Suomen ulkopolitiikan asiakirja-arkisto ja kronologia
Poista kirjanmerkki

Pääministerin esittelypuheenvuoro eduskunnan lähetekeskustelussa 26.3.

Pääministerin esittelypuheenvuoro eduskunnan lähetekeskustelussa koskien hallituksen esitystä eduskunnalle laiksi liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta. Muutosvarauksin.

Arvoisa puhemies, ärade talman,

Suomessa otettiin käyttöön jo hyvin varhaisessa vaiheessa keväällä 2020 koronaviruspandemian takia laajoja yhteiskunnallisia rajoitustoimia, ja olemme onnistuneet viruksen leviämisen estämisessä verrattain hyvin oikea-aikaisten ja riittävien rajoitustoimenpiteiden ansiosta. Suuri kiitos kuuluu kansalaisille, jotka ovat pääsääntöisesti noudattaneet rajoituksia hyvin. Toimenpiteillä on haluttu estää koronaviruksen leviämistä yhteiskunnassa, turvata terveydenhuollon kantokyky sekä suojella erityisesti riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä. Rajoitustoimien kokonaisuus on perustunut suosituksiin ja viranomaisten ohjeistukseen, normaaliolojen lainsäädäntöön ja viime kädessä myös valmiuslainsäädäntöön sekä perustuslain 23 §:n nojalla annettuun väliaikaiseen lainsäädäntöön.

Alkuvuodesta rajoitustoimia on jälleen jouduttu kiristämään, koska epidemiatilanne on myös Suomessa vaikeutunut virusmuunnosten vuoksi. Vastaava tilanne on monissa Euroopan maissa. Tautitapausten määrä ja ilmaantuvuus ovat kohonneet Suomessa helmikuun 2021 alun jälkeen erittäin nopeasti, vaikka rajoitustoimia on ollut laajasti käytössä. Tapausilmaantuvuus on lähes kolminkertaistunut vuodenvaihteen luvuista. Suomessa epidemiaa on onnistuttu hallitsemaan monin paikoin onnistuneesti testaa, jäljitä, eristä, hoida –mallin mukaisesti. Tapausmäärien nopea kasvu on kuitenkin osassa maata johtanut tilanteeseen, jossa tartunnanjäljitys on kuormittunut pahoin. Tämä vaikeuttaa epidemian hallintaa entisestään.


Arvoisa puhemies,

Osasyynä epidemian kiihtyvälle kasvulle ovat olleet virusmuunnokset. Tutkimustiedon mukaan etenkin viruksen brittimuunnos leviää 30-50 % aiempia virustyyppejä nopeammin ja johtaa useammin sairaala- ja tehohoitoon sekä tautiin menehtymiseen. Vaikka tartuntojen määrän kasvuvauhti on viimeisen viikon aikana hieman tasaantunut, ei rajoitustoimilla ole onnistuttu kääntämään tapausmääriä ainakaan toistaiseksi selvään laskuun. Terveydenhuoltomme kantokyky on jo nyt koetuksella.

Tilanne erityisesti Helsingin ja Uudenmaan sekä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiireissä on vaikea. Taudin ilmaantuvuuden kasvaessa myös sairaanhoidon tarve kasvaa ja erikoissairaanhoidon kantokyvyn on arvioitu ylittyvän neljän viikon kuluessa 50 – 75 %:n todennäköisyydellä.

Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos ja sosiaali- ja terveysministeriö ovat arvioineet liikkumisrajoitusten olevan välttämättömiä epidemian hallitsemiseksi ja terveydenhuollon kantokyvyn turvaamiseksi. Siksi valtioneuvosto on eilen 25. maaliskuuta antanut eduskunnalle esityksen laiksi liikkumisvapauden ja lähikontaktien väliaikaisesta rajoittamisesta.

On hyvin vaikea arvioida, milloin on oikea-aikaista antaa käsillä olevaa lainsäädäntöä eduskunnalle. Ihmisten perusoikeuksia voidaan rajoittaa vain, jos se on välttämätöntä, oikeasuhtaista ja toimien arvioidaan olevan riittävän vaikuttavia. Hallituksen on myös huomioitava, että lainsäädännön käsittely vie eduskunnalta aikaa ja siksi, meidän on pyrittävän toimimaan myös riittävän ennakoivasti tulevaan tilanteeseen nähden. Epidemiatilanne näkyy terveydenhuollossa aina viiveellä.

Kyseessä olevan lainsäädännön käyttöönottoon liittyy monta harkinnan ja arvioinnin kohtaa. Ensin valtioneuvosto arvioi, onko sillä edellytyksiä antaa eduskunnalle esitystä asiasta. Sen jälkeen eduskunta arvioi, voidaanko laki hyväksyä. Tämän jälkeen arvioidaan vielä uudelleen toimien käyttöönoton välttämättömyys, kun valtioneuvosto antaa asiasta asetuksen. Mikäli edellytykset eivät täyty, asetusta ei anneta. Myös asetuksen antamisen jälkeen valtioneuvoston on tarkoin seurattava, ovatko rajoitusten edellytykset edelleen voimassa. Jos rajoitukset eivät enää ole välttämättömiä jollain alueella, on valtioneuvoston viipymättä ryhdyttävä toimenpiteisiin tämän lain nojalla annetun asetuksen muuttamiseksi siten, etteivät rajoitukset enää koske kyseistä aluetta.

Hallitus on nojannut lakia esittäessään terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen sekä sosiaali- ja terveysministeriön arvioon lainsäädännön välttämättömyydestä. Jos emme toimisi näin, laiminlöisimme velvollisuutemme turvata kansalaistemme perustuslaillista oikeutta elämään.


Arvoisa puhemies,

Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi perustuslaissa turvatun liikkumisvapauden väliaikaisesta rajoittamisesta väestön suojaamiseksi covid-19-epidemian leviämiseltä. Hallituksen esityksessä ehdotetaan säädettäväksi, että henkilön liikkuminen ja oleskelu muualla kuin hänen kotikunnassaan olevassa asuinpaikassa taikka muussa siihen rinnastuvassa asuinpaikassa on kielletty niiden kuntien alueilla, joilla kielto on välttämätön vaikutuksiltaan erityisen vakavaa suuronnettomuutta vastaavan hyvin laajalle levinneen vaarallisen tartuntataudin leviämisen estämiseksi. Kielto koskee poistumista asuinpaikalla olevan kiinteistön suljetusta tai rajatusta pihapiiristä.

Esityksessä ehdotetaan lisäksi säädettäväksi, että niillä alueilla, joille on säädetty liikkumisrajoituksia, on alueella liikkuvan vuonna 2007 tai sitä ennen syntyneen on käytettävä suun ja nenän peittävää kasvomaskia tai hengityssuojainta sisätiloissa ja liikennevälineissä, joissa on muita kuin samaan talouteen kuuluvia henkilöitä. Kasvomaskia tai hengityssuojainta ei kuitenkaan tarvitse käyttää, jos terveyteen liittyvät syyt sen estävät.

Esitys annetaan perustuslain 23 §:n mukaisena tilapäisenä poikkeuksena perusoikeuksiin poikkeusoloissa.  Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian ja olemaan voimassa 14.5.2021 asti.


Arvoisa puhemies,

liikkumisrajoitus ehdotetaan säädettäviksi eräin poikkeuksin. Jokaisella on aina oikeus palata asuinpaikkaansa. Alueilla, joilla rajoitus on voimassa, saa myös liikkua, niille saa tulla ja niiltä saa poistua, jos liikkuminen on välttämätöntä:
1) elintarvikkeiden, ruoan, lääkkeiden, polttoaineen tai muiden näihin merkitykseltään rinnastuvien henkilökohtaisen elämän kannalta välttämättömien tarvikkeiden hankkimiseksi;
2) pankissa asioimiseksi sekä postin ja muiden lähetysten noutamiseksi ja lähettämiseksi;
3) terveydenhuollon tai sosiaalihuollon palvelujen käyttämisen vuoksi taikka henkilökohtaista läsnäoloa edellyttävän viranomaisasioinnin toteuttamiseksi;
4) virka- tai työsuhteeseen liittyvien työtehtävien hoitamiseksi taikka elinkeino- tai yritystoiminnan harjoittamiseksi;
5) varhaiskasvatuslain mukaiseen varhaiskasvatukseen, perusopetuslain tai Helsingin eurooppalaisesta koulusta annetun lain mukaiseen opetukseen tai toimintaan taikka lukiokoulutukseen, ammatilliseen koulutukseen tai korkea-asteen koulutukseen tai tällaisen koulutuksen pääsy-, valinta- tai soveltuvuuskokeisiin taikka ylioppilastutkinnon tai sitä vastaavan tutkinnon kokeeseen osallistumisen vuoksi;
6) yhteiskunnallisen luottamustoimen harjoittamiseksi samoin kuin yksityisen yhteisön tai säätiön toimielimen kokoukseen osallistumiseksi tai toimielimen jäsenen tehtävien hoitamiseksi taikka yhteisön tai säätiön edustamiseksi tilanteissa, joissa osallistumisen, tehtävien hoitamisen tai edustamisen lykkäämisestä voisi aiheutua vahinkoa yhteisölle tai säätiölle, sen osakkeenomistajalle tai jäsenelle taikka jollekin muulle;
7) varusmiespalveluksen tai muun lakisääteisen velvollisuuden täyttämiseksi;
8) läheisen henkilön hoivan tarpeen, kuolemanvaaran, kuoleman tai hautajaisten vuoksi, lapsen avun ja tuen tarpeen tai tapaamisoikeuden toteuttamiseksi, vammaisen henkilön avun ja tuen tarpeen toteuttamiseksi, tai vakiintuneen parisuhteen taikka muun näihin rinnastuvan merkitykseltään painavan syyn vuoksi;
9) yksilöllisen sielunhoidollisen tapaamisen vuoksi uskonnollisen yhteisön edustajan kanssa;
10) henkilön omistuksessa tai hallinnassa olevan rakennuksen, kiinteistön tai kulkuneuvon huoltamiseksi tai ylläpitämiseksi taikka asuinpaikan muuton vuoksi;
11) henkilön vastuulla olevan eläimen hoitoa varten;
12) henkilön tai samaan talouteen kuuluvan toisen henkilön omistuksessa tai pysyvässä hallinnassa tai käytössä olevalle vapaa-ajan asunnolle siirtymiseksi;
13) pelastuslaissa ja muissa laeissa tarkoitettujen pelastustoimen tehtävien hoitamiseksi.

Sallittua on myös vuonna 2008 ja sen jälkeen syntyneen lapsen ulkoilu ja leikkiminen ulkona yhdessä muiden lasten kanssa. Kaikille sallittua on virkistäytymis- tai kuntoilutarkoituksessa tapahtuva ulkoilu samaan talouteen kuuluvien tai enintään kahden muun henkilön kanssa ja kotieläimen ulkoiluttaminen, jos se voi tapahtua riittävää etäisyyttä muihin henkilöihin pitäen ja tapahtuu alueella, jossa rajoitukset ovat voimassa. Sallittua on myös liikkuminen maahan saapumiseksi ja maasta lähtemiseksi.


Arvoisa puhemies,

Valtioneuvoston asetuksella säädettäisiin erikseen ne kunnat tai alueet, joita rajoitukset koskisivat. Asetus voidaan antaa määräajaksi, enintään 21 vuorokaudeksi ja se on voimassa vain välttämättömän ajan. Asetuksen voimassaoloa voidaan jatkaa enintään 21 vuorokautta kerrallaan. Alueiden määrittelyssä on otettava huomioon virustartuntojen ilmaantuvuus ja tartuntojen kehityssuunta alueella, tartunnanlähteiden selvittämisen onnistuminen alueella, alueellinen ennuste sairaala- ja tehohoidon tulevasta tarpeesta sekä kunnan väestötiheys ja asema jonkin asiointi- ja työssäkäyntialueen osana. Lain noudattamista valvoo poliisi. Lakia ei sovelleta Ahvenanmaan maakunnassa.


Arvoisa puhemies, ärade talman,

Vaihtoehtoina liikkumisen ja kohtaamisten yleiselle rajoittamiselle on esitetty joitakin kohdennettuja toimia. Kohdennetut rajoitukset eivät asiantuntija-arvioiden mukaan ole yksinään riittävän tehokkaita toimia, eivätkä voi korvata liikkumisen rajoituksia, koska yksittäisillä keinoilla ei saavuteta tarvittavaa vaikuttavuutta. Vaikeimmilla epidemia-alueilla tarvitaan riittävän kattava rajoitus, jolla vähennetään ihmisten välisiä kontakteja merkittävästi. Liikkumisen ja kontaktien rajoitus tähtää tähän. THL:n arvion mukaan rajattujen kuntien alueelle asetettujen liikkumisen rajoitusten arvioidaan vähentävän kontakteja noin 25 %. Lain tavoitteena on nimenomaisesti estää kontaktien syntymistä, viruksen leviämistä ja näin turvata terveydenhuollon kantokykyä ja kansalaisten oikeutta elämään.

Poista kirjanmerkki