Ulkoministeri Elina Valtosen puhe suurlähettiläskokouksessa 2023
Arvoisat suurlähettiläät, erinomaiset kollegat ulkoministeriössä, hyvät kuulijat striimin äärellä, tervetuloa suurlähettiläspäiville Helsinkiin, tuoreen Nato-maan pääkaupunkiin!
On upea päästä tapaamaan teidät kaikki kasvotusten. Te ja kaikki muut ulkoministeriön virkahenkilöt teette päivittäin hartiavoimin töitä sen eteen, että Suomen ja Suomessa asuvien ihmisten tulevaisuus olisi valoisampi.
Osa teistä työskentelee poikkeuksellisen haastavissa olosuhteissa. Kiitos Kiova, Moskova, Pietari ja Bagdad ja kaikki muut lähettiläät ja lähetystöt työstänne.
Olen kiitollinen kaikesta siitä avusta, tuesta ja tietotaidosta, josta olen päässyt nauttimaan jo kuluneiden viikkojen aikana.
En ollut toiminut kahta vuorokautta ministerinä, kun olin käynyt jo ensivisiiteillä Tukholmassa ja Tallinnassa. Se sekä näiden keskustelujen tärkeä anti eivät olisi olleet mahdollisia ilman henkilöstömme sitoutunutta ja poikkeuksellisen ammattitaitoista otetta. Tätä työtä tehdään yhdessä!
Hyvät ystävät,
Neljä vuotta sitten Venäjän presidentti Vladimir Putin antoi haastattelun Financial Times -lehdelle. Haastattelussa esiintyi vallantäyteinen Putin, joka julisti että ”liberaali idea” on aikansa elänyt.
Putinin mukaan liberaalit länsimaat ovat heikentyneet eivätkä enää voi sanella muille, miten niiden pitää toimia.
Elettiin Euroopan pakolaiskriisin jälkimaininkeja. Venäjä oli voimissaan. Kiina vahvistui kohisten.
Voi olla, että jotkut lännessäkin pelkäsivät Putinin olevan oikeassa. Ehkä länsimainen, vapauteen perustuva elämäntapa todella oli jäämässä autoritaaristen järjestelmien jalkoihin.
Mutta kuinka kävikään?
Venäjä teki monumentaalisen strategisen virheen hyökkäämällä Ukrainaan. Venäjä aliarvioi sekä ukrainalaisten puolustustahdon että länsimaiden päättäväisyyden pysyä Ukrainan rinnalla.
Sota jatkuu edelleen, emmekä tiedä, mitä kaikkea on vielä edessä.
Mutta sen tiedämme, että Ukraina on ja pysyy itsenäisenä valtiona. Tiedämme myös sen, että länsimaat ovat yhtenäisempiä kuin ne ovat koskaan olleet.
Venäjä on eristetty ja alkaa vääjäämättä tuntea talouspakotteiden raskaat vaikutukset. Putinista on annettu Kansainvälisen rikostuomioistuimen pidätysmääräys.
Ja mikä parasta, Suomi on osa Pohjois-Atlantin puolustusliitto Natoa -- ja niin on kohta Ruotsikin.
Siksi minä sanon, että liberaali demokratia – yksilönvapautta, kansojen itsemääräämisoikeutta ja kansainvälistä oikeutta korostava ajattelu – on vahvempi kuin pitkään, pitkään aikaan.
Kiitos siitä kuuluu erityisesti sankarilliselle Ukrainan kansalle, joka on puolustanut vapauttaan raakaa hyökkääjää vastaan – ja puolustanut samalla myös meitä.
Tämä julma, oikeudeton sota on kaikessa pahuudessaan puhaltanut uutta voimaa vapauden puolustajiin. Nyt meidän tehtävämme on tarttua tilaisuuteen ja tehdä kaikkemme, jotta liberaalin demokratian asema maailmassa vahvistuu entisestään. ”Meillä” tarkoitan jokaista meitä tässä salissa, niin ulkoministeriössä kuin sen ulkopuolella.
Hyvät kuulijat,
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on alkanut uusi aikakausi. Puolueettomia emme ole olleet enää pitkään, mutta Nato-jäsenyyden myötä Suomi on sotilaallisesti liittoutunut maa. Pysähdytään sen äärelle hetkeksi.
Nato-jäsenyys vahvistaa paitsi omaa turvallisuuttamme, myös Pohjois-Euroopan vakautta ja eurooppalaista turvallisuusarkkitehtuuria. Suomen vahva puolustus- ja kriisinsietokyky vahvistaa koko liittokuntaa.
Jäsenyys tuo meidät entistä tiiviimmin osaksi transatlanttista turvallisuusyhteisöä. Nato-jäsenyyden myötä Suomi on varauksettomasti länsimaa. Jäsenmaana varaudumme tukemaan muita Nato-maita velvollisuuksiemme mukaisesti. Olemme valmiit sekä vastaanottamaan että antamaan apua. Suomi osallistuu täysimääräisesti Naton kaikkeen toimintaan.
Silti jäsenyytemme Natossa ei ole täydellinen ilman Ruotsia. Teemme kaikkemme sen eteen, että Ruotsi on mahdollisimman pian jäsen.
Suomi tukee Naton avoimien ovien politiikkaa ja edistää yhdessä liittolaisten kanssa Ukrainan pyrkimystä kohti Naton ja EU:n jäsenyyttä.
Suomi haluaa johtaa omalla esimerkillään ja saada Euroopan maat investoimaan lisää omaan puolustukseensa.
Euroopan on otettava vahvempi vastuu omasta turvallisuudestaan – yhdessä amerikkalaisten liittolaistemme kanssa.
Petteri Orpon hallitus on sitoutunut pitämään Suomen puolustusmenot Naton tavoitteen mukaisella vähintään kahden prosentin tasolla suhteessa bruttokansantuotteeseen tämän hallituskauden aikana. Minusta on erittäin tärkeää, että kahden prosentin tasosta pidetään kiinni myös seuraavilla hallituskausilla.
Suomen itsenäisyyden ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen on kaiken perusta mutta Suomella on maailmassa muitakin tavoitteita.
Kansainvälisen toimintamme kulmakiviä ovat oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia. Pyrimme omalta osaltamme sitouttamaan myös globaalin etelän maat sääntöpohjaiseen järjestykseen, demokratiaan ja ihmisoikeuksien edistämiseen.
Suomen talous – ja sen kautta koko hyvinvointimallimme – on erittäin riippuvainen kansainvälisestä kaupasta ja kansainvälisistä investoinneista. Suomen pitää edistää vapautta myös kansainvälisessä taloudessa, jotta erinomaiset yrityksemme pääsevät markkinoille, joilla niiden tuotteille ja palveluille on kysyntää.
Samalla voimme kasvattaa ilmastokädenjälkeämme maailmalla. Innovatiiviset, puhtaat ratkaisut Suomesta voivat auttaa muitakin maita syrjäyttämään saastuttavaa energiaa ja raaka-aineisiin perustuvaa taloutta. Vaikka Euroopassa riehuu sota, emme voi herpaantua kamppailussa ilmastonmuutosta vastaan.
Uudet murrosteknologiat tuovat mukanaan ennennäkemättömiä mahdollisuuksia, mutta myös haasteita. Teköäly, suurteholaskenta, kvanttiteknologiat ja avaruuden aiempaa laajempi hyödyntäminen ovat oikeissa käsissä mahtava voimavara ihmiskunnalle. Sen sijaan väärissä käsissä, ilman yhteisiä pelisääntöjä, ne voivat olla haitallisia, jopa vaarallisia. Meillä suomalaisilla on paljon annettavaa tällaisten teknologioiden kehittämiseen ja vastuulliseen hallintaan.
Kaikkeen tähän Suomi tarvitsee luotettavia kumppaneita. Näitä kumppanuuksia meidän on rakennettava aktiivisesti joka päivä. Ja sekin on työtä, jota me ulkoministeriössä teemme.
***
Ruotsi on Suomen läheisin kumppani. Nato-jäsenyys avaa meille mahdollisuuksia tiivistää yhteistyötä myös muiden Pohjoismaiden kanssa, samoin Viron ja muiden Baltian maiden kanssa.
Yhdysvallat on Suomelle aivan keskeinen, strateginen yhteistyökumppani ja liittolainen. Kehitämme tätä suhdetta laaja-alaisesti.
Pyrimme saattamaan Yhdysvaltojen kanssa käytävät puolustusyhteistyösopimusneuvottelut päätökseen mahdollisimman nopeasti, eduskunnan myötävaikutuksella. Puolustuksen ja kaupan ohella tuomme yhteistyön murrosteknologioissa suhteen ytimeen. Suomen tavoitteena on Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen mahdollisimman tiivis ja toimiva yhteistyösuhde. Yhdysvallat on jo nyt Suomen tärkeimpiä vientimaita.
Suurvaltakilpailun kiristyessä lännen on pidettävä entistä tiiviimmin yhtä. Emme kauppapolitiikassa kaipaa suojamuureja Atlantille tai varsinkaan Euroopan sisälle. Strategisen autonomian rinnalle Suomi ajaa Euroopan strategista kilpailukykyä.
Euroopan maista haluan nostaa esiin Britannian, joka on meille tärkeä turvallisuuskumppani ja liittolainen vapaan kaupan ja demokratian puolustamisessa.
Kiinan globaalin roolin vahvistuminen haastaa Suomen ja Euroopan. Siksi meidän on tiivistettävä yhteistyötä samanmielisten kumppaneiden, Australian, Etelä-Korean ja Japanin kanssa.
Samaan aikaan Kiina on Suomelle tärkeä kauppakumppani. Reilua, sääntöperusteista kauppaa pitää jatkaa ja kehittää, mutta meidän on vähennettävä strategisia riippuvuussuhteita Kiinaan. Riskejä erityisesti kriittisten toimitusketjujen osalta täytyy pienentää. Edistämme tätä niin kansallisesti kuin EU-tasolla. Käytännössä kyse on myös yksittäisten yritysten riskienhallinnasta.
Mitä kauemmas tulevaisuuteen katsomme, sitä vaikeampi on erottaa turvallisuutta taloudesta ja teknologiasta. Kilpailukykyä taas ei pidemmän päälle rakenneta suojautumalla, vaan panostamalla ihmisiin, edistykseen ja jokaisen mahdollisuuksiin vaurastua. Tarvitsemme enemmän rajat ylittävää vaihdantaa varsinkin ystävämaiden kesken, ja riskienhallintaa siellä, missä vastapuoli ei noudata samaa sopimus- ja arvopohjaa.
Suomen ja muun Euroopan menestys ja tulevaisuuden kasvu perustuvat osaavien ja luovien ihmisten työhön, yritysmuotoiseen riskinottoon, korkeatasoiseen tieteelliseen tutkimukseen, kaupallisiin innovaatioihin sekä vapaaseen ihmisten, tavaroiden, palveluiden, pääomien ja ideoiden liikkuvuuteen. Tällä reseptillä on Eurooppa pärjännyt ennenkin.
Entä suhteemme Venäjään?
Venäjä on toimillaan romuttanut aikaisemman kahdenvälisen suhteemme, eikä sitä poliittisella tasolla enää ole. Tottakai on tärkeää säilyttää yhteys diplomatiassa ja operatiivisella tasolla kuten rajaturvallisuudessa.
Suomen tavoitteena on saada Venäjä lopettamaan sota Ukrainassa, torjua yhdessä kumppaneiden kanssa sen epävakautta lisäävät pyrkimykset ja toisaalta varautua erilaisiin kehityskulkuihin. Wagnerin juhannuskapina osoitti, että meidän tulee varautua myös yllättäviin ja äkillisiin muutoksiin. Siihenkin on varauduttava, että sota jatkuu vielä pitkään.
Venäjä on saatava vastuuseen hyökkäyssodasta, sen yhteydessä tehdyistä kansainvälisen oikeuden vastaisista rikoksista ja korvausvelvolliseksi sodan vahingoista. On haettava kansainvälinen oikeudellisesti pätevä ratkaisu venäläisten varojen takavarikoimiseksi, jotta vähintään niiden tuotot voidaan käyttää Ukrainan hyväksi.
Jotkut ajattelevat, ettei lännen tulisi provosoida Venäjää. Olen samaa mieltä. Se ei koskaan ole ollut Suomen linja. Se ei kuitenkaan tarkoita alistumista Venäjän kertomaan tarinaan. Vastuu on jakamaton eikä siitä pääse vaihtoehtoisilla totuuksilla irti. Suomi toimii muiden länsimaiden tavoin kansainvälisen oikeuden puitteissa eikä silloin voi aiheuttaa eskalaatiota tai myöskään oikeuttaa sitä. Me emme ole tehneet mitään, mikä oikeuttaisi Venäjän raakalaismaiset toimet. Venäjä itse on niistä vastuussa.
Venäjän vetäytyminen Mustanmeren viljasopimuksesta on tästä surullinen esimerkki. Tuhoamalla Ukrainan viljavarastoja, kiistämällä merikuljetuksia ja tietoisesti nostamalla hintoja on Venäjä valjastanut ruoan aseeksi muuta maailmaa vastaan. Venäjä häiritsee maailmankauppaa ja aiheuttaa epätoivoa erityisesti siellä missä moni ihminen näkee nälkää.
Suomi on valmis selvittämään YK:n ja samanmielisten maiden kanssa keinoja viljakuljetusten turvaamiseksi maa- ja meriteitse. EU:n solidaarisuusväylien toimintaa on syvennettävä ja Naton läsnäoloa Mustallamerellä lisättävä. On myös luotava keinoja, joilla estetään Venäjän taloudellinen hyötyminen itse aiheuttamastaan sekasorrosta.
Myös pakotteita on vahvistettava ja niiden toimeenpanoa tiivistettävä. Hintakatto venäläiselle raakaöljylle on ollut tehokas vastakeino, ja rupla on nyt heikoimmillaan sitten sodan alkamisen. Se heikentää tavan venäläisten ostovoimaa ja kurjistaa arkea, mikä osaltaan osoittaa myös venäläisille sodan mielettömyyden.
***
Uuden aikakauden ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja sen toteuttaminen vaativat uudenlaiset rakenteet tuekseen. Ulkoministeriön organisaatio on ollut olennaisilta osiltaan nykyisen kaltainen vuodesta 1998 lähtien.
25 vuodessa on tapahtunut paljon ja näiden muutosten tulisi näkyä myös ulkoasiainhallinnossa. Muutos ei ole tärkeää muutoksen itsensä vuoksi eikä tarkoitus ole rikkoa sellaista, mikä toimii. Esimerkiksi Nato-jäsenyyden tuomat lisävelvoitteet edellyttävät meiltä sopeutumista ja uusia toimintatapoja.
Tulen toteuttamaan ulkoasiainhallinnon uudistuksen, jonka tavoitteena on keskittyä Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittisiin intresseihin, talouskasvun edistämiseen, kansainvälisiin taloussuhteisiin ja teknologiseen kehitykseen. Uudistuksen yhteydessä arvioimme monenkeskisten asioiden hoitamisen ulkoasiainhallinnossa.
Resurssit ja panostukset painottuvat maihin, jotka ovat Suomen kannalta strategisesti merkittäviä. Tämä koskee niin edustustoverkkoa, taloussuhteita, turvallisuusyhteistyötä kuin kehitysyhteistyötä. Päätöksiä edustustoverkon mitoituksesta tehdään pitkällä aikavälillä suunnitelmallisesti. Haemme käytännönläheisiä yhteisiä ratkaisuja muiden Pohjoismaiden ja EU-maiden ulkomaanedustustojen kanssa.
Haluan, että ulkoministeriö panostaa työnantajana moninaisuuteen, kokemuksen ja osaamisen arvostamiseen ja yksilölliseen kehittymiseen. Sukupuoli on ominaisuuksistamme vain yksi, mutta nostan sen esimerkiksi. Ulkoministeriön ylimmästä virkajohdosta 80 prosenttia on miehiä, vaikka diplomaateista 61 prosenttia naisia. Olen varma, että tämä tilasto muuttuu lähivuosina vastaamaan paremmin laajaa lahjakkuuskirjoamme.
Hyvät ystävät,
Viikonlopun aikana todistimme jälleen yhtä tuhoisaa ja tuomittavaa Venäjän iskua siviilejä vastaan, kun Tšernihivin kaupungin keskustaan hyökättiin ohjuksella kesken juhlapäivän vieton.
Urhea Ukraina käy tänäkin aamuna puolustukseen Venäjän silmitöntä väkivaltaa vastaan ja taistelee vapaan kansalaisyhteiskunnan puolesta. Se kamppailee elämän, elämännälän ja eurooppalaisen elämäntavan puolesta. Meidän puolestamme. Suomen tuki Ukrainalle on vankkumaton.
Sota Euroopan mantereella peittää alleen sen tosiasian, että ihmiskunta on vuosisatojen ajan kulkenut kohti rauhanomaisempaa, vauraampaa ja tasa-arvoisempaa tulevaisuutta. Ei ole mitään syytä olettaa, etteikö tästä eteenpäin kehityksen pitkä kaari voisi olla sama.
Putinin ajattelu nojaa perustavanlaatuiseen virhearvioon. Liberaalit demokratiat eivät sanele, vaan niiden menestys perustuu ihmisten vapaaehtoisuuteen. Jos ihmisille annetaan mahdollisuus valita, he valitsevat vapauden.
Länsi ei ole koskaan ollut niin yhtenäinen kuin nyt. Natoon ja EU:hun jonotetaan. Nato ei itsessään laajene, vaan siihen liitytään vapaaehtoisesti, kun ihmiset demokraattisissa maissa tekevät valinnan. Nato ei uhkaa ketään ja EU on johdonmukaisesti toteuttanut tehtäväänsä luoda vaurautta ja rauhaa.
Liberaalilla maailmanjärjestyksellä on kriisinsä. Mutta ei sellaista kriisiä, joka saisi meidät myrkyttämään poliittisia vastustajia, hyökkäämään suvereeniin maahan, pommittamaan matkustajakoneita, lavastamaan vaaleja, ja uhkailemaan omia kansalaisia väkivallalla.
Liberaalissa demokratiassa ihminen on vapaa ja tulevaisuus on jatkumo, johon jokainen voi omilla toimillaan vaikuttaa. Se kehittyy päivä päivältä, jos joskus myös virheen ja vaikeuden kautta.
Yhdysvaltain entinen presidentti Franklin D. Roosevelt on sanonut:
”Diktatuurien lopullinen epäonnistuminen maksaa ihmiskunnalle paljon enemmän kuin demokratioiden tilapäiset vaikeudet.”
Avoimet yhteiskunnat houkuttelevat, koska ne eivät tukahduta, vaan tarjoavat ihmisille mahdollisuuksia - joka päivä enemmän. Tällaisen tulevaisuuden soisimme mielellämme kaikille, niin Venäjälle mutta myös Valko-Venäjän kansalle, joka kolme vuotta sitten äänesti sen puolesta.
Toivoa tuodaan esimerkillä ja pitämällä vapauden lyhtyä korkealla. Me suomalaiset tiedämme mistä puhumme. Meidän on nojattava arvoihimme tiukemmin kuin koskaan. Vaalikaamme erilaisuutta, perusoikeuksia ja edistystä viimeiseen saakka.
Tehdään töitä sen eteen, että Suomi on maa, johon halutaan tulla myös muualta; tekemään töitä, perustamaan perhe, perustamaan yritys ja toteuttamaan niitä unelmia, joita jokaisella ihmisellä elämässään on.
Kiitos, hyvää suurlähettiläspäivää ja tervetuloa mukaan!