
ovat muodostaneet oman identiteettinsä.
Kukaan heistä ei ole miehen jäljitelmä tai
näytelmähenkilön stereotyyppi. Jokainen heistä on
oma persoonansa, jolla on hyvin henkilökohtainen
johtamistyyli.
Naisten rooli eri järjestöjen toiminnassa on
merkittävä. Hyvänä esimerkkinä tästä on Zontat,
jotka jo pitkään ovat toimineet positiivisella
tavalla yhteiskunnan vaikutttajien keskuudessa.
Olen vakuuttunut näiden järjestöjen merkityksen
lisääntymisestä tietoyhteiskunnan kasvun myötä
esimerkiksi tiedonvälittäjinä erityisesti sellaisilla
alueilla, joilla naisten tiedonsaantimahdollisuudet
ovat huonot. Tiedon jakaminen turvallisuuteen
liittyvistä asioista muodostaa oman tärkeän
kokonaisuuden. Naiset voisivat toimia järjestöjensä
välityksellä mm. tekemällä esityksiä
maanpuolustusjärjestöille, kansalais- ja työväenopistoille,
kansanopistoille ja avoimille korkeakoululle
turvallisuuteen liityvän opetuksen järjestämisestä.
Yhteiskunnan tehtävänä on huolehtia kansalaistensa
turvallisuudesta. Luonnollisesti vastuu turvallisuuteen,
turvallisuuspolitiikkaan ja maanpuolustukseen
liittyvän tiedon jakamisesta on
viranomaisilla, joiden tehtäväalueena kyseiset
yhteiskunnan toiminnot ovat. On yhteiskunnan
edun mukaista, että kansalaisillamme on yhtäläiset
valmiudet selviytyä eriasteisten kriisitilanteiden
aiheuttamista seuraamuksista. Valmiudet on
mahdollista saavuttaa vain tietoa
lisäämällä koulutuksen kautta.
Puolustusministeriössä onkin viime aikoina ponnisteltu
naisten turvallisuuspoliittisen tiedon
tason kohottamiseen tähtäävien toimenpiteiden
kanssa. Kansalais- ja Työväenopistojen Liiton
johdon kanssa on sovittu siitä, että opistot
järjestäisivät turvallisuuspolitiikan kursseja ja
tarvittaessa erillisiä kursseja naisille.
Maanpuolustusopetuksen neuvottelukunta järjestää
naisille tarkoitettuja erikoiskursseja ja pyrkii
lisäämään maanpuolustuskursseille osallistuvien
naisten määrää. Maanpuolustustiedotuksen suunnittelukunta
laatii turvallisuuspolitiikan opetuspaketin
peruskoulun ja lukion opettajille. Pääesikunta
parantaa puolustusvoimissa työskentele
vien naisten turvallisuuspoliittista tietoutta
erityisillä kursseilla. Edellä mainitut toimenpiteet
ovat vain osa tiedonsaannin parantamiseen
tähtäävistä toimenpiteistä. Puolustusministeriössä on
tarkoitus vielä tulevan kevään kuluessa
vauhdittaa tätä toimintakenttää yhdessä eri
viranomaisten kanssa.
Hyvät kuulijat !
Nyt olisikin katsottava tarpeeksi pitkälle eteenpäin.
Yhteiskunnan päättäjien olisi hyvä ennakko-luulottomasti
tarkkailla tulevaisuuden visioita ja
vetää niistä oikeat johtopäätökset. Voiko yhteiskunnan e
tujen kannalta olla viisasta jättää tulevaisuuden
potentiaalinen vaikuttajajoukko, naiset,
edelleen tiedolliseen pimentoon niin tärkeässä
asiassa kuin turvallisuuspolitiikka? Minun kantani
tähän on, että naisten paitsioon jättäminen olisi
sekä ajattelematonta että vahingollista.