Ulkoasiainministeri Pertti Paasio STETE:n seminaarissa 14.3.1990 eduskunnassa 14.3.1990

TALOUSSUHTEET JA EUROOPAN TURVALLISUUS

Arvoisat seminaarin osanottajat,

Toisen maailmansodan jälkeen maanosamme oli vuosikymmeniä ideologisen ja poliittisen kamppailun näyttämö. Turvallisuusajattelussa etusija annettiin yksipuolisesti sotilaallisille näkökohdille. Olemme eläneet--kuten joskus viime vuosikymmenen alkupuolella Keski-Euroopassa todettiin— kuin "miehitetyllä
mantereella".

Kahtiajaosta huolimatta on Euroopassa kyetty ideologiset raja-aidat ylittävään yhteistyöhön. ETYK-prosessi on tämän kehityksen suuri saavutus. Nyt ovat vastakkainasettelun pilaristot eri syistä rapautumassa. Euroopasta on tulossa jälleen avoin maanosa. Turvallisuutta arvioidaan uusista ja ja osin muuttuvista lähtökohdista.

Euroopan moninainen muutos sisältää silti vielä useita tuntemattomia tekijöitä. Käsillä on ylimenovaihe,jossa maanosan turvallisuusrakenne ja siihen vaikuttavat tekijät, kuten myös taloussuhteet on kehitettävä ajan tasalle.

Kansalaisten Eurooppa ei enää ole jakautunut. Ei se ole välttämättä myöskään yhtenäinen. Mutta olennaista on se, että sosiaaliset ja hyvinvointiarvot ovat voittamassa vastakkainolon ajattelun ja sen luomat kivettyneet uhkakuvat.

Maanosan henkisenä voimaresurssina on vuosisataisesti ollut humanismi. Sotien hävitys on kuitenkin antanut historialle muunlaista sisältöä. Nyt meillä saattaa olla käsillä aika, jolloin eurooppalainen humanismi lopultakin muodostuu maanosan yhteiseksi sidostekijäksi.

Olemme todellakin astuneet uuteen aikakauteen. Maanosamme säilyy silti taloudellisesti jakautuneena vielä vuosia. Laaja yhteisymmärrys vallitsee kuitenkin siitä, että Euroopan turvallisuuden kannalta on jatkossa ensiarvoista, että vaurautta ja taloudellista suoristuskykyä voidaan nopeasti jakaa maanosan mittakaavassa.

Viime vuoden vallankumouksellinen kehitys Keski- ja Itä-Euroopassa pakottaakin meidät arvioimaan jossain määrin uudelleen maanosan taloudellisen yhteistyön asetelmia. On selvää, että Länsi-Euroopan integraatiokehityskin on nyt uuden haasteen edessä.

Tässä tilanteessa on Euroopan turvallisuuden kannalta muodostumassa yhä keskeisemmäksi se, miten ensinnäkin kyetään Keski- ja Itä-Euroopan poliittis-taloudellista uudistuskehitystä tukemaan niin, että asianomaiset maat selviäisivät käsillä olevasta ylimenokaudesta ilman merkittäviä takaiskuja. Tämän lisäksi on aiempaa päättäväisemmin työskenneltävä taloudellisen integraation kaikinpuoliseksi vahvistamiseksi myös maanosan mittakaavassa. Käytännössä tämä
merkitsee Suomen kannalta osallistumista seuraaviin toimintoihin:

- Itä- ja Keski-Euroopan taloudellisen uudistumisen tukeminen;

- ETYK-mekanismin vahvistaminen;

- Euroopan Talousalueen(EES) muodostaminen;

- Alueellisten yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen myös Baltian maiden sekä Neuvostoliiton Suomeen rajoittuvien osavaltioiden kanssa;

Keski-Euroopan uudistuvien demokratioiden taloudellis-sosiaalista tilannetta tulisi voida parantaa kuitenkin välittömästi. Länsimaiden talousapu ei näitä
ongelmia ratkaise sinänsä, mutta voi tarjota ylimenokaudella muutoin ratkaisevan panoksen.

Talousjärjestelmien muuttaminen tullee ylimenokautena aiheuttamaan huomattavia sopeutumisvaikeuksia, joista selviytyminen edellyttää laajaa ulkomaista teknistä ja taloudellista apua. Lähivuosina on itse asiassa odotettavissa useimmissa maissa taloudellisen kehityksen hidastumista, joka luonnollisesti lisää myös yhteiskunnallista epävarmuutta. Vaikka poliittiset reformit ovat epäilemättä keskeisiä taloudellisen suorituskyvyn parantamiseksi, kyse ei ole kuitenkaan mistään automatiikasta. Taloudellisten suhteiden kannalta uudistukset merkitsevät Suomen elinkeinoelämälle potentiaallisten yhteistyökumppaneiden lisääntymistä, mutta samalla myös erilaisten poliittisten ja kaupallisten riskien kasvua.

On kuitenkin paikallaan korostaa, että maanosan mittakaavassa toteutettavan taloudellisen yhteistyön kehittämisessä on 1990-luvulla kyse todellakin Euroopan
turvallisuuden vahvistamisesta mitä keskeisimmällä tavalla. Ilman Itä- ja Keski-Euroopan maiden taloudellis-sosiaalisten olojen vakaantumista, emme
esimerkiksi pääse kunnolla käsiksi uhkaavan ekokatastrofin juuriin. Maailman ekologisesti ehkäpä vaurioituneimmat valtiot ovat Atlantilta Uralille sijaitsevalla
maantieteellisellä vyöhykkeellä. Kyse on maista, joissa on pitkä teollinen perinne. Lisäksi maatalous on ankarasti verottanut niiden ekologista pääomaa. Maanosan taloudellisen vaurauden ja suorituskyvyn jakamisessa on todella kyse yhteisen turvallisuutemme vahvistamisesta.

Suomi on osallistunut EY:n komission johdolla toteutettuun Puolan ja Unkarin avun koordinaatiota koskevaan yhteistyöhön. Toimintaa ollaan ulottamassa koskemaan myös muita uudistuspolitiikan tielle suuntautuneita Keski-Euroopan maita.

Avustukset tulisi koordinoidusti sisällyttää ulkoasiainministeriön menoluokkaan erityisenä ei-kehitysavuksi luettavana määrärahana. Todettakoon, että myös elintarvikeapu voi tullaa kyseeseen niiden toimenpiteiden joukossa, joilla Suomi pyrkii avustamaan taloudellisissa vaikeuksissa olevia Itä- ja Keski-Euroopan
maita.

+++

Ensi viikolla alkaa Bonnissa taloudellista yhteistyötä käsittelevä ETYK-konferenssi. Sen ajoitus ei olisi voinut olla parempi. ETYK:ssä nähdään eurooppalaisen muutoksen koko kuva. Wienin seurantakokouksen loppuasiakirjan tilannearviosta ovat Euroopan taloudellisen yhteistyön asetelmat muuttuneet ehkäpä aivan ratkaisevasti. ETYK ei ole tähän saakka ollut talousfoorumi. Nyt siitä on tulossa myös sellainen. Useimmat Bonnin kokouksen agendalla olevat kysymykset kuuluvat tällä hetkellä myös Itä- ja Keski-Euroopan maissa edistettävien asiakokonaisuuksien joukkoon, mikä parantaa mahdollisuuksia käytännön
tavoitteiden kannalta asiapitoiseen ja konkreettiseen mielipiteen vaihtoon. Elinkeinoelämän edustajien osallistuminen kokoukseen on siten saamassa uutta sisältöä ja vapautuu enemmistä poliittisen vastakkainasettelun paineista. On toivottavaa, että Bonnin kokouksessa luodaan piirustuksia uuden eurooppalaisen talousalueen luomiseksi maanosan taloudellisen kahtiajaon siirtämiseksi historiaan.

On kuitenkin selvää, että Euroopan maiden institutionaaliset taloussuhtet määräytyvät jatkossakin keskeisesti EY:n sekä EFTA- sekä Keski- ja Itä-Euroopan maiden keskinäisten sopimusjärjestelyjen pohjalta. Voimakkaasti muuttuvassa tilanteessa ETYK:n seurantamekanismi muodostaa tänä päivänä kuitenkin, yhteistyösuhteiden ollessa murroksessa, laajapohjaisen foorumin tasavertaiselle keskustelulle taloussuhteiden käytännön sisällöstä. ETYK-prosessi mahdollistaa jatkuvuutensa vuoksi myös institutionaalisia järjestelyjä koskevan periaatteellisen keskustelun seuranta- ja huippukokousten yhteydessä.
ETYK:n suomat edut liittyvät mahdollisuuksiin tasoittaa näkemysten yhdenmukaistamiseen tähtäävien alakohtaisten keskustelujen ja suositusten muodosssa tietä myöhemmille samansuuntaisille periaateratkaisuille institutionaalisella tasolla. ETYK:n huippukokouksen ajoittuminen kuluvalle vuodelle korostaa tässä suhteessa erityisesti Bonnin talouskonferenssin merkitystä.

+++

Euroopan valtioiden taloussuhteiden voidaan odottaa vakiintuvan vasta suhteellisen pitkän ylimenovaiheen jälkeen. Ne eivät tietenkään kehity irrallaan maanosan poliittis-sotilaallisesta tilanteesta. Lisäksi keskinäisriippuvuutta lisäävät prosessit ovat joskus yllätyksellisiä ja vanhentavat helposti parhaimmatkin
ennustukset.

Meillä on kuitenkin perusteltu syy olettaa, että Länsi-Euroopasta käynnistynyt taloudellinen integraatioprosessi edelleen laajentuu ja samalla myös
vahvistaa maanosan turvallisuutta. Mikäli syntymässä on—kuten toivomme— todella eurooppalainen talousalue, merkitsisi se aikanaan yhtä tärkeää askelta tässä prosessissa. On toivottavaa, että nyt ryhdytään luomaan edellytyksiä, jotta Itä- ja Keski-Euroopan maat voisivat aikanaan mahdollisimman ongelmattomasti liittyä myös tämän rakenteen osapuoliksi.

Samaan aikaan kun taloussuhteita voidaan kehittää nopeastikin maanosan mittakaavsssa, on jopa hieman paradoksaalisesti havaittavissa nimenomaan lähialueiden uudenlainen merkitys myös Suomen taloussuhteille. Olen vakuuttunut, että regionalismi muodostaa 1990-luvulla kehittyvien taloussuhteiden osatekijän eri puolilla Eurooppaa.

Turvallisuuteen ei ole olemassa patenttiratkaisuja. Mutta on ilmeistä, että jatkossa--kun sotilaallinen vastakkanolo edelleen pienenee--Euroopassa turvallisuutta luodaan aiempaa moniaineksisemmilla keinoilla. Näistä taloussuhteiden kehittäminen nousee selvästi etualalle. Mutta kansallisuuksien maanosa ei koskaan voi eristyä täysin poliittisilta ristiriidoilta. Vuonna 1910 valmistuneessa kirjassaan The Great Illusion englantilainen Norman Angell esitti väitteen, että kapitalistisessa maailmassa sota ei yksinkertaisesti kannata, jonka vuoksi sellainen ei enää voinut —ainakaan Euroopassa—syttyä. Vaikka olisimmekin nyt samaa mieltä Angellin kanssa, se ei vielä valitettavasti varmista--kuten kahden maailmansodan jälkeen tiedämme--sitä, että sodan vitsaus kuuluisi historiaan. Mutta me voimme silti toivoa, että sodan hinnasta olisi tullut lopulta sellainen vitsaus, joka pakottaa ihmsikuntaa etsimään aina kerta toisensa jälkeen sotaa parempia ratkaisuja ongelmiensa ratkaisemiselle.