Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion puhe suurlähettiläskokouksessa 2023
Arvoisat edustustojen päälliköt, hyvät kollegat ja ystävät,
Ensiksi haluan kiittää teitä kaikkia ystävällisestä ja asiantuntevasta vastaanotosta ministeriöön. Tämä on ollut minulle korvaamatonta, jotta olen voinut mahdollisimman nopeasti saada otteen hyvin laajan ministerisalkun sisällöstä.
Olen vaikuttunut ammattitaitoisesta tavastanne hoitaa asioita ja proaktiivisesta otteestanne lähteä toteuttamaan yhdessä uutta hallitusohjelmaa. Yhteistyöstämme tulee varmasti sujuvaa ja mutkatonta.
Maailma on melko erilaisessa tilanteessa kuin vielä tämän vuosikymmenen alussa. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tarkoittanut muun muassa geopoliittisten jännitteiden paluuta sekä suurvaltojen kilpailun kiihtymistä ja asemoitumista itä-länsi –akselille. Olemme strategisen suurvaltakilpailun aikakaudella.
Globaali vastakkainasettelu, suurvaltojen välisten jännitteiden lisääntyminen ja teknologiakilpailu vaikuttavat merkittävästi niin Suomen turvallisuuteen, talouteen, teknologiaan, huoltovarmuuteen kuin teollisuuteen ja kauppaan.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikalle asettavat haasteita sääntöperusteisen maailmanjärjestyksen rapautuminen, voimapolitiikan vahvistuminen, vapaakaupan kohtaamat esteet, hallitsematon maahanmuutto sekä ääriliikkeet ja terrorismi.
Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan perustana ovat oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet, tasa-arvo ja demokratia. Tiivis yhteistyö kumppanimaiden kanssa, hyvät kahdenväliset suhteet sekä monenkeskisen kansainvälisen oikeuden kunnioittaminen ja vahvistaminen ovat Suomen kansainvälisten suhteiden kulmakiviä. Euroopan unioni ja puolustusliitto Nato muodostavat Suomen ulkopolitiikan yhteistyövaraisen ytimen.
Hallitusohjelman mukaisesti vahva ja välittävä Suomi on avoin ja kansainvälinen maa, joka toimii yhdessä muiden valtioiden ja kansojen kanssa eurooppalaisissa ja läntisissä arvo- ja turvallisuusyhteisöissä. Vaikutamme
aktiivisesti ja aloitteellisesti niin Natossa, Euroopan unionissa, YK:ssa kuin muissa kansainvälisissä yhteyksissä. Erityisesti Pohjoismainen yhteistyö on tärkeää ja syvää. Pohjoismainen yhteistyö tulee todennäköisesti entisestään syvenemään Suomen Nato-jäsenyyden myötä.
Ruotsi on Suomen läheisin kumppani. Taloussuhteet ovat monipuolisemmat, tiiviimmät ja laajemmat kuin minkään muun maan kanssa. Konkreettisia yhteistyösektoreita ovat mm. huoltovarmuuden kehittäminen, Itämeren alueen yhteistyö sekä puolustusteollinen yhteistyö.
Suomen Nato-jäsenyyden myötä myös Yhdysvaltain ja Suomen bilateraaliset suhteet syvenevät entisestään. Maidemme välisissä kauppasuhteissa on paljon nousujohteista potentiaalia, minkä toivottavasti osaamme hyödyntää.
***
Suomen ja Euroopan turvallisuusympäristö muuttui perusteellisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on tänään kestänyt 544 päivää. Venäjän hyökkäys on yhdistänyt länsimaita ja EU:ta ja se on vahvistanut transatlanttista yhteistyötä. Suomen liittyminen Naton täysjäseneksi on historiallinen kruunu tälle yhteistyölle: Suomen Nato-jäsenyys lisää sekä Suomen turvallisuutta muuttuneessa toimintaympäristössä että Itämeren alueen ja Pohjois-Euroopan vakautta ja turvallisuutta. Myös EU:n ja Yhdysvaltojen suhde on läheisempi kuin koskaan, ja yhteistyö on lisääntynyt monella tapaa.
Hallitusohjelman mukaisesti suurvaltakilpailun riskienhallinta puoltaa uudenlaista panostamista samanmielisiin kumppaneihin, kuten Australiaan, Etelä-Koreaan, Japaniin ja Kanadaan.
Suomi kehittää suhteita Afrikan maihin pyrkimyksenä tasapuolisten kumppanuuksien vahvistaminen. Painotamme molempia hyödyttävien kaupallisten suhteiden vahvistamista. Jatkamme Afrikka-strategian tavoitetta Suomen ja Afrikan maiden välisen kaupan kaksinkertaistamisesta ja investointien lisäämisestä molempiin suuntiin.
Kiina on Suomelle merkittävä kauppakumppani, ja Suomi ylläpitää toimivia suhteita Kiinan kanssa. Suomen Kiina-politiikka määrittyy Euroopan unionin ja Naton jäsenyyksien kautta. Strategisia riippuvuussuhteita Kiinaan on vähennettävä niin kansallisesti kuin EU-tasolla. Yhtenä esimerkkinä strategisten riippuvuuksien vähentämisestä on EU:ssa käytävä keskustelu taloudellisesta turvallisuudesta. EU on linjannut Kiinan olevan sekä kumppani että kilpailija kuin myös systeemitason haastaja.
Elämme keskinäisriippuvuuksien maailmassa, jota kriisit ravistelevat. Covid-19-pandemia on heikentänyt hyvinvointia ympäri maailman. Tämän lisäksi haasteina ovat ympäristöongelmat, Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ja globaali kriisi johtuen kustannusten ja energian hinnan voimakkaasta noususta.
Pitkittyneiden kriisien hoitaminen edellyttää rauhanvälityksen, humanitaarisen avun, kehitysyhteistyön ja kauppapolitiikan yhteensovittamista. Tällä hallituskaudella kauppa ja kehitys kytkeytyvät entistä tiiviimmin yhteen. Kansainvälisiä taloussuhteita ja kehitysyhteistyötä linjaavan selonteon valmistelu on jo aloitettu, ja se esitellään ensi keväänä.
Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa tulee huomata myös digitalisaation merkitys ja mahdollisuudet Suomelle. Suomi on tällä sektorilla edelleen edelläkävijä. Komissio on suunnannut katseensa Suomeen ja suomalaisiin yrityksiin, jotta voimme vastata vastuullisilla digitaalisilla ratkaisuilla, joilla on myös ulko- ja turvallisuuspoliittista merkitystä globaalisti. Luotettaville verkkolaitteille kehittyvillä markkinoilla on tilausta. Suomella on erityistä osaamista myös murrosteknologioissa kuten kvanttiteknologiassa sekä Arktisen alueen yhteistyössä.
***
Hyvät kuulijat,
Kansainvälinen talous ja erityisesti kansainvälisen talouden politiikka ovat tällä hetkellä syvässä murroksessa. Muutoksen ytimessä on talouden ja geopolitiikan entistä tiiviimpi kytkös. Sen taustalla on muun muassa tuotannon siirtyminen länsimaista kehittyviin maihin ja sääntöpohjaisuuden ja monenkeskisen yhteistyön rapautuminen. Kansainvälisen talous on blokkiutumassa valtioiden vahvistaessa kumppanuuksiaan erityisesti ”ystävien” kanssa. Taloudellisia riippuvuussuhteita ei nähdä enää pelkästään positiivisina, vaan ymmärretään myös näiden riippuvuuksien synnyttävän riskejä.
Muutoksen seurauksena melkein kaikki merkittävimmät kansainväliset konfliktit kytkeytyvät talouteen. Esimerkiksi Kiinan ja Yhdysvaltojen välinen strateginen, taloudellis-teknologinen kilpailu vaikuttaa suuresti siihen, minkälaiseksi kansainvälinen järjestelmä kehittyy. Merkitystä on myös sillä, miten puhtaampaan energiatuotantoon liittyvät asiat järjestetään, ja mitä jännitteitä nämä mahdollisesti synnyttävät.
Taloudellisen turvallisuuden merkityksen kasvuun ovat vaikuttaneet muun muassa geopoliittinen suurvaltakilpailu ja Venäjän hyökkäyssota. Taloudellisen turvallisuuden strategiasta on kesällä käyty vilkasta keskustelua EU:ssa komission kesäkuussa julkaiseman tiedonannon pohjalta. Taloudelliseen turvallisuuteen ja siihen liittyvien riskien tiedostamiseen kiinnitetään entistä enemmän huomiota myös EU:n keskeisten kumppanimaiden joukossa: taloudellinen turvallisuus ja kriisinsietokyky ovat olleet Japanin vuoden 2023 G7-puheenjohtajakauden painopisteitä.
Kansainvälinen sääntöpohjainen järjestelmä ja monenkeskinen kauppajärjestelmä tuovat vakautta ja ennakoitavuutta toimintaympäristöön ja siten edistävät taloudellista turvallisuutta. Käynnissä olevat EU:n vapaakauppasopimusneuvottelut tulee saattaa päätökseen, ja jo neuvotellut sopimukset tulee saattaa voimaan mahdollisimman nopeasti.
Riippuvuuksien aiheuttamien riskien huomioiminen kauppapolitiikassa korostuu. Keskinäisriippuvuuksien maailmassa EU:n tai Suomen eriyttäminen globaaleista tuotantoketjuista ei ole realistista tai tavoiteltavaa. Strategisen autonomian ja kriisinkestävyyden vahvistaminen edellyttää kuitenkin riippuvuuksien tarkastelua erityisesti kriittisimmillä sektoreilla. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on tärkeää kehittää EU:n ja Suomen olemassa olevia kumppanuuksia sekä pyrkiä luomaan uusia.
Erityisen tärkeää tämä on teknologioiden kehityksessä ja digitaalisessa siirtymässä mukaan lukien kriittiset raaka-aineet, tuotantohyödykkeet, puolijohdannaiset, digitaaliset tuotteet, terveys ja ruokaturva. Tähän liittyy myös kysymys energiariippuvuuden vähentämisestä. Toki samalla on huolehdittava, ettei kehitys johda sisäänpäin kääntymiseen, markkinoiden sulkemiseen ja kauppajännitteiden vahvistumiseen globaalilla tasolla. Suomella ei pienenä toimijana ole tähän varaa ottaen huomioon Suomen talouden rakenteen ja sen riippuvuuden ulkomaankaupasta.
EU:n kauppapolitiikka on keskinäisriippuvuuksien maailmassa murroksessa. On tärkeää, että Suomi vaikuttaa tähän keskusteluun aktiivisesti ja etupainotteisesti. Toimenpiteiden tulee olla sopivasti rajattuja ja niiden on pohjauduttava tutkittuun tietoon. Suomen ja pienten maiden kannalta sisämarkkinoiden toimivuus on avainasemassa. Suomelle on tärkeää myös hyödyntää EU:n painoarvoa tilanteessa, missä maailma jäsentyy entistä voimakkaammin suurvaltojen, kuten Kiinan ja Yhdysvaltojen, taloudellisen, teknisen ja poliittisen kilpailun kautta. Hallitusohjelman mukaan Suomi ajaa Euroopan unionin tasolla uusia ja mahdollisimman kattavia kauppasopimuksia EU:n ulkopuolisten maiden ja maaryhmien kanssa. Unionin on edistettävä avointa ja oikeudenmukaista kauppapolitiikkaa.
Ulkoministeriön tehtäviin osana Team Finland -verkostoa kuuluu globaalissa toimintaympäristössä tapahtuvien muutosten havainnointi ja niihin vaikuttaminen – muun muassa kaupan esteiden raivaaminen sekä avoimen, kilpailua edistävän kansainvälisen toimintaympäristön tukeminen.
Suuri osa Suomen kauppapolitiikasta on EU:n yhteistä kauppapolitiikkaa, vaikka suomalaisyritysten taloudelliseen toimintaympäristöön ja toiminnan edellytyksiin liittyvää vaikuttamista tehdään myös kansallisella tasolla. Suomelle on talouden ja geopolitiikan entistä tiiviimmän kytköksen aikakaudella kuitenkin tärkeää hyödyntää EU:n yhteistä painoarvoa suurvaltojen kilpailussa.
***
Kehityspolitiikka on oleellinen osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kuten jo mainitsin, tällä hallituskaudella kauppa ja kehitys kytkeytyvät keskeisesti yhteen. Suomi tukee avointa kauppajärjestelmää globaalisti ja edistää samalla eurooppalaisten toimijoiden mahdollisuuksia osallistua aiempaa reilummin ja strategisemmin ehdoin kansainväliseen yhteistyöhön.
Pandemian jälkeinen Suomen talouspolitiikka keskittyy valtiontalouden kestävyyteen ja talouden tervehdyttämiseen. Suomen valtiontalous asettaa reunaehdot hallituksen kaikelle toiminnalle, mikä näkyy myös kehitysyhteistyön leikkauksina. Minulla on luotto teidän ammattitaitoonne priorisointien osalta ja poliittisen ohjeistuksen toteuttajina.
Toisaalta luotan myös jatkuvuuteen ja kehityspolitiikan pitkän linjan painotuksiin; hallituksen kehityspolitiikan painopisteitä ovat naisten ja tyttöjen aseman, itsemääräämisoikeuden sekä seksuaali- ja lisääntymisterveyden vahvistaminen, joka on keskeistä myös väestönkasvun hillinnässä, sekä koulutus ja ilmastotoimet.
Jatkuvuus ilmenee siinä, että välttämättömät leikkaukset toteutetaan porrastettuina. On myös selvää, että kehityspolitiikka perustuu yhdessä YK:ssa sovittuihin kestävän kehityksen periaatteisiin ja pohjaa YK:n pääsihteerin maailmanlaajuiseen toimintaohjelmaan ”Our Common Agendaan”.
Julkinen kehitysrahoitus täyttää vain pienen osan tarpeista, mutta se toimii kannustimena yksityisille investoinneille. Kehityspoliittisia finanssisijoituksia tullaan käyttämään työkaluna entistä enemmän, sillä pääomien oikealla kohdistumisella voimme kestävästi tukea kehittyvien maiden yritystoimintaa. Tämä on lopulta kaikista tehokkain keino auttaa maita keräämään verotuloja, luomaan kasvua ja seisomaan omilla jaloillaan. Rakennamme maaohjelmat tukemaan suomalaisen poliittisen ja vienninedistämisen lisäarvon kasvattamista. Hyödynnämme täysimääräisesti EU:n jäsenmailleen tarjoamat instrumentit sekä rahoituksen. Suomalaisten yritysten tulee päästä Global Gateway -aloitteen investointihankkeisiin kiinni aikaisessa vaiheessa.
Kehitysyhteistyötä tehdään maissa, joissa hallinto on usein heikko. Kehitysyhteistyön tavoitteena on vakauttaa ja vahvistaa yhteiskuntia ja mahdollistaa se, että valtiot voivat jatkossa huolehtia itse kansalaisistaan.
Suomi tukee erityisesti sellaista yhteistyötä kehittyvien maiden kanssa, missä Suomella on erityisosaamista. Tuemme kehittyvien maiden vakautumista keskittymällä Suomen kannalta strategisten intressien edistämiseen ja niihin vahvuuksiin, jotka ovat edistäneet Suomen kehittymistä vakaaksi demokratiaksi ja oikeusvaltioksi, kuten naisten ja tyttöjen asemaa ja itsemääräämisoikeutta, yhdenvertaisuutta sekä paikallisdemokratiaa.
Kehitysyhteistyön painopiste tulee siirtymään tällä hallituskaudella kahdenvälisistä maaohjelmista kotimaisten kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyöhön. Tämä tarkoittaa, että maaohjelmia tulee olemaan vähemmän kuin aiemmin.
Maaohjelmissa ja pidemmän tähtäimen kehitysyhteistyössä fokusoidutaan erityisesti niihin valtioihin, jotka huomioivat hallitusohjelman kirjauksen ottaa vastaan omia kansalaisiaan ja noudattavat kansainvälistä sääntöpohjaista järjestelmää eivätkä tue Venäjän aggressiivista hyökkäyssotaa Ukrainassa. Olen käynnistänyt virkamiesvalmistelun näiden ehtojen huomioimiseksi tulevissa ohjelmissa ja pidän näitä asioita aktiivisesti esillä kansainvälisissä yhteyksissä.
Suomen tuki Ukrainalle on vakaata ja järkkymätöntä. Ukraina taistelee myös Suomen puolesta demokraattisten arvojen säilyttämiseksi. Ukrainan tukemisella on myös laaja kansalaisten tuki. Ukraina nousee tällä hallituskaudella Suomen tärkeimmäksi maaohjelmamaaksi. Valmistelemme yhteistyössä elinkeinoelämän ja Team Finland -verkoston kanssa kansallisen suunnitelman Ukrainan jälleenrakentamiseen osallistumisesta. Nimitämme ulkoministeriöön myös korkean tason Ukraina-erityisedustajan.
Kehityspolitiikassa on keskeistä varmistaa, että suomalaisyritykset pääsevät mukaan kehittyvien maiden menestystarinoihin ja menestyvät itsekin. Suomen vahvuuksia, esimerkiksi digiratkaisuja, innovatiivisia energiaratkaisuja, kiertotaloutta ja meteorologiaosaamista tulee hyödyntää tuloksellisesti. Myös hallitusohjelmassa on tunnistettu tärkeäksi tavoitteeksi kestävien ratkaisujen kehittäminen ja niiden vienti maailman markkinoille.
Tämä luo mahdollisuuksia Suomessa niin suuryrityksille kuin myös pk-sektorillemme, kunhan vain varmistamme oman kansallisen rahoituksemme kilpailukyvyn eurooppalaisiin verrokkimaihimme nähden.
Uudistamme siksi kehitysyhteistyön hallintoa ja teemme lakimuutokset, jotta saamme kehitysyhteistyörahan palvelemaan yritystemme tarpeita ja myös vivuttamaan yksityisiä rahavirtoja parhaalla mahdollisella tavalla. Työn keskiössä ovat Finnfund sekä laina- ja sijoitusmuotoinen rahoituksemme.
Konfliktit, taloudelliset shokit sekä väestönkasvu kasvattavat globaalia ruokakriisiä. Ruokaturvatilanteen heikentyminen iskee kovimmin juuri kehittyviin maihin.
Vaikuttamalla paikan päällä vakaiden elinolosuhteiden ja yhteiskuntien rakentamiseen voidaan hallita muuttovirtoja ja ehkäistä köyhyyttä. Yksi konkreettinen teko on Suomen ja Maailman ruokaohjelman aloitteesta perustettu Globaali kouluruokakoalitio, joka edistää kouluruokailun globaalia kattavuutta ja resursointia. Jatkan koalition puheenjohtajana yhdessä Ranskan kanssa.
Tarve humanitaariseen apuun ei ole poistumassa tai vähenemässä. YK:n mukaan tänä vuonna 339 miljoonaa ihmistä on humanitaarisen avun tarpeessa. Hallitusohjelman mukaisesti Suomi jatkaa humanitaarisen avun antamista painottaen kaikkein haavoittuvimpien auttamista. Suomi on humanitaarisissa kriiseissä profiloitunut erityisesti avun saattamiseen perille vammaisille henkilöille. Tätä työtä on tärkeää jatkaa määrätietoisesti.
***
Suomalaisten yritysten viennin ja kansainvälistymisen edistäminen on yksi ulkoasianhallinnon tärkeimmistä tehtävistä. Suomen vienti ja kaupalliset kytköksemme muihin maailman maihin määrittävät omaa kansallista hyvinvointiamme.
Hallitusohjelmassa keskiöön on nostettu panostaminen viennin ja investointien edistämiseen, millä tuetaan suomalaisten yritysten sijoittumista kasvaville markkinoille. Vienninedistämistoiminnan tavoitteena on avata uusia markkinoita kasvuhaluisille, erityisesti pienille ja keskisuurille toimijoille.
Hallitus arvioi vienninedistämistoiminnan, mukaan lukien vienninedistämismatkat ja vientirahoitusjärjestelmä, vaikuttavuuden suhteessa esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan malleihin.
Suomen taloustilanne ja globaalitalouden muutokset edellyttävät Team Finland -verkostossa havaittujen heikkouksien kiireellistä korjaamista. Tämä tarkoittaa muun muassa johtamis- ja ohjausrakenteiden päällekkäisyyksien tunnistamista ja poistoa.
Hallitusohjelmassa Team Finland -verkoston toiminta ja johtaminen uudistetaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa tukemaan Suomen strategisia intressejä. Hallitus vahvistaa ulkoministeriön ohjausroolia valtion viennin ja kansainvälistymisen edistämistoiminnoissa ja selvittää Business Finlandin ulkomaantoimintojen siirron osaksi Suomen edustustoverkkoa.
Tämä hallitusohjelman kirjaus herättää varmasti kysymyksiä. Tätä koskeva selvitystyö ja kartoitus on aloitettu virkamiesvalmistelussa kauppapoliittisen osaston koordinoimana. Tavoitteena on yhdenmukaistaa ulkoministeriön ja Business Finlandin ohjausta, jotta saadaan synergiaetuja ja lisätään viennin tehokkuutta. Tätä muutosta ei tehdä muutoksen vuoksi, vaan tavoitteena on toiminnan tehostaminen ja selkeyttäminen. Keskeistä on havaittujen ongelmien korjaaminen. Viennin edistäminen ei voi olla tehokasta, mikäli Business Finland ja ulkoministeriö ohjaavat sitä keskenään erilaisilla strategioilla yhdessä ja samassa kohdemaassa. Kaikkien vahvaa panosta uudistustyöhön ulkoasianhallinnossa tarvitaan. Kuuntelen herkällä korvalla mielipiteitänne toimivista malleista.
Viennin edistämisessä on tunnistettu haasteita: viennin kärki on kapea, ja vienti on keskittynyt suuryrityksiin. Keskeistä tällä hallituskaudella on saada aktivoitua pk-sektorin toimijoita. Viennin kivijalkaa tulee vahvistaa sitoutumalla toimenpiteisiin, joilla tuplataan kasvuhakuisten keskisuurten yrittäjävetoisten yritysten (ns. Mittelstand) määrä vuoteen 2030 mennessä. Team Finland -organisaatiossa ja yhteistyössä tulisi luoda entistä selkeämpi polku, missä myös pk-sektori pääsee kehitysmaiden markkinoille.
Viennin edistämisen roolia ulkoasiainhallinnossa olisi hyvä painottaa laajemmin – esimerkiksi jo KAVAKU-koulutuksen aikana. Tällä hallituskaudella tulisi myös edelleen terävöittää mittareita, millä vienninedistämisen tuloksellisuutta seurataan ulkoasianhallinnossa.
***
Hyvät ystävät,
Suomen maakuva on pitkäjänteisen työn tulosta. Suomen tulee edelleen ja erityisesti tässä ajassa profiloitua sääntöpohjaisen kansainvälisen järjestelmän puolestapuhujana sekä oikeusvaltioperiaatteen ja tasa-arvon edistäjänä. Tässä myös lähetystöverkostollamme on tärkeä työsarkansa maailmalla.
Olemme edelleen maailman toimivimpia yhteiskuntia, meillä on vahva kokonaisturvallisuus, huippuluokan teknologiset ratkaisut ja tulevaisuutta mullistavaa innovointia. Suomen tulee korostaa omia vahvuuksiaan ja pitää näitä esillä kansainvälisesti.
Onnistunut maakuvatyö edellyttää strategista vaikuttamis-, markkinointi- ja viestintätyötä, ja se edistää Suomen menestymistä myös kaupallistaloudellisesti. Suomen maakuvatyön strategiassa tavoitteeksi on määritelty, että Suomi tunnetaan siitä, että se ei pelkää oudoiltakaan kuulostavia haasteita, vaan on parhaimmillaan silloin, kun tilanne näyttää mahdottomalta. Tässä on meille hieno haaste nykyisessä maailmanpoliittisessa tilanteessa! Suomen Nato-jäsenyys on myös nostamassa Suomen maakuvaa ja investointipotentiaalia asemoiden Suomen transatlanttisen yhteistyön täysivaltaiseksi toimijaksi.
Meidän ei kannata itse tieten tahtoen viestiä maailmalle vain negatiivista, kuten että joudumme taloutta sopeuttaessamme leikkaamaan. Meidän kannattaa viestiä, että olemme entistä vahvemmin mukana priorisoiden omia vahvuusalueitamme.
Tässä tilanteessa maakuvaamme vahvistaa parhaiten keskittyminen Suomen vahvuuksiin ja näiden vahvuuksien rohkea esille tuominen maailmalla. Mitä paremmin vahvuutemme tunnetaan, sitä paremmin Suomi ja suomalaiset pärjäävät niin poliittisten kuin kaupallisten etujemme näkökulmasta katsottuna. On hyvä, että Suomi käy kansainvälistä vuoropuhelua ja etsii ratkaisuja yhdessä omiin vahvuuksiinsa nojaten.
***
Arvoisat kuulijat,
Tässä ajassa korostuvat resurssien tehokas allokointi, priorisointi sekä strategiset ja pragmaattiset ratkaisut. Muutoksien keskellä on syytä panostaa myös työhyvinvointiin. Tärkeää on yhdessä ja yhteistyössä määrittää se, mitä missäkin tehdään ja mitä kultakin taholta odotetaan. Vain siten voidaan saavuttaa synergiaetuja.
Edustustojen työ muuttuneessa maailmanpoliittisessa tilanteessa kriisien värittämässä ajassa vaatii aivan uudenlaista kykyä pysyä ajan hermoilla. Edustustot ovat Suomen silmät ja korvat maailmalla, ja tämän merkitys on entisestään korostunut. Luotan siihen, että te edustustojen päälliköt pystytte luovimaan näissä haasteissa.
Haluan esittää vilpittömät kiitokseni lämpimästä vastaanotosta ulkoministeriöön. Antoisia edustustonpäällikköpäiviä!