Dokumentarkiv och kronologi för Finlands utrikespolitik
Tillägg bokmärke

Ulkoasiainministeri Pertti Paasion puhe Itä-Euroopan aluekokouksessa Helsingissä 30.1.1990

Olemmme koolla hyvin poikkeuksellisena aikana. Vuoden 1989 tapahtumat Neuvostoliitossa ja Itä-Euroopassa ovat olleet historiallisia. Meneillään on toisen maailmansodan jälkeisen ajan syvällisin kansainvälispoliittinen järistys, jonka keskus on historiallisessa Keski-Euroopassa.

Euroopassa tapahtuva muutos - vaikka siihen viime kuukausina on liittynyt suorastaan kumouksellista dramatiikkaa - ei kuitenkaan ole syntynyt kertarysäyksellä. Kysymys on vuosikymmeniä vaikuttaneista kehityskuluista,jotka ovat rapauttaneet kahtiajaon ideologis-poliittisia pylväikköjä.

Euroopan moninaista muutosta on toistaiseksi luonnehtinut rauhanomaisuus - näin voinee sanoa eräitä valitettavia poikkeuksia väheksymättä. Valtioiden suhteet ovat tasa-arvoistuneet; voimapolitiikalle jää toivottavasti yhä vähemmän elintilaa. Kehitys ei kuitenkaan - välttämättä - etene mutkattomasti. Ristiriidat eivät ole poistuneet kansainvälisestä elämästä, eivät kansojenkaan.

Ulkopolitiikkaa hoidetaan aina jatkuvuuden ja muutoksen jännityskentässä. Kansainvälistä järjestelmää luonnehtii näinä aikoina nimenomaan muutos. Paljon siitä, mikä toisen maailmansodan jälkeen näytti vakiintuneen Euroopassa, ennen muuta kahtiajako ja itä-länsi vastakohtaisuus, on nyt liikkeessä. Muutoksen hallinnan kannalta on tärkeätä, että säilyttämisen arvoinen pysyy.

Kahtiajaosta huolimatta Euroopassa oltiin jo aiemminkin kyetty ideologiset rajalinjat ylittävään vuorovaikutukseen. Tämä on ollut erityisen merkillepantavaa jaetussa Saksassa. Eurooppa on 1980-luvun alusta alkaen saanut uudenlaista sisäistä dynamiikkaa. Se on vuosi vuodelta ollut enemmän oma itsensä.

Itäisen Euroopan muutoksen arvioimisessa olemme korostaneet kahta tekijää:

- Alueen mullistukset on nähtävä jo pitkään Euroopassa jatkuneen muutoksen taustaa vasten;

- Neuvostoliiton uudistuspolitiikalla on ollut olennaisen tärkeä rooli liittokuntansa sisäisessä uudistumisessa. Tästä eteenpäin itäisen Euroopan kehitys on todennäköisesti riippumattomampi Neuvostoliiton kehityksestä.

Vuoden 1990 aikana - tai ainakin lähivuosina - voidaan odottaa moniarvoisen demokratian vakiinnuttavan asemansa eurooppalaisena valtiojärjestelmänä. Varsovan liiton maat lisäävät kanssakäymistä maanosan muiden valtioiden ja niiden muodostamien yhteistyöjärjestöjen kanssa.

Viime vuoden aikana opimme varautumaan yllätyksiin. Vaikuttaa siltä, että poliittinen kehitys on paljon nopeampaa, kuin mihin yleisesti ollaan valmistautuneita.

Monissa maissa kansalaiset eivät ole jääneet odottelemaan vaan ovat antaneet vakuuttavat merkit kehityksen tulevalle suunnalle. Poliittinen päätöksentekokoneisto on syvällekäyvän murroksen keskellä.

Tapahtumat ovat olleet ja jatkuvasti ovat erityisen painokkaita Saksan demokraattisessa tasavallassa. Se on konkreettinen muistutus siitä, että Saksan kysymys onkäynnissä olevan muutosprosessin ydintekijöitä.

Lähitulevaa kehitystä arvioidessamme meidän on syytä ollavarovaisia. Tilannetta leimaa epävakaus. Sen toteaminen ei kuitenkaan merkitse synkkää ennustetta.

+++

Suomen asemaan ei meneillään oleva kehitys ole olennaisesti vaikuttanut. Ulkopolitiikkamme lähtökohdat pysyvät. Olemme johdonmukaisesti toimineet niin, että asemamme säilyy vakaana vaikka maanosassamme tapahtuisi suuriakin muutoksia.

Puolueettomana pohjoismaana olemme aktiivisesti mukana maanosamme kehityksessä. Se on puolueettomuutta 1990-luvun Euroopassa.

Politiikkamme lähtökohdat voidaan ilmaista seuraavasti:

- Nojaamme toimintamme laajaan Eurooppa-käsitykseen.

- Pidämme ETYK-mekanismia parhaana piirustuksena Eurooppa-rakennuksen suunnittelussa.

- Tuemme pyrkimyksiä kohti moniarvoista demokratiaa jauudistuskykyistä talousjärjestelmää.

+++

Miten me täältä Suomesta käsin voimme osallistua maanosamme mullistuksen pysyttämiseksi rauhanomaisen yhteistyön uomassa?

Kaikkialla tunnustetaan, että ETYK:n merkitys on tämän päivän tilanteessa korostumassa. Ehdotukset ETYK-maiden huippukokouksen koollekutsumisesta ovat yksi osoitus tästä kiinnostuksesta.

Suomi kannattaa ETYK-maiden huippukokouksen koollekutsumista lähimmässä tulevaisuudessa, mahdollisesti jo kuluvan vuoden aikana.

Vuoden 1990 huippukokousta ja Helsingin seurantakokouksen yhteydessä pidettävää huippukokousta ei ole tarkoitettu toistensa vaihtoehdoiksi. Mielestämme ehdotukset täydentävät toisiaan.

Diplomaattinen toiminta ETYK-rintamalla on viime viikkoinaollut vilkasta. Suomen edustajat ovat selostaneet huippukokouksia koskevia kantojamme muiden ETYK-maiden pääkaupungeissa.

Suomalaista perspektiiviä voidaan tiivistetysti kuvataseuraavasti.

Katsomme, että huippukouksia tulee valmistella huolella.Suomi on valmis osallistumaan valmistelutyöhön. Kokoukset on nähtävä osana jatkuvaa prosessia.

Vuoden 1990 kokous antaisi ETYK-maiden johtajille tilaisuuden tarkastella yhdessä Euroopan muutoksia ja niiden vaikutuksia Euroopan tulevaisuuteen. Yhteiset johtopäätökset olisi mielestämme rakennettava vuonna 1975 hyväksytyn Helsingin päätösasiakirjan sisältämän - edelleen täysin ajankohtaisen - periaatejulistuksen varaan.

Wienin seurantakokouksessa hyväksytyn kunnianhimoisen ohjelman toimeenpano on käynnistynyt. Huippukokous voisi antaa uusia virikkeitä koko ETYK-prosessille.

Huippukokouksessa päätettäisiin Euroopan turvallisuutta ja yhteistyötä koskevan laaja-alaisen keskustelun jatkamisesta vuonna 1992 alkavassa Helsingin seurantakokouksessa. Siellä voidaan käynnissä olevan kehityksen vaatimat johtopäätökset tehdä perusteellisen käsittelyn tuloksena.

Olisi luontevaa, että jo vuoden 1990 huippukokouksessa varauduttaisiin uuden huippukokouksen pitämiseen Helsingin seurantakokouksen yhteydessä.

+++

Entä Itä-Euroopan taloudellinen uudistuminen?

Suomi on osallistunut omista lähtökohdistaan ja kokemustensa pohjalta Itä-Euroopan maiden taloudelliseen avustamiseen pyrkien tässä toiminnassaan vastaamaan näiden maiden omiin kehitystarpeisiin ja erityisesti niiden suunnattomien ympäristöongelmien ratkaisemiseen.

Etujemme mukaista on varautua myös tulevien vuosien aikana osallistumaan Itä-Euroopan taloudelliseen avustamiseen sekä monen- että kahdenkeskiseltä pohjalta. Se tapahtuisi sellaisilla aloilla, joilla eri maiden tarpeet ja Suomen voimavarat ja asiantuntemus ovat parhaiten yhteensovitettavissa palvelemaan talousuudistusten tavoitteita.

Itä-Euroopan poliittiset ja taloudelliset uudistukset muuttavat mahdollisesti merkittävästikin totunnaisia kaupan ja taloudellisen yhteistyömme asetelmia.

Talousuudistusten seurauksena muuttuvat markkinaolosuhteet. Tarpeellisen taloudellisen avustustoiminnan ohella on aihetta tarkastella myös kauppasuhteitten kehitystä uudesta näkökulmasta. Tämä koskee niin kauppapoliittistasopimusverkostoamme - kuten KEVSOS-järjestelyjä - kuin ennen muuta Suomen elinkeinoelämän panostusta alueelle.

Etenkin Neuvostoliiton kohdalla perestroikan toteuttaminenon johtamassa perinteisen bilateraalisen tavaranvaihdon rakenteen muuttumiseen, mikä edellyttää kauppavaihdon laaja-alaisuuden turvaamiseksi kaupan järjestelmän edelleen kehittämistä. Tämä koskee niin Suomen tuontitarpeen tyydyttämistä kuin vientimme edellytysten turvaamista.

Kehitys on aiheuttanut epävarmuutta ja tuonut esiin uusia ongelmia viejiemme keskuudessa, samalla kun se asettaa yritystasolle uusia markkinointiin ja reaaliseen kilpailukykyyn kohdistuvia vaatimuksia. Perinteisen tavaranvaihdon rinnalle on kuitenkin lyhyessä ajassa noussut uusiakaupan ja taloudellisen yhteistyön muotoja, joidenmerkityksen voidaan arvioida vahvistuvan.

On mahdollista, että itäisen Euroopan maat ovat 1990-luvulla - tietyn ylimenovaiheen jälkeen - nopean kasvun talouksia. Samalla nämä maat hakeutuvat kansainvälisiin taloudellisiin yhteistyörakenteisiin. Suomi tukee kaikkiasellaisia pyrkimyksiä, joilla parannetaan maanosan mittakaavassa toteutettavaa taloudellista kanssakäymistä.

+++

Lähialueille suuntautuva yhteistyön monipuolistuminentarjoaa Suomelle erityisen suuria mahdollisuuksia.

Itämeren yhteisö on ekologisessa ja taloudellisessa mielessä suureen haasteen edessä. Ympäristö on suojeltava tuleville sukupolville.

Yhteistyömme Neuvostoliiton Suomeen rajoittuvien lähialueiden kanssa on saamassa uutta ja dynaamista sisältöä.Aktivoimme yhteistyötä Viroon, Karjalaan sekä Murmanskin ja Leningradin alueille.

Sukulaiskansamme virolaiset ovat tulleet mukaan naapurisuhteidemme kokonaiskuvaan omaleimaisella ja näkyvällä tavalla. Sitä valaisi Vaino Väljas pari viikkoa sittenHelsingissä pitämässään tärkeässä puheessa sanoessaan, ettävirolaiset ovat jälleen liittymässä kansainväliseen ystäväpiiriin, jäseneksi kansainväliseen yhteisöön.

+++

Käynnissä on monella tapaa ylimenovaihe. Vaikka tapahtumien kiivas riento ei sallikaan täsmällisiä ennustuksia siitä, millaisiksi Itä-Euroopan valtiot ja yhteiskunnatpoliittiselta ja taloudelliselta rakenteeltaan lopulta muodostuvat, voidaan kuitenkin suurella varmuudella arvioida, ettei paluuta entiseen ole olemassa. Markkinatalousjärjestelmä ja monipuoluedemokratia vakiintunevat yhteiskuntajärjestelmien rungoksi, jonka ympärillekansanvalta kehittää kunkin maan kulttuuriin perustuvat ominaispiirteensä. Näyttää todennäköiseltä, että Itä-Euroopan maat ovat palaamassa kiinteämpään yhteyteen muun
Euroopan kanssa.

Sen, miten menestyksellisiksi tulevat ajat kussakin tapauksessa muodostuvat, ratkaisee kansalaisten oma tahto jatyö. Mittavakin kansainvälinen apu voi antaa vain mahdollisuudet ja luoda puitteet. Muut eivät voi uudelle tiellelähteneiden kansojen tulevaisuutta rakentaa, eivät taloudellisesti eivätkä poliittisesti. Tämä olisi riittävänlaajalti tajuttava.

Historiallisena käsitteenä "Itä-Eurooppa" liittyy kahtiajaon ideologiseen vastakohtaisuuteen. On oletettavaa,että jatkossa idän ja lännen jako Euroopassa entisestäänlievenee: Itä-Euroopasta tulee jälleen Keski-Eurooppa. Senitäpuolella on eurooppalainen suurvalta, Neuvostoliitto.

Muutos luo usein epävarmuuden tunteen. Olemme usein pitkäänmenneisyyden mielikuvien kahleissa. Kansainvälinen yhteisöon muuttunut aiempaa ratkaisevasti avoimemmaksi. Avoimuuson vahvistanut luottamusta ja turvallisuutta. Olemme oppimassa määrittelemään eteen tulevat ongelmat yhteisesti
tajuttavalla tavalla.

Tillägg bokmärke